Työttömänä ei kannata laittaa hakemusta hakemuksen perään paikkoihin, joissa ei oikeasti halua työskennellä. Työttömyyden aikana voi nimittäin keksiä paremman ratkaisun ja mahdollisesti itselleen koko lopun elämää kestävän pestin. Eikö tämä kuulostakin houkuttelevammalta ratkaisulta?
Tämä teksti on osa artikkelisarjaa, jossa annetaan vinkkejä työttömille työnhakijoille.
Lähes jokaisen työttömän mieleen on jossain vaiheessa hiipinyt ajatus siitä, että entä jos en löydäkään mitään töitä. Tämä ajatus ei saa lannistaa. Ei haittaa, jos et löydäkään heti mitään valmista työpaikkaa. Sinä voit luoda itsellesi työpaikan, jossa viihdyt hyvin päivästä toiseen. Työttömänä ennätät miettiä millainen tämä työ mahtaisi olla. Joku haave on saattanut pyöriä mielessäsi jo kauemmin, mutta et ole uskaltanut ottaa sitä rohkeaa askelta haavettasi kohti tai ehkä sinulla ei vain ole ollut tarpeeksi aikaa toteuttaa sitä. Nyt on hyvä aika tehdä unelmastasi totta.
Työttömänä sinulla on aikaa pohtia uusia ratkaisuja. Saisitko esimerkiksi jostain harrastuksestasi työn? Osaatko soittaa kitaraa, osaatko ommella, osaatko kokata tai osaatko esimerkiksi ottaa valokuvia? Sinun kyky voi olla mitä tahansa, jonka vain voit opettaa jollekin toiselle. Liian usein ihmiset eivät arvosta omia taitojaan tarpeeksi, vaikka monet olisivat takuulla valmiita maksamaan oppiakseen juuri näitä kykyjä.
Yhdistä voimasi puolisosi tai ystäväsi kanssa.
Ole avoin ja rohkea
On myös mahdollista, että voisit yhdistää voimasi esimerkiksi puolisosi tai ystäväsi kanssa. Osaako toinen teistä esimerkiksi koodauksen ja toinen sosiaalisen median salat? Teillä olisi hyvä mahdollisuus perustaa pieni digitoimisto. Tai osaatko sinä kenties ommella ja ystäväsi tehdä koruja? Siinä tapauksessa voisitte kenties perustaa pienen käsityöpajan. Esimerkiksi Etsy-nimisellä sivustolla voi myydä omia käsitöitään. Mahdollisuuksia on rajattomasti. Täytyy vain olla avoin, ahkera ja rohkea.
Ihmisillä on joskus tapana aliarvioida omia kykyjään. Samankaltaisia piirteitä usein kuitenkin arvostetaan muissa. Muistat varmaan joskus kehuneesi esimerkiksi ystäväsi soittotaitoja ja miettiväsi, että osaisinpa minäkin jotain tuollaista. Varmasti osaat paljonkin jotain taitoja, joista muut vain haaveilevat. Sinä voit tehdä näistä haaveista totta opettamalla kykysi muille.
Jos haaveesi liittyy johonkin tiettyyn alaan, niin kannattaa lukea erityisesti tällä alalla menestyneiden vinkkejä ja seurata heidän tekemisiään tarkasti. Unelma-alallasi menestyneiden muistelmat, blogit, haastattelut tai heidän verkkosivunsa ovat takuulla täynnä informaatiota, joka inspiroi ja vie sinun omia suunnitelmiasi eteenpäin.
Kaikkein tärkeintä on uskoa itseensä. Siitä saa voimaa pyrkiä kohti omia haaveitaan.
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Työtön työnhakija saa päättää lähes täysin omasta päivärytmistään, joten on vain itsestä kiinni kuinka omat tuntinsa käyttää. Jo vain yhden päivän aikana on monta tuntia aikaa viedä omia asioitaan joko eteenpäin tai pitää ne ennallaan.
Tämä teksti on osa artikkelisarjaa, jossa annetaan vinkkejä työttömille työnhakijoille.
Sulje silmäsi ja mieti missä haluat nähdä itsesi esimerkiksi puolen vuoden päästä?Luo itsellesi päivärytmi, jota aiot noudattaa päästäksesi sinne. Aikataulua on helpompi noudattaa, kun luot itsellesi selkeät tavoitteet.
Jos haluat työllistyä omalle alallesi, niin tarkkaile oman alan työpaikkailmoituksia. Aseta tavoitteeksesi hakea työpaikkoja esimerkiksi kaksi kertaa viikossa. Toinen tavoitteesi voi olla vanhojen taitojen ylläpito sekä uusien taitojen kartuttaminen. Kysy esimerkiksi entisiltä työkavereita alan uusista suuntauksista.
Haluatko perustaa oman yrityksen? Jos haluat, niin aseta päämääräksesi tehdä liiketoimintasuunnitelma tiettyyn päivään mennessä. Liiketoimintasuunnitelman teon jälkeen sinulla onkin kädet täynnä töitä niiden tavoitteiden toteuttamisessa.
Saatat myös haaveilla uudelle alalle siirtymisestä. Selvitä ensimmäiseksi mitä taitoja tarvitset mahdollistaaksesi alanvaihdon. Seuraava tavoitteesi on sitten oppia nämä taidot hakeutumalla alan koulutukseen tai kehittämällä kykyjäsi esimerkiksi ilmaiskurssien avulla.
Työttömyyden aikana voi tavoitella haluamaansa.
Luo päivärytmisi tavoitteiden mukaan
Työttömyyden alussa saattaa olla mukavaa vaihtelua, että joka aamu ei tarvitse herätä herätyskelloon. Tämän voi sallia itselleen jonkin aikaa, mutta pian on syytä määrittää itselleen sopiva aika herätä. Jotkut ihmiset ovat aktiivisimmillaan heti aamusta, mutta toisilla kaikkein otollisin aika saattaa olla illalla. Luo siis oma aikataulusi sen mukaan. On aivan turhaa yrittää pinnistellä itsensä hereille esimerkiksi kuudelta, jos aivot ovat sumussa koko loppupäivän.
Ei myöskään kannata luoda itselleen sellaista aikataulua, jossa ei pysty pidättäytymään. Elämästä täytyy kuitenkin myös nauttia. Älä siis tee itsellesi sellaista aikataulua, jossa viet omia asioitasi eteenpäin kymmenen tuntia päivässä. Tällaisiakin päiviä saattaa toki tulla eteen, mutta sen on parempi olla enemmänkin poikkeus kuin sääntö.
Luomaansa aikataulua ei tarvitse noudattaa täysin orjallisesti. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että jos sovitusta päivärytmistä poikkeaa liian usein, niin siihen on aina vain hankalampi hypätä takaisin. Muista, että teet tämän itsesi vuoksi eli sinä olet se joka kärsii tappiot, jos et pysy tavoitteissasi.
Työttömyys on vain pieni osa matkaasi kohti jotain suurempaa. Sinä määräät suunnan. Ole itsellesi armollinen ja muista, että usein muutokset vievät aikaa. Ei Roomaakaan päivässä rakennettu.
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Vierasblogisarjan uusimmassa osassa Liisa Viima kertoo kokemuksistaan työnhakijana. Lue artikkeli nähdäksesi, mihin kaikkin asioihin on kiinnitettävä huomiota!
Tämän ikäinen nainen
Siskoni sanoi: ”Älä ehdoin tahdoin tuo ikääsi esille hakemuksessasi. Annat silloin vain rekrytoijalle mahdollisuuden lykätä sinut syrjään heti kättelyssä”. Kyllä, ikäsyrjintää on olemassa. Olen pian 56-vuotias nainen ja etsin töitä. Jokunen vuosi on vierähtänyt edellisestä työnhausta ja maailma on siitä muuttunut.
Heti aluksi sisko lykkäsi käteeni kirjan ”Urakortit uusiksi – piilotyöpaikasta aito työpaikka”. Sen mukaan 80% työpaikoista ei tule julkiseen hakuun. Niiden kaivaminen käy todella työstä. Luin kirjan, oikeastaan ahmin sen. Se oli neuvoineen niin napakasti ja johdonmukaisesti kirjoitettu. Totesin, että neuvoja voi soveltuvin osin hyödyntää myös julkisilla työmarkkinoilla.
Työnhaku on nähtävä projektina
Työnhausta on rakennettava projekti. Määritettävä, mitä haluaa, mistä sen yrittää löytää ja millä eväillä. On pystyttävä johtamaan kyseistä projektia ja samalla itseään, koska tässä tapauksessa sattuu itse olemaan oman elämänsä pikku projektipäällikkö.
On laitettava dokumentit kuntoon. On verkostoiduttava. On brändättävä itsensä somessa ja sen ulkopuolella. Vaaditaan suunnitelma, mittaamaton määrä itsekuria, stressinhallintaa, itseluottamusta, muutosvalmiutta, kehtaamista sekä huomattava määrä aikaa.
Hakumateriaali kuntoon
Aloitetaan CV:stä. Laita CV kuntoon ja nosta siinä esiin saavutukset. Muokkaa CV:tä aina kulloistakin työnantajaehdokasta varten. Se ei ole enää yksi ja sama dokumentti joka paikkaan kuten nuoruudessa. Eikä se ole kuin enintään kahden sivun mittainen. Miten saisin sen kolmannen sivun puristettua pois, kun uraa on jo useamman sivun verran?
Laadi hissipuhe. Hissipuhe? Löysin kuvauksen, jonka mukaan hissipuheessa on pystyttävä kiteyttämään pariin lauseeseen oman taitonsa ja arvonsa vakuuttava kuvaus. Niin lyhyt, että sen ehtisi hönkäistä hississä matkalla ylös tai alas. Ja niin ytimekäs, että kuulija vaikuttuisi saman tien vahvuuksistasi.
Pyydä suosittelijat ja kirjaa ne CV:hen. Okei, niitä on aikoinaan jo sovittukin, eli kirjataan yhteystiedot. Sitten laadi osaamiskansio. Olen vuosien varrella ottanut erilaisia dokumentteja talteen, ja nyt rakensin niistä portfolion. Laitoin samaan pakettiin myös työtodistukset sun muut. Sisko sanoi, että se on hieno. Pitäisi kuulemma päästä näyttämään sitä rekrytoijalle!
Työhakemus. Sellainen on nykyisin nimeltään osaamistarjous. Se on nivellettävä juuri työnantajan tarpeeseen. Se onkin vaikeaa. Olen laatinut muutamia ja osasta on jo tullut bumerangi takaisin. Olen uskaliaasti pyytänyt palautetta hylätyistä hakemuksista ja olenkin sitä saanut, asiallista ja hyödyllistä. Milloin puuttuu pörssiyhtiökokemus, milloin en ole osannut tuoda osaamistani esille yhtä hyvin kuin muut hakijat tai painotukseni ovat antaneet kovin yksipuolisen kuvan. Yritän oppia niistä.
Työnhaussa kannattaa pyytää ja vastaanottaa apua asiasta paremmin perillä olevilta sukulaisilta, ystäviltä ja tuttavilta.
Niskalenkki somesta
Päivitä Linkedin-profiili. Ai eikö se nykyinen kelpaa? Ei. Siellä ei ole juuri mitään järkeviä avainsanoja, jotka nousisivat esiin hakukoneissa. Laadi avainsanat ja kirjoita tekstit iskevämmin, saavutukset myös jälleen kerran. Pyydä endorsementteja – no niitä onkin jo kertyny aika mukavasti vuosien varrella. Verkostoni on kohtalaisen laaja, koska sen rakentaminen on mielestäni kivaa, ja siksi olenkin aloittanut sen vuosia sitten. Sattumalta siis. Mutta nyt siitä voi olla oikeasti hyötyä.
Pyydä Linkedin-profiiliin suosittelijoita ja suosituksia. En kehtaa! CV:hen on ihan helppoa pyytää suosittelijat, mutta että näin julkisesti kaikkien nähtäväksi, ei onnistu! Eikä kukaan varmasti suostu suosittelemaan siellä! Mutta ei auta, pyytämään vain. Ja lopulta sainkin useita upeita suosituksia ja oli ilo laittaa suosituksia omille suosittelijoille. Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Se kai verkoston ideakin on – autetaan toinen toisiamme. Se tuntuu mukavalta!
Sisko sanoi tässä vaiheessa, että Linkedin-profiilini alkaa olla jo aika hyvässä iskussa. Mutta nyt on ruvettava julkaisemaan Linkedinissä. Julkaisemaan – mitä? Apua! Aloitin varovaisesti tykkäilemällä siellä täällä. Uskaltauduin laittamaan kommentin ja jaoinkin artikkelin lopulta!
Vielä pitäisi yrittää päästä jyvälle esimerkiksi Twitterin salaisuuksista. Väsäsin sinne jo profiilin, mutta siihen homma siinä kohtaa toistaiseksi kuukahti – liian sekavaa. Yritän jatkaa lähiaikoina.
Kohti työhaastattelua
Tuntui, että pitäisi tehdä enemmänkin – mitä siis? Olen joskus saanut jonkinmoisen tutkijan koulutuksen, joten tuntui siltä, etten voi mennä noin vain pudottelemaan mitä sattuu, ilman että minulla on todistettavaa pohjaa sanottavalleni. Lopulta huomasin tämän Duunitorin vierasblogin ja ajattelin, että ehkä voin kirjoittaa ihan vain omasta kokemuksestani. Ja tässä sitä ollaan!
Sisko lähetti myös ohjeet, kuinka toimia työhaastattelussa. Luulen, ettei niiden läpikäymisellä ole vielä kovinkaan kiire. Mutta jonain päivänä niitäkin vielä tarvitsen, uskon siihen. Enkä anna iän olla este – sehän on vain rautaisen työkokemuksen tuottamaa patinaa!
Tsemppiä meille kaikille työnhakijoille tällä matkallamme!
Vierasblogisarjassamme Tuomas Pitkänen kertoo, keitä ovat 2020-luvun megatrendien luojat.
Mielenkiinnolla olen seurannut hypetystä siitä, kuinka digitalisaatio, keinoäly ja IoT ratkaisevat kohta kaiken. Tyypillistä tällaiselle kohkaamiselle on, että suurin häly laantuu muutamassa vuodessa ja tilalle tulee ihan oikeaa, kestävää ja tervettä liiketoimintaa sekä ratkaisuja, joita ihmiset aidosti haluavat.
