Miksi aina puhutaan intohimotyöstä ja onko se lopulta ihan väärä tapa lähestyä työelämää, kysyy Anna Perho kolumnissaan.
Intohimo tarkoittaa sanakirjan mukaan ”voimakasta, lähes kontrolloimatonta tunnetilaa.”
Siksi tuntuu hiukan hassulta puhua intohimotyöstä. Työ voi olla kivaa ja innostavaa, mutta ”kontrolloimaton tunnetila” kuulostaa ihmiseltä, joka on luisumassa burn outiin. Silloin työhön rakastuminen alkaa saada intohimorikoksen tunnusmerkkejä.
Intohimo on samalla tavalla värittynyt käsite kuin onnellisuus. Jahtaamme sitä ja kuvittelemme, että kun vain löydän oikeanlaiset asetukset, pysyvä onni on ikuisesti minun.
Tosiasiassa ihmisen tunteet ovat kuin säätiloja. Voimme kokea saman minuutin sisällä suurta rakkautta (”onpa rakkaani aika ihana”) ja suurta kiukkua (”mutta ei j***a, onko hän taas jättänyt voileipätarvikkeet pöydälle lojumaan?”).
Siksi on ajatus intohimotyöstä on yhtä häilyvä kuin onnellinen elämä.
On hetkiä, jolloin työ tarjoaa flow-kokemuksia: omat kyvyt ja tehtävän asettamat vaatimukset ovat täydellisessä synkassa. Asiat tuntuvat luistavan samaan tapaan kuin olisi pienessä nousuhumalassa ennen pitkän lomalennon alkua. Tekee mieli kirjoittaa LinkedIn-päivitys, jossa esiintyvät sanat siunattu, huikea ja kiitollinen.
Mutta intohimo työkin on välillä ihan hanurista. Ei huvita, ei lähde, ei kiinnosta.
Työ voi myös kuljettaa sellaisen äärelle, jonne ei muuten olisi päässyt. Uusien ihmissuhteiden, paikkojen ja kokemusten luo. Onnistumisten, elämysten, voittojen.
Mutta intohimotyökin on välillä ihan hanurista. Ei huvita, ei lähde, ei kiinnosta.
Niin on kaikkien tärkeiden asioiden kanssa. Vasta vaikeudet tekevät asioista merkityksellisiä ja arvokkaita.
Tähän ajatukseen linkittyy myös tutkija Cal Newportin kirja So Good That They Can´t Ignore You. Newport sanoo intohimon olevan vaivannäön sivutuote. Pointti ei ole seurata omaa intohimoaan, vaan antaa intohimon seurata sinua ja kehitystäsi.
Newport siteeraa kirjassaan radiotoimittaja Ira Glassia, joka kertoo yliopisto-opiskelijoille miten unelma-ammattiin päädytään.
”Elokuvista saa käsityksen, että ihmisen pitää vain tavoitella unelmiaan. Todellisuudessa elämä kulkee vaiheittain, ja vaiheiden ytimessä on kyky opetella vaikeita asioita ja pakottaa taidot sitä kautta kasvamaan.”
Suurin osa mielenkiintoisista tarinoista sisältää mutkia ja takaiskuja, päättömiltä tuntuvia juonenkäänteitä ja epäonnistumisia.
Ja kun taidot ovat tarpeeksi korkealla, intohimon saa oheistuotteena. Pelkkää tunnetilaa jahtaava taas ahdistuu kaikkiin töihin väistämättä kuuluvista vaikeuksista, ja ajautuu elämysten toivossa työpaikkojen shoppailijaksi.
Viehättävimmät uratarinat ovatkin melko harvoin sellaisia, joissa päähenkilö on tiennyt kehdosta tulevansa juuri siksi, mitä hän tänä päivänä on. Suurin osa mielenkiintoisista tarinoista sisältää mutkia ja takaiskuja, päättömiltä tuntuvia juonenkäänteitä ja epäonnistumisia.
Omalla urallani mielenkiintoisimmat asiat ovat seuranneet nimenomaan vaivannäköä ja vaikeaan heittäytymistä. En ole hakenut tunnetiloja, vaan kehittymistä. Kun jotain sitten vaivalla oppii, saa hetken kokea iloa ja kepeyttä ennen kuin kaikki alkaa taas alusta.
Suurimmat onnistumisen tunteet tulevat pelon ja toivon rajavyöhykkeeltä.
Ehkä intohimo onkin sitä, että pysyy epävarmana, avoimena ja uteliaana. Suurimmat onnistumisen tunteet tulevat pelon ja toivon rajavyöhykkeeltä. Sinne ei koskaan pääse, jos keskittyy vain varmistelemaan.
Roadtrip Nation oli muutaman 2000-luvun alussa luotu projekti, jossa vastavalmistuneet college-opiskelijat kiertelivät Yhdysvaltoja tavaten ihmisiä, jotka vaikuttivat tekevän intohimo työtään.
Yksi Roadtrip Nationin haastattelemista hahmoista oli lasitaiteilija William Morris. Kun eräs opiskelija kysyi häneltä mihin omista mielenkiinnon kohteista kannattaisi keskittyä, Morris katsoi kysyjää ja sanoi: ”Et tule koskaan olemaan varma siitä. Etkä haluakaan olla.”
Lue myös:
Jos teet yhden muutoksen, tee tämä – Anna Perhon simppeli neuvo helpottaa ajankäyttöä
Anna Perho aloittaa Duunitorin kolumnistina – ”Unelmieni työelämässä maanantai on kiva päivä”
Katso videolta, mitä Anna Perho haluaa kertoa työelämän kolumneillaan:
The post Anna Perho sivaltaa kolumnissaan: Säästä intohimo parisuhteisiin – tästä syystä työn ei kannatakaan olla intohimo appeared first on Duunitori.