Kuuntelin taannoin esitystä, jossa esiteltiin Netflixin tekninen valmius tunnistaa kasvonilmeistä ja eleistä sen, pitääkö katsoja jostain elokuvasta vai ei, ja sillä perusteella suosittelee automaattisesti saman kaltaisia elokuvia. Edellytyksenä on, että palvelulle annetaan lupa käyttää laitteen kameraa, joka uusimmissa televisioissa onkin jo kätevästi sisäänrakennettuna. Tämä on digitalisaation, keinoälyn ja IoT:n hyödyntämistä parhaimmillaan!
Tunne siitä, että tekoäly kategorisoi minua ihmisenä ja yksilönä on ainakin minusta melko luotaantyöntävä.
Robotti vai ihminen?
Mutta kuka oikeasti haluaa tällaista? Tai kuka oikeasti haluaa robotin palvelevan aidon ihmisen sijaan tai tekevän laina- tai vakuutuskorvauspäätöksiä tai muita elämän kannalta oleellisia ratkaisuja? On aivan selvää, että kaikki tämä teknologia on erittäin tervetullutta ja toivottavaa arkisiin tilanteisiin, joissa ei koeta tarvetta yksilöllisyyteen.
Tunne siitä, että tekoäly kategorisoi minua ihmisenä ja yksilönä on ainakin minusta melko luotaantyöntävä. Koska hyviä hyödyntämiskohteita on kuitenkin olemassa lukematon määrä, digiteknologian osaamisesta ja hallitsemisesta tulee 2020-luvulla työelämän perustaitoja, mutta sillä ei enää erottauduta.
Käyttäytymisestä tulee aito tiede
Rohkenen väittää, että käyttäytymistieteiden, psykologian ja ihmistaitojen osaaminen tulee olemaan 2020-luvun megatrendi. Jo nyt näkyy hyviä orastavia merkkejä tunneälyn ja empatian lisääntyvästä esiintulosta ihan vakavassa liiketoimintaympäristössäkin.
Aivokuvantamisen ja muiden fysiologisten ilmiöiden huimasti parantuneet tutkimustekniikat ovat mahdollistaneet sen, että käyttäytymistieteessä pystytään tekemään aitoja tieteellisiä kokeita ja muodostamaan syy-seuraus suhteita ihmisten toiminnassa. Tästä on mainio esimerkki Harward Business Review’n tämä englanninkielinen artikkeli luottamuksesta.
Jos 2020-luvun alussa olet käyttäytymisen osaaja ja osaat muutosjohtamista tai asiakastyötä höystettynä digitalisaatio- ja keinoälyosaamisella, voit onnitella itseäsi siitä, että olet tällä kertaa megatrendin rakentaja etkä vain seuraaja.
2020-luvun trendien luojat
Useimmiten on helpompaa lainata toiselta osaamisalueelta parhaita paloja omaan ydinosaamiseen kuin soveltaa omaa ydinosaamista täysin uuteen ympäristöön. Tämän takia uskon, että käyttäytymistieteiden hyödyntäminen liike-elämässä tulee ensisijaisesti liiketoiminnan, johtajuuden ja asiakastyön asiantuntijoiden eikä psykologien ja käyttäytymistieteilijöiden kautta.
Jos 2020-luvun alussa olet käyttäytymisen osaaja ja osaat muutosjohtamista tai asiakastyötä höystettynä digitalisaatio- ja keinoälyosaamisella, voit onnitella itseäsi siitä, että olet tällä kertaa megatrendin rakentaja etkä vain seuraaja.
Tuomas Pitkänen
Kirjoittaja on ihmiskeskeisen muutosjohtamisen ammattilainen.
Hyväkin oppija saa aikaan huonoja tuloksia, jos oppiminen ei kiinnosta. Taito motivoida itseään onkin tärkeä oppimaan oppimisen taito. Tehokkain oppija on se, joka osaa motivoitua oppimaan ja tähtää asenteella hyvään osaamiseen. Motivaatio ja kiinnostus opittavaa asiaa kohtaan on tärkeä yhdistelmä, jonka avulla kuka tahansa voi sitoutua oppimiseen ja päästä loistaviin tuloksiin.
Motivaatiota on kahdenlaista. Sisäinen motivaatio kumpuaa omasta itsestä ja sen avulla itse toiminta, kuten oppiminen, tuottaa iloa. Ulkoinen motivaatio taas tulee ulkopuolelta. Ulkoisia motivaattoreita oppia ovat esimerkiksi korkeampi palkka tai hyvä arvosana. Sisäinen motivaatio johtaa usein parempiin tuloksiin, koska motivaatio on pitkäkestoista. Ulkoinen motivaatio voi tukea sisäistä motivaatiota ja parantaa mielenkiintoa oppia, mutta yksinään ulkoinen motivaatio on lyhytkestoista.
Motivaatio oppimiseen on onneksi sellainen asia, jonka jokainen voi löytää itsestään. Kokosimme vinkit, joita sinunkin kannattaa kokeilla motivaatiopulan iskiessä:
Tarkista tavoitteesi ja aikataulusi
Joskus motivaatio voi kadota yksinkertaisesti liian korkeiden tavoitteiden vuoksi. Jos odotat oppimiseltasi liikoja, saatat pettyä joka kerta, eikä oppiminen tunnu enää mielekkäältä. Haasta itseäsi, mutta tarkista, että tavoitteesi ovat saavutettavissa. Pilko suuria tavoitteita pienemmiksi ja käytä energiasi yhteen välitavoitteeseen kerrallaan. Myös liian tiukka aikataulu laskee motivaatiota. Jätä itsellesi aikaa rauhalliselle ajattelulle ja pohdiskelulle, niin sisäistät opitun paremmin.
Motivaatio lähtee pakkoa karkuun. Sen voi kuitenkin varovaisesti houkutella esiin ja omaa kiinnostusta oppimista kohtaan on mahdollista säädellä. Motivaation kadotessa tarvitaan oman suhtautumisen tutkailua. Onko sinulla esimerkiksi jotain ennakkoluuloja tietyn asian oppimista tai itse asiaa kohtaan? Jotta asian oppiminen alkaa taas kiinnostaa, sitä kohtaan tulee luoda itselle merkityksellinen kytkös.
Keskustele motivaation puuttumisesta
Jos motivaatio oppimiseen on hukassa, voit löytää kiinnostuksen takaisin keskustelemalla osaajien ja aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Kuuntele heidän innostustaan. Voit myös suoraan kysyä, miksi he ovat kiinnostuneita aiheesta ja mikä heidät saa panostamaan sen oppimiseen.
Motivaation löytämiseen voi tarvita toisten tukea.
Hae vertaistukea
Vaikka oppimista tehdäänkin monesti yksin, se ei ole yksilölaji. Tukevatko työkaverisi ja esimiehesi motivaatiotasi oppia? Pyri verkostoitumaan muiden oppijoiden ja samanlaisten ongelmien parissa taistelevien kanssa. Oma kiinnostuksesi pysyy paremmin yllä, kun voit tukeutua muihin ja käydä heidän kanssaan läpi vaikeuksia ja onnistumisia.
Vaikka ulkoiset motivaatiotekijät jaksavat motivoida vain jonkin aikaa, niistä on hyötyä. Ne voivat auttaa sinut yli vaikeimmista hetkistä ja tukea oppimista tärkeimpien asioiden kohdalla. Pohdi, miten hyödyt oppimisestasi. Saatko esimerkiksi parempana osaajana tulevaisuudessa enemmän vastuuta? Voit myös luvata itsellesi pienen palkinnon, kun opit uutta tai pääset vältavoitteisiisi.
Vaikka oppiminen voi tuntua ajoittain yksinäiseltä puurtamiselta, siihen tarvitaan muitakin ihmisiä. Muiden tuki auttaa hankalissa tilanteissa ja uusien asioiden purkaminen yhdessä helpottaa niiden mieleen jäämistä. Oppiminen on kaikkein hedelmällisintä silloin, kun sitä tehdään yhteistyössä omien verkostojen kanssa. Kun ihmiset, työyhteisöt tai kokonaiset organisaatiot ovat tekemisissä toistensa kanssa, kaikki osapuolet hyötyvät. Erilaisten osaamisten ja kokemusten yhteentörmäyksistä syntyy tehokkaasti uusia oivalluksia.
Kouluissa oppiminen on alkanut valua myös luokkahuoneiden ulkopuolelle. Oppimista tapahtuu perinteisesti koulun sisällä opettajien ja muiden oppijoiden kanssa, mutta myös koulun ulkopuolella muiden omien yhteisöjen kanssa. Kun opittua asiaa käydään läpi erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa, oppiminen on monipuolisempaa. Kun tähän yhdistetään se, että koulussa tehdään yhteistyötä eri asiantuntijoiden ja organisaatioiden kanssa, monenlaiset oppimisympäristöt ja verkostoituminen tulevat oppijoille tutuiksi. Miksi siis verkostoja ei hyödynnettäisi oppimiseen myös työelämässä?
Listasimme erilaisia tapoja, joilla voit kehittyä verkostojesi avulla:
Vertaisoppimisessa kaikki opettavat toisiaan
Yhteisöissä on voimaa. Vertaisoppiminen on sitä, että jokainen oppija toimii myös opettajana toisilleen. Kaikilla on yhteinen tavoite oppia uutta ja koko yhteisö tekee yhteistyötä ratkaistakseen jonkin ongelman. Onko työpaikallasi tai verkostoissasi muitakin, jotka haluaisivat oppia uutta? Kerää kaikki yhteen ja kokoontukaa opiskelemaan yhdessä. Jos et tunne valmiiksi sopivia ihmisiä, voit haalia heitä verkostoihisi netistä. Voit löytää muita vertaisoppijoita vaikkapa alasi Facebook-ryhmistä.
Kun jokainen oppii ja opettaa, syntyy uusia ajatuksia.
Mentoroinnissa oppimishaluinen kehittyy osaajan tuella
Mentoroinnissa kokeneempi ja asiantuntevampi henkilö, eli mentori, antaa tukea kehittymistä haluavalle henkilölle, eli aktorille. Tavoitteena on saada välitettyä kokemusta ja osaamista, joiden avulla aktori voi kehittyä ammattilaisena. Kun mentori ja aktori pohtivat asioita yhdessä, molemmat saavat uusia näkökulmia ja jopa heikkouksia saadaan käännettyä vahvuuksiksi. Voit rohkeasti pyytää jotakuta mentoriksi tai osallistua mentorointiohjelmaan. Mentorointiohjelmia voi hakea esimerkiksi ammattiliitoilta tai Suomen mentoreilta.
Osaaminen liikkuu sosiaalisen median verkostoissa
Sosiaalisessa mediassa osaaminen, tiedot ja verkostot leviävät helposti. Verkostoissa on paljon ihmisiä, joilla jokaisella on omat tietonsa ja taitonsa. Osaamista voi jakaa matalalla kynnyksellä ja jakaminen voi synnyttää keskustelua, josta jokainen voi oppia lisää. Somessa keskusteluihin osallistujat tyypillisesti tuottavat ja muokkaavat sisältöjä, jakavat erilaisia aineistoja ja kommentoivat. Näin jokainen osallistuja pääsee kehittämään yhteisiä asioita tai omaa osaamista vertaistuotantona.
Elinikäistä oppimista tarvitaan omassa kehityksessä, työelämässä ja aktiivisessa kansalaisuudessa. Tärkeimmät opittavat ja jatkuvasti kehitettävät taidot ovat niitä, joita kaikki tarvitsevat pärjätäkseen työelämässä ja nopeasti muuttuvassa maailmassa.
EU:ssa on määritelty kahdeksan elinikäisen oppimisen avaintaitoa, jotka ovat tärkeitä jokaiselle nyky-yhteiskunnassa. Niiden avulla voit oppia jatkuvasti ja sopeudut uusiin tilanteisiin. Avasimme, mitä nämä taidot ovat:
1. Viestintä äidinkielellä
Viestintä omalla äidinkielellä luo hyvän osaamispohjan viestinnän taidoille. Taitava viestijä osaa ilmaista ja tulkita erilaisia ajatuksia, tunteita, käsitteitä, faktoja ja mielipiteitä sekä kirjallisesti että suullisesti. Omalla äidinkielellä viestimiselle luodaan pohja jo peruskoulun aikana, mutta taitoja voi kehittää esimerkiksi lukemalla ja käyttämällä kieltä monipuolisesti eri tilanteissa.
2. Viestintä vieraalla kielellä
Vieraalla kielellä viestiessä on tärkeää osata tiivistää, kertoa asioita omilla sanoilla, tulkata ja kääntää. Kulttuurien väliset erot on aina otettava huomioon. Taitoa voi kehittää opiskelemalla ja käyttämällä vieraita kieliä säännöllisesti sekä tutustumalla eri kulttuureihin. Taitava vieraalla kielellä viestijä sopeutuu monikulttuurisiin työympäristöihin, huomioi muut ja tekee sujuvaa kansainvälistä yhteistyötä.
3. Matemaattinen sekä luonnontieteiden ja tekniikan alan osaaminen
Kaikki tarvitsevat laskutaitoa ja kykyä ymmärtää luonnonilmiöitä. Tietoa ja tekniikkaa on osattava soveltaa omien tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi lääketieteen alalla tarvitaan erilaista tietoa kuin liikenteen alalla. Pohdi aluksi, mitä taitoja juuri sinun alallasi tarvitaan. Sen jälkeen voit opetella niitä taidoista riippuen esimerkiksi harjoittelemalla tai lukemalla kirjallisuutta.
4. Digitaaliset taidot
Digitaaliset taidot ovat kykyä hallita tieto- ja viestintätekniikkaa niin töissä kuin vapaa-aikanakin. Digitaalisiin taitoihin kuuluu myös kriittisyys. Uuteen teknologiaan kannattaa suhtautua avoimin mielin ja antaa itselleen aikaa oppia käyttämään sitä. Jos töissä käytettävä teknologia tuntuu hankalalta, voit rohkeasti pyytää apua kollegoilta ja työnantajaltasi.
Teknologia tukee työnteon kehitystä, kun taidot ovat kunnossa.
5. Oppimistaidot
Taitava oppija hallitsee omaa oppimistaan ja osaa oppia sekä yksin että ryhmässä. Lue artikkelimme siitä, miten voit oppia hyväksi oppijaksi.
6. Sosiaaliset ja kansalaisuuteen liittyvät taidot
Jokaisen on hyvä osata osallistua rakentavasti yhteiskuntaan ja työelämään. Yhteiskunnat erilaistuvat jatkuvasti, joten aktiivista ja demokraattista toimintaa tarvitaan. Pyri olemaan vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa ja tarkkaile, miten itse toimit. Ota muut huomioon ja tuo omat näkemyksesi rohkeasti esille.
7. Aloitekyky ja yrittäjyys
Aloitekyvyllä ja yrittäjäasenteella tarkoitetaan kykyä saada ideoista toimintaa. Tähän tarvitaan luovuutta ja innovointia sekä riskien ottamista. Myös suunnittelutaidot ja projektinhallinnan osaaminen ovat tärkeässä asemassa, jotta uudet ideat toimivat myös käytännössä.
8. Kulttuurin tuntemus ja ilmaisumuodot
Kulttuurin tuntemus ja ilmaisumuotojen osaaminen on kykyä ymmärtää ajatusten, kokemusten ja tunteiden luovan ilmaisun merkitys. Tähän kuuluvat esimerkiksi musiikki, kuvataide ja kirjallisuus. Kulttuuria oppii hyvin kuluttamalla sitä – lue kirjoja, kuuntele musiikkia ja käy näyttelyissä ja teatterissa!
Työskentely henkilöstövuokrausyrityksen kautta mahdollistaa vapaamman ja joustavamman elämäntyylin. Vaihtelua kaipaava voi sukkuloida eri toimipisteiden välillä tai tehdä jopa usean eri alan töitä samanaikaisesti. Tiesitkö, että StaffPointin kautta on mahdollista saada myös vakituinen työsuhde? Otimme selvää työstä tutustumalla Vilmaan ja Miraan, jotka kasvoivat kassa-tarjoilijasta ja baarityöntekijästä StaffPointin toimistolle kenttäkoordinaattoreiksi.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä StaffPointin kanssa, joka tarjoaa ravintola-alan uramahdollisuuksia ympäri Suomen. Jätä yhteystietosi ja nappaa uusi työpaikka!
Tarjoilijasta kenttäkoordinaattoriksi – “Motivaationi nähtiin, ja pääsin kasvamaan urallani”
Tapasimme StaffPointin toimistolla kenttäkoordinaattorina työskentelevät Vilma Lahtisen ja Mira Elon, jotka ovat ehtineet tehdä ravintola-alan uransa aikana jo useita erilaisia töitä StaffPointin kautta. Vilman ura StaffPointilla alkoi kaupan alan kassatöissä ja jatkui lentokentällä SSP Finlandin ravintoloissa kahvilatarjoilijana. “Osasin tarjoilijan työn ja halusin kasvaa ja edetä eteenpäin uusiin haasteisiin ja saada lisää vastuuta. Potentiaalini nähtiin ja pääsin opiskelemaan Edupolin kautta esimiestutkintoa, jonka kautta kasvoin vuoropäälliköksi”, Vilma sanoo ja lisää, että esimiesrooliin voi kouluttautua myös StaffLeader-ohjelman kautta työnsä ohessa.
Vilma työskenteli SSP Finlandilla ensin StaffPointin kautta, mutta siirtyi myöhemmin vakituiseksi työntekijäksi SSP Finlandille. Asiakasyritykseen siirtyminen on Vilman mukaan yleistä, mutta moni haluaa jäädä myös StaffPointille. Vuoropäällikkönä työhön kuului asiakasrajapinnassa toimimisen ja vuoron johtamisen lisäksi toimistotöitä: “Ennakointi, priorisointi ja paineensietokyky olivat suuressa roolissa.”
Esimiestutkinnon aikana Vilma pääsi tutustumaan SSP Finlandin eri osastoihin, ja HR-osastoon tutustuessaan hänelle syttyi kipinä myös rekrytointiin. StaffPointilla avautui mielenkiintoinen paikka rekrytoinnin parissa kenttäkoordinaattorina, johon Vilma pyrki. Nyt hän on työskennellyt positiossa kolmen kuukauden ajan.
Kenttäkoordinaattorit pääsevät työntekijöiden rekrytoinnin lisäksi myös kenttävuoroihin, joita tehdään asiakasyrityksissä oman osaamisen ja taustan mukaan. Kun pääsee tarjoilijan vuoroon esimerkiksi ravintolaan, johon itse rekrytoi työntekijöitä, saa haastateltavien mukaan arvokasta tietoa paikasta ja siitä, millainen henkilö sinne sopii. “Rekrytointi on todella mielenkiintoista ja toisaalta tässä on myös ravintola-alan puoli, josta kertynyttä tuntemusta saa hyödyntää työssä”, Vilma toteaa tyytyväisenä.
Vilma on ehtinyt tehdä StaffPoint-uransa aikana muun muassa tarjoilijan ja vuoropäällikön töitä ennen kenttäkoordinaattoriksi siirtymistään.
Työntekijästä ollaan kiinnostuneita ja hänen uraansa halutaan edistää
Kenttäkoordinaattori Mira Elon ensikosketus StaffPointiin tapahtui baarityöskentelyn muodossa. Mira muistelee nauraen, kuinka nimi, päivämäärä ja työtunnit kirjattiin takahuoneen seinälle paperille, jonka mukaan työntekijöille maksettiin palkka. “StaffPointin henkilökunta oli aina rentoa ja ystävällistä. Yhteydenpito oli helppoa ja mutkatonta, mikäli jotain kysyttävää tuli”, Mira sanoo hymyillen. Sitä se on tänäkin päivänä, vaikka nykyään työtuntien kirjaamiseen ja muihin käytännön toimiin on tarkat järjestelmänsä.
Vilma ja Mira kertovat olevansa työntekijöihin paljon yhteydessä: “Kysellään kuulumisia ja päivitetään tilannetta. Oikeasti välitetään siitä, mitä heille kuuluu ja olisiko heillä kiinnostusta edetä työssään tai kokeilla muita toimipisteitä.” Mira kertoo innoissaan jälleen syksyllä alkavasta StaffAcademy-koulutuksesta, jossa listoilla olevia halukkaita ravintola-alan uransa alussa olevia nuoria koulutetaan tekemään vaativampaa edustustarjoilua: “Jos isoissa tilaisuuksissa työskentely kiinnostaa, tarjoamme työntekijöillemme tällaisia mahdollisuuksia, jolloin voi saada myös lisää ja erilaisia vuoroja.”
Tee töitä tai lomaile silloin kun haluat – tarjolla myös vakituisia työsopimuksia
Haastateltavat kertovat, että StaffPointin kautta on mahdollista olla töissä hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, erilaisin työsopimuksin. Keikkaa voi tehdä yksittäisinä työvuoroina tai esimerkiksi vain iltaisin tai viikonloppuisin. Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että tarjolla on myös vakituisia sopimuksia paikkoihin, joissa on työvoimalle jatkuva tarve. “Jos saamme toimeksiannon vakituisesta paikasta, ilmoitamme useimmiten ensin omalle henkilökunnallemme ja tarjoamme mahdollisuutta. Tästä olemme saaneet paljon hyvää palautetta”, Mira kertoo.
Yksi merkittävä StaffPointilla työskentelyn etu on vapaus: keikkatyöntekijänä voit lähteä lomalle kun siltä tuntuu ja soittaa rekrytoijille, ettet ole käytettävissä seuraavaan kahteen viikkoon. Kun palaat, työt ovat taas odottamassa. “Se on vapautta, jonka haluamme työntekijälle tarjota. On ihana voida sanoa käsi sydämellä, että toimimme kaikessa vastuullisesti lain ja TES:sin mukaan”, Mira painottaa.
Töitä on mahdollista tehdä oman elämäntilanteen mukaan esimerkiksi vakituisesti tai vain iltaisin tai viikonloppuisin.
Ravintola-alan töistä StaffPointilla on tarjolla niin ruuanvalmistuksen, kassa-tarjoilijan kuin vuoropäällikön ja siitäkin ylemmän tason tehtäviä. Jos haluaa tehdä töitä useilla eri aloilla samanaikaisesti, sekin onnistuu, sillä suuressa talossa vaihtoehtoja löytyy paljon. “Voi tehdä vaikka kassatöitä, tarjoilijan töitä ja jos vaikka vähän siivoushommatkin kiinnostavat, kaikkea on mahdollista tehdä saman paikan kautta”, Mira toteaa.
Hyvälle työntekijälle riittää töitä ja jos asiat ovat sujuneet hyvin, haluaa työnantajakin mielellään palkata saman henkilön uudelleen. Tällöin työvuoroista voi sopia suoraan asiakasyrityksen kanssa ilman välikäsiä.
Rohkea ja reipas toimintakulttuuri, joka etsii aitoja ihmisiä
StaffPointilla ei tuijoteta pitkää vaatimusten listaa, vaan etsitään aitoja persoonia: tule siis sellaisena kuin olet. “Työntekijöistä aistii rohkean ja reippaan toimintakulttuurin. Sellainen meininki, että mä hoidan!” Mira kuvailee hymyssä suin.
Vilma on ehtinyt tehdä kenttäkoordinaattorina ollessaan kaksi kenttävuoroa Ravintola Belgessä. “Siellä otettiin tosi hyvin vastaan. Jos oli rauhallisempia hetkiä, muut työntekijät halusivat kertoa esimerkiksi erikoisoluista ja kyselivät mistä tulen. Ravintolassa oli tosi hyvä henki ja työntekijät aidosti avuliaita”, Vilma kertoo summaten työkulttuuria StaffPointilla.
Kiinnostuitko ravintola-alan töistä StaffPointilla ja haluat kuulla lisää? Jätä yhteystietosi ja StaffPointilta ollaan sinuun yhteydessä. Nyt rekrytoidaan erityisesti tarjoilijoita, kokkeja ja vuoropäälliköitä!
Meissä kytee sitkeä ajatus siitä, että siivoojan työ on usein työuran laitimmainen pysäkki. Tälle pysäkille päätyvät ne, joiden urajuna on pyyhältänyt vauhdilla ohi räiskäisten kurat laiturille. Halusin selvittää, onko Lassila & Tikanojalla tarjota etenemismahdollisuuksia esimerkiksi siivoojille. Ison talon edut saattavat kuulostaa jo yleisesti tunnetulta vitsiltä – pääsevätkö myös perustason työntekijät todella etenemään?
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Lassila & Tikanojan kanssa.
Tapaan Lassila & Tikanojan värikkäässä Tikanpesässä vuosi sitten siivoojana aloittaneen EvelinÜprusin sekä asiakaspalvelusta IT-osastolle ponnistaneen Paula Virmasalon ja palkkahallinnosta HRD-puolelle pyrähtäneen Karin Kunnarin. Tavoitteena on oppia siitä, millaisia uramahdollisuuksia talossa on tarjolla niin siivoojille kuin muidenkin alojen osaajille.
Onko siivoojalla mitään etenemismahdollisuuksia?
Kyllä vain, siivoojankin työstä voi edetä suhteellisen kivuttomasti! Tällä hetkellä palveluesimiesharjoittelijana työskentelevä Evelin Üprus aloitti Lassila & Tikanojalla siivoojana noin vuosi sitten. Evelin on hyvä esimerkki siitä, että nopeakin eteneminen on mahdollista: kolmen kuukauden siivoamisen jälkeen Virossa johtamista ja markkinointia opiskellut Evelin pääsi palveluohjaajaksi. Muutama kuukausi sitten hän tuli valituksi edelleen palveluesimiesharjoittelijaksi.
“Palveluohjaaja ei siivoa, vaan työnkuvaan kuuluu esimerkiksi työntekijöiden perehdyttäminen, heidän töidensä seuraaminen, reklamaatioiden käsittely ja eri kohteiden valvominen”, Evelin kertoo, kun tiedustelen, miten palveluohjaajan työnkuva eroaa siivoojan työstä. Esimiesharjoittelijana vastuu on kasvanut entisestään, mihin Evelin on erittäin tyytyväinen: “Johtaminen on sitä, mitä olen opiskellut ja mitä haluan tehdä. Eteneminen näin nopeasti on tuntunut tosi hyvältä ja mukavalta, sillä meillä on tosi hyvä porukka ja yhteistyö on mielekästä.”
Evelin on päässyt vuoden aikana etenemään siivoojasta palveluesimiesharjoittelijaksi.
Tulevaisuudessa Evelin haluaa jatkaa rokkaamista esimiestöissä ja nousta esimerkiksi palvelupäälliköksi. Se olisi nykyiseen työhön verrattuna jo iso ero vastuun määrässä. Jään haastattelun jälkeen pohtimaan, että innokkuudella ja asenteella saavutettu esimiesasema siivousalalla tuo arvostettua esimieskokemusta myöhempää työuraa silmällä pitäen, työskenteli silloin millä alalla tahansa.
Palkkahallinnosta henkilöstön kehittämiseen ja asiakaspalvelusta IT-osastolle
Sekä Karin Kunnari että Paula Virmasalo ovat työskennelleet Lassila & Tikanojalla jo noin 12 vuotta. Karin tuli aikanaan kesätöihin palkkahallintoon, jossa hän viihtyi viitisen vuotta erilaisissa tehtävissä. Ajatuksissa oli kuitenkin jo pidempään kytenyt halu vaihtaa rekrytointiin, joten sinne oli päästävä. Ennen nykyistä HRD-asiantuntijan pestiä Karin ehti toimia rekrytointikoordinaattorina ja myöhemmin rekrytointikonsulttina, kun työtehtävät vaihdettiin kollegan kanssa päittäin.
Koko 12 vuoden puristus tuntuu kulminoituneen nykyiseen positioon, jossa vastuulla on esimerkiksi esimiesvalmennusten ja perehdytysprosessin kehittäminen ja erilaiset henkilöstötyöpajat. Karin kokee oppineensa uransa aikana eniten viimeisen vuoden aikana. “Olen saanut tehdä juuri sellaisia töitä, mitä olen halunnutkin tehdä, ja nauttinut suuresti tästä työtehtävästä”, hän hehkuttaa.
Olen saanut tehdä juuri sellaisia töitä, mitä olen halunnutkin tehdä, ja nauttinut suuresti tästä työtehtävästä.
En ole koskaan epäillyt sitä, etteikö asiakaspalvelustakin voisi ponnistaa hyvinkin haastaviin tehtäviin. Paulan ura on tästä hyvä esimerkki: muutama vuosi ympäristöpalveluiden asiakaspalvelun eri tehtävissä antoi tietojenkäsittelytieteen opintojen ohella tarpeeksi pohjaa siihen, että Paula valittiin rekrytointiprosessin päätteeksi Business Intelligence -asiantuntijaksi IT-osastolle.
Karin (kesk.) kokee, että isolla talolla on jatkuvasti tarjota uusia mielenkiintoisia työtehtäviä.
Rohkeutta Paulalta ei puuttunut, sillä hän lähti tavoittelemaan avoinna olevaa kokeneemman arkkitehdin paikkaa. “Aika nopeasti todettiin, etten ollut siihen vielä kypsä, mutta onneksi prosessin aikana oli avautunut toinen sopivampi positio”, Paula muistelee ja kertoo päässeensä hommiin maisteritutkinnon lisäksi suurilta osin sen takia, että tunsi järjestelmät asiakaspalvelutyön ansiosta. Asiantuntijan rooli vaihtui pari kuukautta sitten BI-palvelupäälliköksi, mikä on ollut Paulalle iso juttu.
“Asiantuntijatehtävässä pääsin ihan kädet savessa tekemään ratkaisuja. Nyt päällikön roolissa pääsen ohjaamaan tekemistä. Työ on ollut tosi haastavaa ja monipuolista”, kertoo nykyisin toimittajayhteistyöstä ja BI-ratkaisujen kehittämisestä vastaava Paula.
Pitkiä työsuhteita – “Täältä lähtee kuin purkka tukasta”
Kuulen haastateltavilta, että työsuhteet Lassila & Tikanojalla ovat tyypillisesti pitkiä. “Kun tänne tulee, niin lähtee kuin purkka tukasta”, Karin vitsailee. Kaikki kokevat, että isolla talolla on ollut jatkuvasti antaa uusia haasteita, ja uskovat niin olevan myös tulevaisuudessa. Tehtävien vaihtaminen talon sisällä on heidän mukaansa yleistymään päin, mikä on hyvä suunta.
“Esimerkiksi perustietojenhallintatiimiin on tullut työntekijöitä asiakaspalvelusta. He osaavat jo ennestään käyttää järjestelmää, joten on luonnollista hyödyntää olemassaolevaa osaamista”, Paula sanoo. Myös Karin muistaa, että rekrytoinnin tiimiin on tullut porukkaa siivouksesta tuotannon puolelta ja resursoinnista talon sisältä.
Yleinen mielikuva on, ettei siivoojana pääse etenemään. Kaikki siivousorganisaation esimiehemme ovat kuitenkin aloittaneet siivoojina.
Paula (vas.), Evelin ja Karin kumoavat väitteet siitä, etteikö esimerkiksi siivoojan, kiinteistönhoitajan tai asiakaspalvelijan työstä pääsisi etenemään.
Entä millaiset mahdollisuudet on siivoojana aloittavalla? Tyypillinen urapolku on esimerkiksi samantyylinen kuin Evelinin: siivoojasta voi edetä palveluohjaajaksi, palveluesimiesharjoittelijaksi ja edelleen palvelupäälliköksi. “Yleinen mielikuva on, ettei siivoojana pääse etenemään. Kaikki esimiehemme ovat kuitenkin aloittaneet siivoojina”, Evelin toteaa ja kertoo, että siivoojille annetaan mahdollisuus tutustua talon erilaisiin tehtäviin ja edetä kiinnostuksen mukaan.
Esimiestyö ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto, vaan tavallisesta siivoustyöstä tai kiinteistönhoidosta voi edetä esimerkiksi asiakaspalvelun tai myynnin puolelle. “Se riippuu myös henkilöstä. Kaikki eivät edes halua edetä, jolloin voi jäädä siivoojaksi”, Evelin huomauttaa.
Vierailun lopuksi olen vakuuttunut siitä, ettei perustason työntekijä ole välttämättä niinkään loppuiäkseen tuomittu. Työstä kiinnostunut ja ahkera tyyppi löytää Lassila & Tikanojalla tapoja edetä – oli se sitten Evelinin tavoin osin muun koulutuksen ja mielenkiinnon avulla tai Karinin tavoin hakemalla tai työtehtäviä päikseen vaihtamalla. Sinnikkyys on palkittu myös Paulan kohdalla, sillä naisella on ollut rohkeutta tavoitella unelmiensa työtä.
Kiinnostuitko uramahdollisuuksista Lassila & Tikanojalla? Jos olet valmis hyppäämään remmiin, tutustu avoimiin tehtäviin!
Tiedätkö sinä, millaista on uuden ajan varasto- eli logistiikkatyö ja millaisia työtehtäviä varastot tulevaisuudessa tarjoavat? Vierailimme Inexin uudessa logistiikkakeskuksessa Sipoossa, jossa perinteiset logistiikkatyöntekijän tehtävät ovat muuttuneet hyvin erilaisiksi, kuin mitä ne olivat aiemmin.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Inex Partnersin kanssa.
Inexin Sipoon logistiikkakeskus on yksi maailman suurimmista täysautomaatiolaitoksista ja sen läpi kulkee lähes puolet kaikesta Suomessa ostettavasta ruuasta. Pitkälti automatisoidusta keskuksesta löytyy lukuisia mielenkiintoisia työtehtäviä logistiikkatyöntekijöille. Istahdimme alas talossa pitkään viihtyneiden Hannan ja Helenan kanssa ja selvitimme, millaista nykyaikainen logistiikkatyö oikeasti on.
Automaatio hoitaa raskaat hommat – työ sopii tekniikasta kiinnostuneelle
Hanna Möttönen on pitkän linjan inexiläinen, hän aloitti työt talossa jo 10 vuotta sitten. Automaation laitekäyttäjänä Sipoossa Hanna on työskennellyt nyt reilun vuoden verran. “Kone on kiva työkaveri”, hän nauraa. “Se nostaa raskaat paketit, kasaa ne ja vielä kelmuttaakin ne valmiiksi.” Tätä on vaikea käsittää, ennen kuin alan uusinta teknologiaa hyödyntävän keskuksen näkee toiminnassa omin silmin. Hannan työalue on tosiaan täysin automatisoitu, laitteet tekevät kaiken aina saapuvien lavojen purkamisesta valmiiden erien lähettämöön viemiseen asti. Elovena-puuropaketit, Fazerin suklaapatukat, Juhla Mokka -kahvit ja tuhannet muut tutut tuotteet liikkuvat pitkin linjastoja, joilta ne lopulta lajitellaan rullakoihin ja lavoille valmiiksi jatkamaan matkaansa eteenpäin kauppoihin.
Hanna Möttönen nauttii työstään tekniikan parissa.
Automaation laitekäyttäjän työtä on varmistaa, että kaikki toimii niin kuin pitää. Jokaisella on työvuoron aikana oma alueensa, jota monitoroidaan tietokoneen näytöltä joko yksin tai muutaman kollegan kanssa. Mikäli kuljettimella tai muualla automaatiossa ilmenee häiriö, tilanne selvitetään ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Työ on hyvin itsenäistä ja työkavereiden kanssa kommunikoidaan vuoron aikana pitkälti radiopuhelimien välityksellä. “Tässä työssä on tärkeää olla skarppina, perusviat on osattava korjata ja tarvittaessa on kyettävä priorisoimaan sitä, minkä korjaa ensimmäisenä”, Hanna kertoo. Teknistä osaamista on hänen mukaansa oltava jonkin verran, mutta tätä osaamista on mahdollista kerryttää työssä – töihin pääsy onnistuu siis ilman teknistä taustaakin. “Täällä kyllä oppii jos on motivoitunut. Kiinnostusta tekniikkaan tulisi siis löytyä”, Hanna toteaa.
Tämä työ ei sovi korkean paikan kammoisille!
Työ automaatiokäyttäjänä on hyvin vaihtelevaa. “Eri alueilla on erilaista tekniikkaa ja eri työtehtäviä. Tietyillä alueilla valvotaan kuljettimia, korkeavarastossa kiivetään tarvittaessa hissiin ja niin edelleen”, Hanna kertoo. Vuoron aikana voi joutua kiipeämään jopa 25 metrin korkeuteen, korkean paikan kammosta ei siis saa kärsiä. Toisaalta: “Pelkäsin itse alussa kiipeämistä tosi paljon, mutta siihen tottui muutamassa viikossa ja nyt se on yksi suosikkityötehtävistäni”, Hanna hymyilee.
Keräilyssä tehdään se, mihin automaatio ei kykene
Helena Ojala nauttii työssään etenkin sen sosiaalisuudesta.
Kaikkea ei automaatiolla voida kerätä, ja tämän vuoksi Inexille tarvitaan työntekijöitä myös niin sanottuihin logistiikka-alalla perinteisesti käytössä olleisiin työtehtäviin, kuten tavaran vastaanottoon, ääni- ja valokeräilyyn sekä lähettämöön. Keräilypuolella noudatetaan työnkiertoa, mikä tuo työtehtäviin paljon vaihtelua. Moni taloon tuleva yllättyykin positiivisesti työn monipuolisuudesta – tämä ei siis ole mitään yksitoikkoista varastoduunia.
Tavaran vastaanotosta haastateltavakseni saapuu Helena Ojala, joka on myös viihtynyt Inexillä töissä jo pitkään. “Olen ollut talossa jo 21 vuotta, ja tänne Sipooseen siirryin maaliskuun alussa.” Helena työskentelee vastaanotossa, eli hänen työnkuvaansa kuuluu saapuvan tavaran vastaanotto ja eteenpäin syöttäminen. “Tyypillisiä työtehtäviäni ovat vuorosta riippuen muun muassa rekan purku sekä tulovastaavana toimiminen. Työtä tehdään hyvin omatoimisesti ja maalaisjärkeä on osattava käyttää.” Hän viihtyy työssään etenkin sen sosiaalisuuden vuoksi – vastaanotossa ollaan tyypillisen työpäivän aikana hyvin paljon tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa.
Kummatkin haastateltavat mainitsevat työnsä parhaina puolina työkaverit. Hanna kuvailee porukan henkeä motivoituneeksi – ja huumoripitoiseksi. “Tämä on uusi paikka, jonka kehittämisessä kuunnellaan tosi paljon työntekijöitä”, hän kertoo. Moni kehittämisidea automaatiopuolella onkin työntekijälähtöinen. Turha hierarkia loistaa tällä työpaikalla poissaolollaan. “Voimme kaikki istua samassa lounaspöydässä ja muutenkin tosi rennosti voi kysyä esimiehiltä asioita. Jos tulee kiire niin esimiehet purkavat tarvittaessa vaikka rekkaa. Kaikilla on kuitenkin se yhteinen tavoite”, Helena kertoo.
Porukan hyvä henki motivoi.
Hyvä palkkataso motivoi – etenkin kun palkkaansa voi vaikuttaa itse
Logistiikkakeskuksen tarjoama palkka on hyvin kilpailukykyinen – etenkin kun ottaa huomioon, että peruspalkan päälle maksetaan lisät ja bonukset. Kumpikin haastateltavista mainitsee palkan tärkeänä asiana. “Rahaa ei sovi unohtaa. Sen takia töihin tullaan”, Helena toteaa ja Hanna on samoilla linjoilla. Työ logistiikkakeskuksessa on kolmivuorotyötä ja vuorotyön raskautta kompensoivat lisät. Ilta-, yö- ja viikonloppuvuorot näkyvät siis tilipussissa. Inex Partners on osa S-ryhmää ja työntekijät saavat palkan ja lisien päälle myös S-ryhmän monipuoliset henkilökuntaedut ja kattavan työterveyshuollon. Ison talon etuna on myös luotettavuus: palkat maksetaan aina ajallaan ja oikein.
Helena kehuu työssään sitä, että se ei kuormita henkisesti. “Tätä työtä ei tarvitse viedä kotiin. Työjutut jäävät töihin, ei tarvitse availla sähköposteja tai vastailla puhelimeen vapaa-ajalla. Tämä on tiimityötä, jokaisen panos on tärkeä, mutta jos jotain hommaa ei ehdi vuoron aikana tehdä, niin siitä ei tarvitse murehtia, sillä seuraava vuoro hoitaa sen sitten loppuun. Tämä on iso plussa mielestäni – vapaa-aika tuntuu oikeasti vapaa-ajalta.”
Perehdytys takaa työssä menestymisen
Logistiikkatyöntekijän työ on keventynyt aiemmasta, mutta hyvä fyysinen kunto on yhä tärkeää.
Logistiikkatyöntekijän työ sopii aktiiviselle ihmiselle, sillä vaikka työ on muuttunut aiempaa kevyemmäksi tarvitaan siinä yhä hyvää fyysistä kuntoa. Päivät etenevät nopeasti, kun tekemistä riittää. “Paljon seistään ja kävellään ja tulee niitä nostojakin”, sanoo Helena. Aktiivinen elämäntapa auttaa myös vuorotyössä jaksamisessa. Inexillä työnantaja tukee liikkumista esimerkiksi liikuntaseteleillä.
Osaamisen puutetta ei kannata pelätä – työhön koulutetaan hyvin.
Hyvä perehdytys mahdollistaa sen, että taloon voi hakea töihin myös vaikkei aiempaa kokemusta vastaavista tehtävistä omaisikaan. Helena kertoo perehdyttäneensä kerran töihin jopa lentokapteenin. Logistiikkatyöntekijöinä työskentelee lisäksi useita entisiä toimistotyöntekijöitä ja kaupan tai teollisuuden alalla aiemmin töitä tehneitä. “Iästä ja sukupuolesta tämä työn tekeminen ei ole kiinni. Suosittelen tätä mielelläni kenelle vain”, Helena painottaa.
Nortalilla ohjelmistokehityksen projekteilla on yhteinen missio, jolla rakennetaan saumattomampaa yhteiskuntaa. Millaista on päästä työskentelemään projektikokonaisuudessa, jossa kieli vaihtuu soljuvasti suomesta englantiin, tiivistä yhteistyötä tehdään sekä asiakkaan että amerikkalaisen partnerin kanssa ja jonka lopputulos tulee vaikuttamaan meidän kaikkien elämään? Duunitori kävi haastattelemassa nortalilaisia, jotka ovat mukana konfiguroimassa Verohallinnon uutta tietojärjestelmää VALMIS-hankkeen parissa.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Nortalin kanssa. Nortal on sekä julkisella että yksityisellä sektorilla toimiva monikansallinen muutos- ja teknologiayritys. Uusien Software Developereiden rekrytointi VALMIS-hankkeen projektiin on parhaillaan käynnissä!
VALMIS-hanke on Nortalin, yhdysvaltalaisen Fast Enterprisen sekä asiakkaan, Verohallinnon, yhteisprojekti. Projektin tarkoitus on korvata verotustyössä käytettävät lukuisat ohjelmistot yhdellä kansainvälisesti käytössä olevalla valmisohjelmistoratkaisulla, joka konfiguroidaan suomalaiseen verotuskäytäntöön. Panu Puurtinen, application specialist, aloitti Nortalilla VALMIS-hankkeen sovellussuunnittelun ja -ohjelmoinnin parissa 2,5 vuotta sitten. Myös Lauri Af Heurlin on työskennellyt hankkeessa application specialistina kahden vuoden ajan ja tekee tällä hetkellä projektiin töitä etänä toiselta paikkakunnalta käsin. Suvi Tulonen on toiminut projektissa testing coordinatorina vuoden verran. Kun tietojärjestelmään valmistuu uusia toiminnallisuuksia, Suvi tukee Verohallinnon asiantuntijoita niiden testauksessa ja valmistelee koulutuksia varmistaakseen sujuvan testausprosessin asiakkaalle.
Asiakaslähtöisyys työn kulmakivenä
Virolaislähtöinen Nortal on nopeasti kasvanut kansainväliseksi yritykseksi, jolla on projekteja meneillään yli 20 eri maassa. Kansainvälisyys näkyy niin organisaation sisällä kuin koko VALMIS-hankkeessa, jossa työntekijöitä on Suomesta, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Panu, Suvi ja Lauri kaikki korostavatkin, että sujuva englannin kielen taito on työssä ehdoton suomen kielen osaamisen lisäksi.
VALMIS-hankkeessa on mukana yli 70 kehittäjää, joista noin puolet on nortalilaisia. Toimintojen mukaan jaetuissa tiimeissä työskentelee sekä Fast Enterprisen että Nortalin työntekijöitä. Tiimit toimivat päivittäin tiiviissä yhteistyössä myös Verohallinnon toimihenkilöiden kanssa ja työskentelevät Verohallinnon toimitiloissa Helsingissä. Asiakaslähtöisyys on projektin toiminnan kulmakivi ja tiimien toimivuudessa sujuvat kommunikointitaidot korostuvat. Läheinen työskentely asiakkaan kanssa onkin Panun mielestä yksi työn parhaimmista puolista.
Töitä tehdään koko projektissa yhtenäisessä tiimihengessä
Tiivis, yhteisöllinen henki koko työporukan sisällä nousee esille niin Panun, Suvin kuin etätöitä tekevän Laurinkin puheesta. Lauri käy Helsingissä tapaamassa tiimiä ja asiakasta kerran kuukaudessa. Keskusteluyhteys on kuitenkin jatkuvasti auki. Vaikka tiimeissä työskentelee eri yrityksien työntekijöitä, ”ihan samalla linjalla tässä kuitenkin töitä tehdään”, Panu linjaa. Myös Suvi yhtyy tähän: ”On kivaa, että ollaan kaikki koko projektissa samaa tiimiä.” Tiimiläiset viettävät aikaa yhdessä myös vapaa-ajalla muun muassa pelaamalla racketballia ja salibandya, ajamalla cartingia ja järjestämällä peli-iltoja. Ihmisläheisyys tuntuu olevan koko Nortalilla kulttuurin sydämessä.
VALMIS-hankkeessa Nortalilla on tiimihenki korkealla ja aikaa vietetään yhdessä myös vapaa-ajalla.
Panu kuvailee Nortalia joustavaksi työnantajaksi, jossa on paljon mahdollisuuksia edetä eteenpäin ja kehittää jatkuvasti itseään. Suvi kertoo, että työntekijöiden osaaminen huomataan ja työnkuvaa pystytään uralla edetessä muokkaamaan omien vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan. Isossa talossa vahvan kulttuurin merkitys korostuu. Suvi päätyi taloon alun perin, koska organisaation arvot ja työkulttuuri vaikuttivat itselle läheisiltä. Nortalin keskeinen pyrkimys on olla rakentamassa saumatonta yhteiskuntaa. Hän arvostaakin Nortalissa sitä, että toteutukseen otetaan vain projekteja, joilla on jokin tätä yrityksen visiota tukeva merkitys.
Isossa projektissa tarvitaan nälkää haasteille ja kyvykkyyttä ratkaisujen löytämiseen
Projekti etenee nopeassa tahdissa ja tarjoaa tekijöilleen positiivista haastetta työhön. Koska työ lähtee Fastin valmiin pohjajärjestelmän konfiguroinnista Verohallinnon tarpeisiin, on avoimuus uuden oppimiselle, oma-aloitteisuus ja ketterät ongelmanratkaisutaidot nortalilaisten ydinaluetta. Uuden toiminnallisuuden omaksuminen ja tämän uuden informaation välittäminen selkeästi kommunikoitavassa paketissa asiakkaalle on Suville työssä innostavinta. Kovimmatkin pähkinät purraan yhdessä, sillä kuten Lauri sanoo, tiimin hyvä ilmapiiri kiteytyy, kun ”kaikki pyrkivät siihen, että löydetään ratkaisut”.
VALMIS-hanke on Suomen mittakaavassa valtava. Iso projekti mahdollistaa monipuolisen ja jatkuvasti haastavan työnkuvan, Panu kertoo. Ahkera työnteko kulminoituu, kun tietty järjestelmän uusi osa-alue julkaistaan. Vaikka projektin kokonaisuudet ovatkin isoja, muutokset pääsee Laurin mukaan näkemään nopeasti. Panu summaa työn suurimmiksi motivaattoreiksi ”työn konkreettisen jäljen näkemisen julkaisuvaiheessa ja asiakkaan palautteen kuulemisen.”
VALMIS-hankkeessa töitä tehdään hyvin vahvasti suoraan asiakkaiden kanssa.
VALMIS-hankkeessa työn merkitys konkretisoituu kaikille kansalaisille
Nortalilaisten ja Fastilaisten työ VALMIS-hankkeen parissa konkretisoituu niin yli 5000 Verohallinnon työntekijälle kuin kaikille tavallisille kansalaisillekin, kun tietojärjestelmää digitalisoidaan ja yhtenäistetään entisestään. Ohjelmistokehittäjän roolissa pääsee Nortalilla siis tekemään työtä, joka jättää oikeasti merkittävän jäljen yhteiskuntaan. ”Työssä pääsee vaikuttamaan ja olemaan mukana tekemässä tärkeitä asioita. Eikä pelkästään Verohallinnon kannalta, sillä tulevaisuudessa kaikki tulevat käyttämään tätä järjestelmää esimerkiksi verokortin muodossa”, Suvi sanoo.
Nortal puhuu paljon Seamless Societysta eli saumattomasta yhteiskunnasta. Käsite merkitsee Nortalilaisille monimutkaisten prosessien yksinkertaistamista, joilla helpotetaan asiakkaiden ja kansalaisten elämää. Kysyn Panulta, mitä Seamless Society hänelle tarkoittaa: ”Mun näkemyksen mukaan se merkitsee sitä, että kaikki toimii jouhevammin yhdessä. Ei pelkästään henkilö-, yritys- tai valtiotasolla vaan niin, että koko paketti toimii jouhevasti yhdessä.”
Haluaisitko sinä päästä Panun, Suvin ja Laurin mukaan rakentamaan Verohallinnon uutta tietojärjestelmää ja saumattomampaa yhteiskuntaa? VALMIS-hankkeeseen etsitään nyt uusia Software Developereita. Käy katsomassa tarkemmat tiedot ja hakuohjeet alta.
Lidlin myymäläverkosto on kasvanut Suomessa viime aikoina vauhdikkaasti; jo yksin pääkaupunkiseudulle on tänä vuonna avattu useita uusia myymälöitä, ja lisää on vielä tulossa. Myymälöiden avaukset työllistävät laajan joukon lidliläisiä myyjästä projektipäällikköön ja vaativat eri osastoilta saumatonta yhteistyötä. Duunitori tutustui työhön avausten taustalla ja selvitti, millaisia uramahdollisuuksia Lidlin kasvu tarjoaa.
Lidlin laajeneminen tehdään osastojen välisenä yhteistyönä
Moni ei välttämättä osaa kuvitellakaan, kuinka laaja joukko erilaisia ammattilaisia uuden myymälän avaamisen taustalla työskentelee. “Rakentamista ja sen suunnittelua lukuun ottamatta lähes kaikki avauksiin liittyvät toimenpiteet hoidetaan pääkonttorimme eri osastojen, jakelukeskusten työntekijöiden ja myymälän henkilökunnan voimin”, kertoo projektipäällikkö JarkkoKangas. Hän työskentelee uusien myymälöiden parissa tiiviisti, sillä hänen vastuullaan on koko uudisavauskonseptin kehittäminen. “Kerään yhteen avauksiin liittyvät parhaat menetelmät. Tavoitteena on saada optimoitua avaukset niin, että ne hoituvat mahdollisimman sujuvasti”, hän avaa työnkuvaansa.
Jarkko Kangas vastaa työssään Lidlin uudisavauskonseptin kehittämisestä.
Uusia myymälöitä avataan nyt eritoten kasvukeskuksiin, joita ovat pääkaupunkiseudun lisäksi myös esimerkiksi Tampereen ja Turun seudut. “Painopiste on nyt keskustoissa ja kauppakeskuksissa eli paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä. Tiheämpi myymäläverkosto mahdollistaa asiakkaiden jakautumisen useampaan myymälään, mikä tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta sitä, että ostokokemus on entistäkin miellyttävämpi”, Jarkko selittää.
Työ uusien myymälöiden avaamisen parissa on mielenkiintoista – “kansainvälinen konsepti muokataan Suomen tarpeisiin”
Uusien myymälöiden avaukset ovat Jarkon mielestä äärimmäisen mielenkiintoisia projekteja ja erinomaisia esimerkkejä siitä, miten lidliläiset eri osastoilta tekevät tiiviisti yhteistyötä yhteisen tavoitteen eteen. Kaikki alkaa siitä, kun Lidlin pääkonttorin liikepaikkapäälliköt määrittävät sopivan paikan uudelle myymälälle. Jos kohde hyväksytään, siirtyy se Lidlin kiinteistötoimistojen vastuulle suunnittelu- ja rakentamisvaiheeseen. Kiinteistötoimistot tekevät yhteistyötä pääkonttorin kiinteistöosaston kanssa. “Konseptin raamit tulevat kansainväliseltä tasolta, ja niitä muokataan Suomen tarpeisiin”, Jarkko selittää. Keskustoihin ja kauppakeskuksiin avattaessa on tehtävä jonkin verran kompromisseja. “Keskustoissa ei vapaata tonttimaata liiemmin ole, eli emme rakenna myymälöitä alusta alkaen itse, vaan ne avataan sopiviin tiloihin.”
Uusavausprojektit ovat hyvä esimerkki projektista, jonka parissa eri osastot tekevät tiiviisti yhteistyötä. Tähän yhteistyöhön osallistuminen on työni parhaita puolia.
Varsinaiset rakennustyöt toteuttaa ulkopuolinen taho, kilpailutuksen voittanut päätoteuttaja ja urakoitsijat. Jarkko kertoo, että tässä vaiheessa projektista vastaa rakentamisen projektipäällikkö ja rakentamisvaiheen valmistuttua pallo siirtyy eteenpäin myynnin puolelle. Jakelukeskusten myymälämuutos-osastot huolehtivat myymälän kalustamisesta ja pääkonttorin tavaranhallinta piirtää hyllykartat, joiden perusteella myymälän tuotetilaukset jakelukeskuksille tehdään. IT-osasto huolehtii siitä, että yhteydet myymälän ja jakelukeskuksen välillä toimivat. Mainonnan vastuulla on se, että asiakkaat löytävät uuteen myymälään; myymälöitä markkinoidaan ulko-, pysäkki- ja lehtimainonnan lisäksi erilaisten tempausten avulla. Palkitsevinta projekteissa on Jarkon mielestä se hetki, kun kaikki on valmista: “Se on tietenkin aina se avajaispäivä, kun kaikki osastot näkevät yhteistyönsä tuloksen. Kun myymälä on auki, me olemme saavuttaneet tavoitteemme – se on palkitsevaa.”
Palkitsevinta avausprojekteissa on Jarkon mukaan se hetki, kun myymälä aukeaa ja kaikki on valmista.
Myymälähenkilökunnan rooli on tärkeä
Jarkko korostaa myös myymälähenkilökunnan roolia avausten onnistumisessa. Päälliköiden vastuulla on tuotteiden tilaaminen ja koko henkilökunta hyllyttää ne ja huolehtii siitä, että kaikkea on tullut oikea määrä. “Tuotteita uuteen myymälään tulee alkuvaiheessa jakelukeskuksista valtavasti, enimmillään jopa viisi täysperävaunuyhdistelmällistä eli yli 200 kuormalavaa”, Jarkko kuvailee. Myymälähenkilökunta varmistaa myös, että kaikki toimii myymälässä ennen avausta moitteettomasti – esimerkiksi sen, että kassat ja muut tekniset laitteet toimivat ja että tuotteet ovat oikeilla paikoillaan.
Jakelukeskuksista tuodaan uuteen myymälään jopa 200 eurolavallista tuotteita hyllytettäväksi.
Keväällä Espoon Iso-Omenaan avatun myymälän apulaismyymäläpäällikkö Mia-Riikka Rosenholm kertoo uuden myymälän avaamisen olleen jännittävää: “Oli mielenkiintoista päästä alusta asti näkemään, mitä kaikkea avaamiseen sisältyy.” Mia-Riikka on kokenut lidliläinen, mutta täysin uutta myymälää hän oli avaamassa ensimmäistä kertaa. Henkilökunta aloittaa myymälässä hyvissä ajoin ennen myymälän avaamista, mitä Mia-Riikka kiittelee. “Kollegoihin pääsi tutustumaan saman tien, ja toiminta käynnistettiin hyvässä hengessä. Työporukkamme on jo nyt muodostunut hyvin tiiviiksi.”
Mia-Riikka korostaa, että hyvän työporukan lisäksi hänen työnsä suola on ehdottomasti vuorovaikutus asiakkaiden kanssa. “Nautin siitä onnistumisen tunteesta, joka tulee, kun saan hoidettua asiakastilanteen alusta loppuun asti hyvin ja asiakas poistuu tyytyväisenä. Siitä tulee hyvä fiilis.” Samoilla linjoilla on myyjä Toni Möltsi, joka työskentelee niin ikään keväällä avatussa Helsingin Citycenterin myymälässä. “Viihdyn myymälän vauhdikkaassa työympäristössä ja pidän asiakaskohtaamisista. Näin uuden myymälän alkuvaiheessa on ollut hauska huomata, kuinka ilahtuneita asiakkaat uudesta myymälästä ovat. Moni kiittelee sitä, että Helsingin keskustaan on tullut myymälämme avauduttua enemmän vaihtoehtoja ruokaostoksille”, hän hymyilee.
Kansainvälisessä kasvun yrityksessä riittää etenemis- ja uramahdollisuuksia
Lidl kannustaa kaikkia työntekijöitään etenemään ja kouluttautumaan tarjoten kumpaankin paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi kaupallisen alan korkeakoulutuksen omaava Jarkko on edennyt nykyiseen projektipäällikön tehtäväänsä Lidlin oman trainee-ohjelman kautta. Mia-Riikka haki Lidlille alunperin 18-vuotiaana kesätöihin; nyt hän on viihtynyt talossa jo seitsemän vuotta – ja tie on vienyt siinä ajassa kesätyöntekijästä apulaismyymäläpäälliköksi. Hän vinkkaa, että eteneminen onnistuu varsinkin jos näyttää oman motivaationsa. Toni taas on laajentanut osaamispalettiaan kouluttautumalla tuoretuotteiden laadusta ja esillepanosta huolehtivaksi tuoreusvastaavaksi sekä leipomotuotteiden paiston tekeväksi paistopistevastaavaksi.
Työ Lidlillä sopii positiiviselle persoonalle, joka aidosti nauttii asiakaskohtaamisista.
Jarkko kertoo, että uusia myymälöitä avataan tällä hetkellä noin 10 myymälän vuosivauhdilla. Yksi myymälä työllistää 15-25 henkilöä – Lidlille avautuu siis uusavausten myötä runsaasti työpaikkoja. Tämän lisäksi Jarkko muistuttaa myös Järvenpäähän avattavasta Lidlin kolmannesta jakelukeskuksesta, joka myös tarjoaa avauduttuaan työpaikan noin kolmelle sadalle työntekijälle. Hän kannustaa mielellään myös kaupan alan asiantuntijoita hakemaan Lidlille: “Täällä on hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Lisäksi meillä on myös kansainvälisellä tasolla hyvät etenemismahdollisuudet. Suosittelen hakemaan tänne, jos haluaa sellaiseen työpaikkaan, jossa työt hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla.”
Kiinnostaisiko sinua ura lidliläisenä?
Lidl jatkaa vauhdikasta kasvuaan ja tarjoaa paljon uusia uramahdollisuuksia kaupan alasta kiinnostuneille! Katso Lidlin avoimet työpaikat »
Valmet Automotive on rekrytoinut kuluvan vuoden aikana lähes 150 toimihenkilöä Uudenkaupungin autotehtaalleen. Suunnitelmissa tälle vuodelle on vielä noin 50 toimihenkilön rekrytointi. Toimihenkilöhaussa Valmet Automotiven pääyhteistyökumppani on Duunitori, ja kaikki avoimet työpaikat julkaistaan Duunitorilla.
Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalla työskentelee tällä hetkellä noin 500 toimihenkilöä. Tarvetta on edelleen noin 50 uudelle toimihenkilölle, joiden toimenkuvat vaihtelevat työnjohdon tehtävistä tuotekehitykseen ja erilaisiin asiantuntijatehtäviin.
“Toimihenkilömäärämme on kasvanut GLC-rekrytointien ohessa jo noin 150:lla, kaikkiaan lisärekrytointitarve tälle vuodelle on noin 200. Toimihenkilöt on rekrytoitu yksittäin tai muutaman henkilön ryhmissä, joten toimihenkilöihin keskittyviä kampanjoita emme ole järjestäneet“, kertoo Valmet Automotiven resursointipäällikkö Juha Laitala yhtiön tiedotteessa.
Tarvetta toimihenkilöpuolelle lisäävät autonrakentajien määrän nopea kasvu sekä suunnittelupalvelujen laajeneminen. Toimihenkilöiden rekrytoinneissa Valmet Automotive tekee yhteistyötä Duunitorin kanssa. Autotehtaansankarit.fi-sivusto keskittyy edelleen jatkuvaan autonrakentajahakuun. “Valittujen kanavien kautta voimme kohdennetusti esitellä Valmet Automotiven toimintatapoja ja avoimia työpaikkoja. Olemme tavoittaneet tehokkaasti sekä potentiaalisia autonrakentajia että toimihenkilöitä”, kertoo Laitala.
Tekoälyn hyödyntäminen rekrytoinnissa on puhuttanut viime aikoina suuresti, ja moni onkin ollut valmis nostamaan sen rekrytoinnin seuraavaksi isoksi jutuksi. Duunitori haastatteli aiheen tiimoilta kahta henkilöstöpalvelualan toisinajattelijaa, Värväämön Joonas Palosaarta ja Janne Palosaarta. Kuinka nopeasti kasvavaa yritystä luotsaavat veljekset suhtautuvat tekoälyyn? Löytääkö koneen korvaamaksi joutuva rekrytoija pian kengän kuvan takapuolestaan? Hivuttautuuko tekoäly kuin varkain myös Värväämön rekrytointiprosessiin? Kahvikuppi täyteen sumppia ja persettä penkkiin – nyt jutellaan!
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Värväämön kanssa.
Istahdamme Joonaksen ja Jannen kanssa Värväämön toimiston sohville. Palosaaret puhuvat itsestään mieluiten Värväämön perustajina, eivätkä rennosti pukeutuneet miehet johtajilta näytäkään. Käy selväksi, että tässä talossa ei titteleillä pröystäillä. Internet osaa kuitenkin kertoa, että Joonas on toimitusjohtaja ja Janne hallituksen puheenjohtaja.
Värväämö perustettiin vuonna 2015 haastamaan alalla vallitsevia käytäntöjä. ”Alalta puuttui työntekijöiden etua ajava työllistäjä”, muistelee Joonas. Perustajat halusivat eroon ajattelusta, jonka mukaan vuokratyöntekijää on lupa kohdella vakinaista huonommin. ”Asiakkaat ja tekijät olivat huutaneet jo pitkään, että missä on sellainen paikka, jossa toimitaan reilusti”, kertoo Janne.
Värväämöstä haluttiin tehdä työnantaja, jossa ei ole rajoitteita, kuten karenssiaikoja, asiakkaan halutessa vakinaistaa vuokratyöntekijän. Eroon haluttiin titteleillä koreilusta, eriarvoistamisesta ja turhasta byrokratiasta, jolla hidastetaan työllistymisprosessia. Joonas myöntää ärsyyntyvänsä asioiden tarkastelusta vain asiakkaan näkökulmasta. Tällöin työntekijät uhkaavat jäädä sivuseikaksi.
Paljon nopeaa kauppaa on jäänyt kotiuttamatta, kun on toimittu tinkimättömästi työntekijöiden ehdoilla. Panostaminen liikunta-aktiviteetteihin, lounasseteleihin, laadukkaisiin työvaatteisiin ja työkaluihin ei liioin ole ilmaista. ”Se on kuitenkin pitkällä tähtäimellä järkevää”, Joonas perustelee.
Tekoäly on vielä rekrytoinnin apukoululainen
Mutta siirrytäänpä itse aiheeseen, tekoälyyn. Palosaarten mielestä ihmiset on kohdattava ihmisinä vielä nykyistäkin enemmän sen sijaan, että heidät työnnetään tekoälyn rankattaviksi. ”Pystyykö tekoäly arvioimaan tunneälyä, ryhmätyötaitoja tai asennetta työtä kohtaan?” kysyy Janne. Joonas jatkaa siitä, mihin velipoika jäi: ”Tärkeintä ovat motivaatio ja asenne, joiden selvittämiseen tekoälystä ei ole apua.” Janne jatkaa listaansa ihmettelemällä, kuinka tekoälyllä voitaisiin mitata sisua, tarmoa tai vaikkapa kestävyyttä. ”Kun työntekijä saa tehtäväkseen kaivaa ojaa, onko hänellä luonnetta tehdä sitä työtä? Vaikka hän olisi tehnyt sitä kymmenen vuotta, onko hän yhä valmis tekemään sitä?” hän kysyy.
Joonaksen mukaan ammattitaitoinen rekrytoija löytää potentiaalin niistäkin ihmisistä, jotka eivät suoraan täytä kaikkia rekrytointikriteerejä. Kokemuskaan ei tee autuaaksi, jos motivaatio ja asenne eivät ole kunnossa. ”Olen aina vierastanut ajatusta, että pitää olla tietty määrä työkokemusta jostakin työtehtävästä”, Joonas sanoo jatkaa: ”Joku on voinut kerätä vuoden aikana paljon monipuolisemman kokemuksen kuin joku toinen viidessä vuodessa.” Tämän arviontiin kykenevää tekoälyä ei ole kävellyt vastaan.
Joonaksen mukaan tekoälyn käyttö rekrytoinnissa ei ole reilua, koska toinen osaa kirjoittaa ”tekoäly-ystävällisen” CV:n ja toinen taas ei. Työnhakijan todellinen osaaminen ja potentiaali jäävät pahimmillaan huomioimatta. ”Mieluummin palkkaan sellaisen, joka soittaa ja kysyy töitä kuin sellaisen, joka jättää hakemuksen tietokantaan.” Janne on samaa mieltä ja kertoo kohdanneensa juuri miehen, joka asteli yllättäen toimiston ovesta sisään kysymään töitä. Haastatteluaika sovitaankin heti, usein jo samalle päivälle.
Millaisena työnantajana Värväämö haluaa tulla muistetuksi rakennusalan ammattilaisten keskuudessa, Janne?
”Ihmisläheisimpänä, reiluna työnantajana.”
Vääriin johtopäätöksiin ei ole varaa
Joonas nostaa esille myös tehtävänimikkeiden moninaisuuden. Esimerkiksi myyntipäällikkö-tittelillä työskenteleviä on vaikeaa, ellei mahdotonta, vertailla toisiinsa tekoälyn avulla. ”Titteli ei kerro, mitä töitä olet tehnyt”, Joonas sivaltaa. Janne muistuttaa, että monipuolisissa tehtävissä työskennellyt pienen yrityksen myyntipäällikkö voi olla korporaation myyntiryhmän vetäjää pätevämpi.
Jannen mielestä ankara algoritmi sakottaa kohtuuttomasti erilaisista elämäntilanteista. Esimerkiksi kotiäitinä tai –isänä toimimisesta syntyy CV:hen aukkoja, joiden vuoksi profiili päätyy armotta ei-pinoon. ”Kaveri, jolla on huono CV, voi olla asenteeltaan ja työmotivaatioltaan yksi parhaista”, väittää Janne ja nostaa esille oman työhistoriansa: ”Työsuhteeni ovat vaihtuneet nopeasti ja kokemusta on eri aloilta laidasta laitaan. Tekoäly todennäköisesti rankkaisi meikäläisen työelämään soveltumattomaksi.”
Värväämöllä halutaan sekä työllistää että kehittää henkilöstöpalvelualaa. Janne Palosaari ja Joonas Palosaari ovat kuvassa oikealla.
Tikusta asiaa
Joonaksen mielestä tekoälyn hyödyntäminen rekrytoinnissa ohjaa pikemminkin kovien kuin pehmeiden asioiden huomiointiin, vaikka jälkimmäiset ovat tärkeimpiä. Hän korostaakin rekrytoinnissa ihmisten kohtaamista ennakkoluulottomasti. Työnhakijoihin on otettava aina henkilökohtainen kontakti. ”Ainakaan rakennusalalla pelkän CV:n ja hakemuksen perusteella ei saa hakijasta mitään irti”, Joonas väittää.
”Poru tekoälyn ympärillä on osoitus siitä, että halutaan tehdä tikusta asiaa”, provosoi Joonas ja muistuttaa ihmiskomponentin tekevän mahdottomaksi tekoälyn hyödyntämisen organisaation tarpeita tyydyttävällä tavalla. Janne puolestaan kannustaa organisaatioita pohtimaan, mitä seurauksia voi olla sillä, jos tekoälyn avulla tehdyt rekrytointipäätökset osoittautuvat myöhemmin virheellisiksi.
Tekoäly ei pelasta, jos perusasiat ovat rempallaan
Joonas ja Janne kehottavat aloittamaan toiminnan tehostamistalkoot perusasioista, keskittymisestä ihmisiin. Janne rohkaisee menemään peilin eteen ja vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: olenko läsnä, kuuntelenko ihmisiä ja toiminko tasa-arvoisesti. Digitalisaatio onkin hyvä renki mutta huono isäntä.
”Hyvät työnantajat erottuvat joukosta, kun on pulaa tekijöistä”, väittää Joonas. Työnantaja voi hänen mielestään erottua kohtelemalla työntekijöitä ja –hakijoita inhimillisesti. Palkankorotuskaan ei kauan lämmitä, jos perusasiat eivät ole kunnossa.
Millaisena työnantajana Värväämö haluaa tulla muistetuksi rakennusalan ammattilaisten keskuudessa, Joonas?
”Mukavana työpaikkana, jossa kohdellaan ihmisiä hyvin.”
Työnantajat tekoälyn armoille
Kun hakijoita luokitellaan tekoälyn avulla, palkkaava yritys käyttää valtaa määritellessään ihmisten kohtalot. ”Fiksumpi asetelma olisi se, että työnhakija etsii itselleen paikkaa, jossa haluaa olla töissä”, huomauttaa Joonas.
Palosaaret haluaisivatkin mieluummin nähdä tekoälyä hyödynnettävän täysin päinvastaiseen tarkoitukseen: parhaiden mahdollisten työpaikkojen etsimiseen työnhakijoille. ”Työnhakijathan ovat tulevaisuudessa siinä asemassa, että he valitsevat työpaikkansa”, Joonas muistuttaa. Janne uskoo, että yrityksiä onkin paljon helpompaa ja luotettavampaa mitata kuin ihmisiä. Uskaltaako sinun työpaikkasi heittäytyä algoritmin pisteytettäväksi?
Kädenpuristuksessa ei ole mitään keinotekoista
Värväämön toimistolle saapuessaan työnhakijaa pyydetään riisumaan kenkänsä jo ovella, koska kaikki kulkevat sisällä sukkasillaan. Kahvi- tai teetarjoilun jälkeen aletaan keskustella työasioista. ”Halusimme poistaa jopa liian viralliselta kuulostavan työhaastattelu-sanan”, kertoo Janne. Rennossa ja ystävällisessä ilmapiirissä työnhakijat uskaltavatkin olla avoimempia kuin tiukassa kuulustelussa.
”Vaikka ihminen ei työllistyisikään meille, hänelle pitää tarjota miellyttävä kokemus”, Janne korostaa. Värväämö haluaa näyttää rakennusalla suuntaa siinä, kuinka ihmisiä arvostetaan iästä, sukupuolesta ja syntyperästä riippumatta. Janne on mielissään siitä, että heidän kauttaan moni on edennyt urallaan: ”Kirvesmiehistä on päästy työnjohtajiksi, kympeiksi ja nokkamiehiksi.” Jos tekoäly olisi määritellyt työntekijöiden kohtalot, tuskin kukaan olisi saanut ensimmäistä mahdollisuuttaan.
Keskustelun päätyttyä toimittaja huomaa, että kahvi oli jäänyt juomatta intensiivisen keskustelun tiimellyksessä. Niin käy usein Värväämön toimistolla vieraillessa.
Sinustako Värväämöläinen? Etsitkö töitä rakennusalalta pääkaupunkiseudulta, Tampereelta tai Oulusta?
Syksy on saapunut, ja sehän tarkoittaa myös koulujen alkua! Monen opiskelijan arkiviikot viuhahtavat ohitse koulun penkin kuluttamisen lisäksi myös iltatöitä tehden. Kokosimme yhteen työpaikkoja, jotka voisivat sopia piristämään syksyäsi ja siinä sivussa tuomaan tilillesi katetta.
Ravintola-alalla on tällä hetkellä paljon pulaa tekijöistä, ja Duunitorilta löytyykin nyt runsaasti esimerkiksi tarjoilijan ja kokin paikkoja. Henkilöstövuokrausyritysten kautta voit työllistyä usein itse toivomallasi tuntimäärällä ja ajankohdilla. Esimerkiksi StaffPoint etsii nyt kokkeja ja tarjoilijoita ympäri Suomen.
Kelpaisiko asiakaspalvelu- tai myyntityö, ei niin väliä missä?
Luultavasti yleisin osa-aikatyö opiskelujen ohessa liittyy myyntiin ja asiakaspalveluun. Esimerkiksi Lidlillä on nyt paljon paikkoja auki pääkaupunkiseudulle avattavien uusien myymälöiden johdosta. Asiakaspalvelu- ja myyntitaidoista on sitä paitsi yleensä poikkeuksetta hyötyä myös myöhempää työuraa silmällä pitäen.
Heiluisiko moppi sujuvasti vielä koulupäivän jälkeen?
Moni siivooja kiittelee työssään sitä, että sitä saa tehdä rauhassa itse keskittyen ja tulokset näkee heti. Työn jälkeen voi lähteä kotiin, eivätkä työasiat jää pyörimään mielessä. Jos tämä kuulostaa hyvältä, kokeile! Palkkakin on verrattavissa kaupan alaan.
Varastotyön parhaita puolia on se, että tehokkuudesta palkitaan – mitä paremmin suoriudut, sitä parempaa palkkaa saat. Varastoduuneja on tällä hetkellä avoinna muun muassa Keskolla ja Inexillä.
Oletko sosiaalinen tyyppi, joka pitää ihmisten kohtaamisesta?
Promoottorin tai feissarin työ voi sopia sosiaaliselle tyypille, joka tykkää viettää aikaa usein myös ulkona. Työ on joustavaa ja paikkoja on tarjolla runsaasti.
Etkö löytänyt vielä etsimääsi? Voit jatkaa työnhakua helposti myös seuraamalla Facebookissa osa-aikaisia ja opiskelijoille sopivia työpaikkoja listaavia Heti Duuniin tai Työpaikat opiskelijoille -ryhmiämme, joita löydät yli kymmenelle eri paikkakunnalle. Reippautta työnhakuun ja tsemppiä opiskeluihin!
Fira on rakennusalaa uudistava kasvuyritys, joka rakentaa kaupunkia ihmisten kanssa. Nopean kasvun myötä rakennushankkeisiin tarvitaan jatkuvasti uusia työntekijöitä – muun muassa vastaavia työnjohtajia, joita myös vastaaviksi mestareiksi kutsutaan. Tässä artikkelissa pääsevät ääneen kaksi Firan vastaavaa mestaria, Jouni Juntunen ja Pekka Kaven.
Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Firan kanssa.
Jouni Juntunen työskenteli raksalla apumiehenä vuosina 2001-2005, jonka jälkeen tie vei neljäksi vuodeksi liikunta-alan opintoihin. Edessä oli kuitenkin paluu rakennusalalle vuonna 2010. ”Kuuntelin työmaalle saapuneiden insinöörien juttuja ja ajattelin, että onpa mielenkiintoisen kuuloista hommaa.” Kiinnostuksen herääminen johtikin diplomi-insinöörin tutkinnon hankkimiseen ja työllistymiseen Firalle vuonna 2014.
“Ihmisiä arvostetaan ikään, sukupuoleen, kokemukseen tai oppiarvoon katsomatta.” –Pekka
Pekka Kaven valmistui rakennusmestariksi vuonna 1986, keskellä kiivasta nousukautta. Työllisyystilanne oli niin hyvä, että jo kouluaikoina satoi työtarjouksia. Hän päätyi vastaavan mestarin tehtäviin jo nuorena. ”Se ei näin jälkikäteen ajateltuna ollut välttämättä paras tapa edetä uralla”, Pekka sanoo ja myöntää joutuneensa oppimaan paljon asioita kantapään kautta.
Ilman pelisilmää ja lehmän hermoja ei pärjää
Pekan mielestä vastaavan mestarin työssä vaaditaan asiaosaamisen lisäksi pelisilmää, jonka avulla työntekijät saadaan pelaamaan yhteen. ”Pitää osata lukea erilaisten ihmisten ominaisuudet ja osaamiset”, Pekka kiteyttää. Hänen mielestään työntekijöille on annettava myös vapautta, mikä tarkoittaa pidättäytymistä liialliselta ohjaamiselta.
”Vastaavalla mestarilla pitää olla lehmän hermot”, murjaisee puolestaan Jouni ja nostaa esille myös kyvyn hahmottaa kokonaisuuksia, kattavan teknisen osaamisen sekä hyvät ihmissuhde- ja neuvottelutaidot. ”Alan termistö pitää olla hyvin hallussa, koska keskustelua käydään monella eri alueella”, hän toteaa.
Kaikkien sidosryhmien inhimillinen kohtaaminen Firan toiminnan ytimessä
Jounilla on aiempaa kokemusta pienistä ja keskisuurista rakennusliikkeistä. Aiempiin työpaikkoihinsa nähden Fira on tietomalliosaamisessaan pitkällä. Siinä missä aiemmissa työpaikoissa keskityttiin vain teknisten asioiden painottamiseen, Firalla korostetaan asiakaslähtöisyyden ja ihmisten johtamisen tärkeyttä. ”Täällä kuunnellaan vastaavan mestarin huolia ja murheita sekä autetaan aina tarvittaessa”, kertoo puolestaan Pekka.
(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)
Pekka Kavenin mukaan Firan johto on sitoutunut tukemaan vastaavaa mestaria kaikin tavoin. (Kuva: Vesa Laitinen)
Firalla myös asiakkaiden kuunteleminen on syvällä DNA:ssa. ”Kyllä me pyrimme päämäärään aina tilaajan toiveet huomioon ottaen”, veistelee Pekka. Jounin mukaan asiakkaan kuunteleminen näkyy esimerkiksi korjauskohteissa siinä, että suunnittelussa otetaan huomioon, kenen tiloissa työskennellään. Ratkaisuja tehtäessä täytyy muistaa, että taloja tehdään jonkun käyttöä varten, jolloin helpoin ja halvin ratkaisu ei ole aina paras vaihtoehto. ”Sitä painotusta ei ole aiemmin urallani tullut näin selvästi eteen”, Jouni sanoo.
Hyvä suunnittelu ja yhteiset tavoitteet luovat pohjan myös johtamiselle
Työsuunnittelu onkin Jounin mielestä erityisen tärkeää rakentamisessa. ”Se pitää tehdä riittävän huolellisesti etukäteen”, hän opastaa. Myös vastuiden selkeys on tärkeää erityisesti isolla työmaalla. Jouni on arvostanut mahdollisuutta olla mukana jo hankesuunnitteluvaiheessa. ”Sitä kautta olen päässyt vaikuttamaan resursointiin ja esimerkiksi logistiikkajärjestelyihin”, hän kertoo ja jatkaa: ”Johtaminenkin on helpompaa, kun on saanut olla vaikuttamassa hankkeen alusta alkaen.”
“Hankekoot alkavat olla niin isoja, että tässähän rakennetaan jo ihan tosissaan.” –Jouni
Pekka nostaa lisäksi esille tuotantoryhmän yhteiset tavoitteet niin laadussa, aikataulussa kuin kustannuksissakin. Kun tavoitteet on tehty, vastaavan mestarin on omaksuttava mahdollistajan rooli: ”Huolehdin, että työnjohto pystyy tekemään työnsä sovitusti.”
Verstaassa törmäytetään hankkeen osapuolet
Firalla on hoksattu, että rakennushankkeen kaikki osapuolet eivät välttämättä kertaakaan istu saman pöydän ääreen hankkeen aikana. Oivalluksesta syntyi Verstas-konsepti, jossa tilaaja, tilan käyttäjät, suunnittelijat ja toteuttajat kokoontuvat yhdistämään osaamisensa ja suunnittelemaan tulevaa hanketta. Pekka ei vielä ole päässyt osallistumaan Verstaaseen, mutta Jounille Verstas ja yleensäkin Big Room on hyvinkin tuttu: ”Tein diplomityön Big Roomissa ja olen vetänyt niitä kahdessa hankkeessa.”
Verstas-käytäntö on suurimmalle osalle asiakkaista uutta. Tottumattomuus voi vielä näkyä vaihtelevana suhtautumisena, mutta vastaanotto on onneksi ollut asiakkaiden suunnalta myönteinen.
Asiakkaan odotukset on tehty ylitettäviksi
Kysyimme molemmilta haastateltavilta heidän merkittävimpiä onnistumisia Firalla. Pekka mainitsee erään pääkonttorin saneerauksen, joka valmistui etuajassa kiireisestä aikataulusta huolimatta. Hyvä yhteishenki oli onnistumisen edellytys: ”Vastoinkäymisetkin vain nostattivat taistelutahtoa.” Kiitosta saavat myös työporukan ammattitaito ja johdolta saatu tuki.
Jouni nostaa esille edellisen rakennushankkeensa, jossa rakennuksen jokainen kerros rakennettiin täysin valmiiksi ennen seuraavan kerroksen rakentamista. Jounin vastuulla ollut ensimmäinen kerros oli haastavin. ”Kuulin jälkeenpäin, että tilaajapuoli oli vahvasti epäillyt rakentamisen onnistumista”, Jouni kertoo. Projekti vietiin kuitenkin maaliin ennennäkemättömällä taistelulla ja venymisellä niin, että asiakas pääsi ottamaan tilan käyttöön tismalleen aikataulussa.
Rakennusala digitalisoituu – hyödyt jo nähtävissä työmaalla
Fira tekee konkreettisia tekoja toimialansa digitalisoimiseksi. Jouni nostaakin esille mobiilisovellukset. Älypuhelimen tai tablettitietokoneen ruudulle saa näkyville niin virheilmoitukset kuin vika- ja puutelistatkin. Tarjolla on myös reaaliaikainen seuranta työmaan vahvuudesta. Vaikka koko ajan tuleekin jotain uutta, teknologiaa ei kannata pelätä. ”Kyllä näistä pääsee nopeasti kärryille”, Jouni rohkaisee.
Pekka on seurannut alan kehitystä 1980-luvun lopulta saakka. ”Urani alkuaikoina jo fax oli iso asia”, hän muistuttaa. Digitalisaation hyödyt ovat Pekan mielestä kiistattomat: ”Saan aiempaa nopeammin yhteyden esimerkiksi projektipankkeihin tai suunnittelijaan.” Loppua kehitykselle ei ole näköpiirissä – ja hyvä niin. ”Kehitys on hyväksi paikallaan polkeneelle rakennusalalle”, Pekka toteaa.
Vierivä kivi ei sammaloidu
Digitalisaation muuttaessa rakennusalaa nopeammin kuin koskaan on vastaavan mestarinkin kehitettävä jatkuvasti osaamistaan. Vaikka Fira tarjoaakin paljon koulutusmahdollisuuksia, jokaisen työntekijän on Pekan mielestä tiedostettava oma vastuunsa.
“Fira on nuori, innokas, joustava ja avoin rakennusliike, jolla on hyvä päämäärä.” –Pekka
Jounin mukaan jokainen projekti vaatii uudenlaista osaamista. Perinteisiin koulutuksiin osallistumisen tai ammattikirjallisuuden lukemisen lisäksi vastaava mestari voi liittyä erilaisiin kehitysryhmiin.
Jounin mielestä Firalla kyllä noudatetaan yhteisiä prosesseja, mutta luovuudellekin muistetaan jättää tilaa. Työnantaja nimittäin kannustaa työntekijöitään jatkuvasti pohtimaan, kuinka asioita voisi tehdä nykyistäkin paremmin. Toimiviksi todetut käytännöt ja prosessit pyritään levittämään muillekin työmaille.
Paikoilleen jämähtäminen ei ole vaihtoehto. ”Ainakin minun ikäiseni vastaavan mestarin on oltava avoimin mielin, jos haluaa pysyä mukana kehityksessä”, hän neuvoo ja jatkaa: ”Nöyryyttä on myös löydyttävä sen verran, että seinän tullessa vastaan uskaltaa sanoa sen ääneen.”
Vain perushommien tekeminen ei Firalla riitä, vaan työhön kuuluu jatkuva kehittäminen sekä uusien ratkaisujen kokeilu. ”Vähän se homma vaatii aikaa ja hermoja. Mutta kyllä tässä on kyydissä vain pysyttävä”, Jouni naurahtaa. Vaikka työ onkin varsin hektistä, projektien välissä on toisinaan rauhallisempaa, jolloin voi ladata hetken akkuja ja opiskella uusia asioita.
Arvot eivät ole irrallisia työmaan arjesta
Firan arvot, välittäminen, luottamus ja läpinäkyvyys, ovat Pekan työmaalla käytännön asioita, jotka on omaksuttu aliurakoitsijoita myöten. Arvot näkyvät paitsi työyhteisössä, myös tilaajan kohtelussa. ”Ehkä se kertoo jotakin Firan hengestä, ettei arvoista ole tarvinnut erikseen muistuttaa”, Pekka arvioi.
(Kuva jatkuu artikkelin alapuolella.)
Jouni Juntusen mielestä Firalle kannattaa hakea vastaavaksi mestariksi muun muassa siksi, että kehitysideoita viedään siellä aktiivisesti eteenpäin. (Kuva: Vesa Laitinen)
Välittäminen näkyy Jounin mukaan siinä, että työntekijöistä välitetään myös ihmisinä. Henkilöstön hyvinvointia seurataan jatkuvasti, jottei esimerkiksi stressitaso pääse nousemaan liian korkealle. Luottamus on Jounin mielestä ”ihan ykkösjuttu”, sillä Firan hankemalleissa pelataan avoimin kortein. Tämä tarkoittaa läpinäkyvyyttä tilaajan suuntaan niin kustannusten kuin aikataulunkin osalta. ”Pitää olla sataprosenttinen luottamus koko ajan, jotta homma onnistuisi”, Jouni korostaa.
Kiinnostuitko työskentelystä Firalla?
Hae Firalle vastaavaksi työnjohtajaksi tai muihin tehtäviin oheisten linkkien kautta!
Oletko miettinyt, onko tehty päätös urasi suunnasta oikea? On mahdollista, että olet samalla hieman epävarma tulevaisuudestasi, mutta ajatus muutoksesta tuntuu työläältä tai ahdistavalta. Mistä sitten tietää, onko valinnut oikein? Kysy itseltäsi alla olevat kysymykset, niin saatat olla lähempänä vastausta.
Elämänmuutos sisältää useimmiten haasteen ja mahdollisuuden. Jos nykyinen työpaikkasi on ihan kiva ja viihdyt hyvin, on hyvä muistaa, ettei ruoho kuitenkaan ole aina vihreämpää aidan toisella puolen. Uranvaihto kysyy niin rohkeutta kuin paljon uusien taitojen oppimista – saatat joutua päivittämään osaamistasi tai kouluttautumaan, mikä tulee viemään jonkin verran myös aikaa. Uranvaihto kysyy siis resursseja ja energiaa, mutta jos oikeasti haluat sitä, älä anna tämän olla este unelmiesi tavoittelemiselle.
1. Kuinka usein ajattelet työtä työajan ulkopuolella?
Ajattelemme useammin sellaisia asioita, jotka meitä kiinnostavat. On totta, että työstä täytyy osata irtaantua ja työhön liittyvät ajatukset on pystyttävä siirtämään myös taka-alalle esimerkiksi vapaa-ajalla. Jos kuitenkin ajattelet työhösi liittyviä asioita vain työaikasi puitteissa, saatat olla väärässä paikassa.
Koskeeko työhön liittyvä pohdintasi työyhteisön epäkohtia tai sitä, minkä haluaisit työpaikallasi olevan toisin? Vai tuntuuko jokin projekti niin innostavalta, ettet toisinaan malttaisi mennä nukkumaan? Pohditko ruokaa laittaessasi, miten saisit tuotettua asiakkaallesi lisäarvoa? Arvaat varmaankin, mitkä näistä ajatuksista viestivät hyvää tunnetta työstäsi. Kun työ imee mukaansa, ratkaisut haastavampiin tilanteisiin tai ideat uusista mahtavista lähestymistavoista voivat yhtä hyvin syntyä myös työajan ulkopuolella.
2. Kerrytätkö nykyisessä työssäsi oikeita taitoja ja kokemusta?
Tämä kysymys on oiva etenkin silloin, kun urasi on sinulle tärkeä ja haluat menestyä. Nykypäivän työelämässä menestyäksesi sinulla pitää usein olla hallussasi tietynlainen kilpailuetu. Tähän liittyy ymmärrys siitä, missä olet hyvä, mitä haluat tehdä ja mitkä kyvyistäsi ovat arvostettuja alasi työmarkkinalla. Markkinalla erottuaksesi sinun tulee myös osata tuoda nämä asiat esille.
Voit miettiä, tukeeko nykyinen työpaikkasi kehitystäsi haluamaasi suuntaan ja tuoko se sinulle etua kaikilla osa-alueilla. Monesti kuulee sanottavan, että rakastamansa työn tekeminen ei edes tunnu työltä. Jos kuitenkin seuraa intohimojaan täysin sokeasti, voi löytää itsensä uralta, joka ei olekaan esimerkiksi taloudellisesti kestävä. Tällöin joutuu uuden valinnan eteen.
3. Miltä haluat urapolkusi näyttävän 10 vuoden päästä?
Voit peilata omaa tulevaisuuttasi ja uraasi kokeneempiin osaajiin työpaikallasi tai alallasi. Haluatko uralla edettyäsi päätyä tekemään samantyyppistä työtä kuin he tekevät?
Kukaan ei voi aloittaa huipulta, vaan matkalla sinne on tehtävä joskus tylsempiäkin tehtäviä. Jos maali on kuitenkin kirkkaana näkyvissä ja se on itsellesi tavoittelemisen arvoinen, ei kannata luovuttaa, vaikka joutuisit alemman tason tehtävässäsi tekemään myös asioita, jotka eivät tunnu kiinnostavilta. Nämä tehtävät saattavat olla tarpeellinen askelma pohjaksi sille, mitä haluat tulevaisuudessa rakentaa.
Etkö tiedä, millainen urapolkusi tulee olemaan nykyisessä työssäsi? Etsi yrityksestäsi tai alaltasi kokeneempi työntekijä, jonka näkemystä arvostat. Kysy, mistä asioista hän pitää työssään eniten, millaisia projekteja hänellä on ja mitä neuvoja hänellä olisi antaa henkilölle, joka haluaa edetä alalla. Keskustelut ovat hyvä tapa saada tarkempaa kuvaa siitä, mitä voit odottaa uraltasi tulevaisuudessa sen pysyessä nykyisellä suunnallaan.
Mieti lopuksi vastauksiasi näihin kolmeen kysymykseen. Ne helpottavat sinua hahmottamaan, kannattaako sinun panostaa täysillä nykyiseen työhösi vai alkaa miettiä seuraavaa siirtoa.
Käytkö töissä opintojen ohella? Opiskelijabarometrin mukaan noin neljännes opiskelijoista käy osa-aikatöissä opintojen ohella. Jaamme tässä artikkelissa vinkkejä siihen, miten opintojen ja töiden yhdistäminen sujuu ilman ylitsevuotavaa stressiä.
Moni opiskelija käy töissä opintojen ohella joko kerryttääkseen arvokasta työkokemusta tai rahallisen pakon sanelemana. Opiskeluelämä on Suomessa moniin muihin maihin verrattuna hyvin vapaata, ja useimmat opiskelijat pystyvät itse vaikuttamaan omaan lukujärjestykseensä ja kurssimääräänsä. Työssäkäyntiin on monilla siis periaatteessa aikaa, mutta opiskelun ja töiden yhdistäminen voi käydä ajoittain stressaavaksi. Siksi päätimme tässä artikkelissa pureutua siihen, miten yhdistelmästä voi selvitä niin, että aikaa jää riittävästi myös levolle ja vapaa-ajalle.
Kerro työnantajallesi avoimesti opiskeluistasi
Työnantaja odottaa, että työajallasi keskityt täysillä työtehtäviin ja hoidat työvuorosi niin kuin on sovittu. Opintojen ja töiden yhdistämisessä kuitenkin auttaa, jos voit olla esimiehellesi avoin siitä, että sinulla on velvollisuuksia myös töiden ulkopuolella. Keskustelkaa työnantajan kanssa esimerkiksi siitä, voisitko tehdä tenttiviikolla vähemmän vuoroja yleensä. Vastavuoroisesti voit olla töissä enemmän silloin, kun opiskeluissa on hiljaisempi ajanjakso.
Ennen kuin kirjoitat työsopimuksen, käy läpi työnantajan kanssa, miten opintojen ja töiden yhdistäminen sujuu kaikkien kannalta jouhevasti. Voitko esimerkiksi tehdä vähemmän vuoroja tenttiviikolla ja enemmän myöhemmin?
Sano tiukasti ei liialle puurtamiselle
Kaikkea ei ehdi kerralla: Mieti tarkasti, paljonko työvuoroja ja montako kurssia voit ottaa samaan aikaan. Kiinnostavia kursseja ehtii usein käydä myöhemminkin, joten älä turhaan ahda kaikkea samaan periodiin. Samoin lisätulot saattavat helposti houkuttaa pomon pyytäessä töihin lisävuoroon. Opettele kuitenkin sanomaan ei, mikäli opiskelujen kanssa on kiirettä. Jos olet töissä nollatuntisopimuksella, sinulla on oikeus kieltäytyä työvuoroehdotuksista.
Mieti myös, mihin käytät vapaa-aikasi. Jos olet päättänyt sekä tehdä töitä että opiskella samaan aikaan, mieti mihin kaikkeen muuhun sinulla vielä riittää energiaa. Nykymaailma tuntuu helposti olevan mahdollisuuksia täynnä: kiinnostavia harrastuksia, vapaaehtoistöitä, matkailua, juhlia. Kaikkea ei kuitenkaan voi saada kerralla, joten jos jo opiskelet ja käyt töissä, mieti jaksatko tehdä vielä vapaaehtoistöitä tai harrastaa aktiivisesti joukkueurheilua samaan aikaan.
Jos käyt töissä ja opiskelet, mieti kuinka aktiivisesti jaksat harrastaa tai tehdä vapaaehtoistöitä sen lisäksi. Toki mukavat harrastukset antavat virtaa jaksamiseen – kunhan niitä ei ole liikaa.
Opi ajanhallinnan mestariksi
Korkeakouluopinnot vaativat ajanhallintaa, sillä opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että saa luettua tentteihin ja tehtyä erinäiset koulutehtävät ajallaan valmiiksi. Jos vielä käy töissä samaan aikaan, opintoihin käytettävää aikaa on luonnollisesti vähemmän ja ajanhallinnan merkitys korostuu.
Ajanhallintaan on monia apuvälineitä, joista perinteinen paperikalenteri on vain yksi. Mobiiliin saa sähköisen kalenterin lisäksi erilaisia sovelluksia, jotka auttavat to do -listojen ja muistiinpanojen tekemisessä. Käytä joskus puolisen tuntia tutustumalla eri vaihtoehtoihin.
Tarkastele kalenteriasi jokaisen periodin alussa ja suunnittele, milloin teet koulutyöt. Ole kuitenkin realistinen ajankäyttösi kanssa. Jos ahdat kalenterisi liian täyteen, lipsut väkisinkin suunnitelmistasi, mikä on taas omiaan tuottamaan ahdistusta. Tee ensin siis realistinen ajankäytön suunnitelma, ja yritä sitten pysyä siinä parhaasi mukaan.
Aikatalussa pysymisessä auttaa, kun tunnet itsesi ja sen, miten saat keskityttyä opiskeluun parhaalla tavalla. Oletko aamu- vai iltavirkku? Jos opiskelu sujuu sinulta parhaiten vaikkapa aamupäivisin, yritä järjestää työssäkäyntisi niin, että se sijoittuisi ainakin pääsääntöisesti johonkin muuhun aikaan. Mieti myös, opiskeletko mieluiten kotona, kirjastossa tai vaikkapa kahvilassa. Saatko keskityttyä paremmin musiikit korvilla vai hiljaisuudessa? Millainen kiva tekeminen opiskelun päätteeksi palkitsee sinua niin, että jaksat kirjoittaa vielä yhden sivun koulutehtävään? Keskittymisessä voi auttaa myös pomodoro-tekniikka. Siinä laitat kellon soimaan vaikkapa 25 minuutin päähän, keskityt sen ajan täysillä opiskeluun ja kellon soidessa pidät lyhyen tauon. Toista tämä muutama kerta ja pidä sen jälkeen pidempi, esimeriksi puolen tunnin tauko. Lue täältä lisää ajanhallinnan vinkkejä.
Kannattaa ottaa myös käyttöön apuvälineet ajanhallintaan. Netti ja sovelluskaupat ovat täynnä erilaisia sovelluksia to do -listojen tekoon ja kalenterinpitoon. Hyviä apuvälineitä ovat muun muassa Asana, Trello, Evernote ja Bullet Journal. Googlesta ja YouTubesta löydät lisää sovelluksia ja vinkkivideoita niiden hyödyntämiseen.
Opintojen ja töiden yhdistäminen on mahdollista, kun jätät rentoutumiselle riittävästi aikaa
Jotta jaksat painaa töissä ja koulussa, rentoudu riittävästi. Voit vaikka merkitä kalenteriin aikoja, jolloin et työskentele tai opiskele, vaan rentoudut. Muista, että kotitöiden tekeminen ei ole rentoutumista! Älä siis käytä vapaahetkiäsi aina siihen, että alat siivoamaan, kun “kerrankin on aikaa”. Tenttikaudella voi tuntua mahdottomalta varata aikaa rentoutumiseen, mutta juuri silloin se on sitäkin tärkeämpää. Jaksat paremmin painaa töissä ja tenttiin luvun parissa hyvin nukkuneena ja levänneenä.
EY on kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa huikeita uramahdollisuuksia muun muassa kaupallisen ja teknillisen alan ammattilaisille ja rekrytoi jatkuvasti uusia osaajia. Lue, millaista on työskennellä konsulttina EY:llä.
Jukka Leponen työskentelee liikkeenjohdon konsulttina EY:n konsultointipalveluiden Finance and Performance Management -tiimissä.
“Teemme paljon projekteja suuryritysten talousjohdon kanssa; autamme yrityksiä tekemään parempia päätöksiä, parantamaan suorityskykyään ja muuttamaan toimintamallejaan. Toimeksiannot voivat keskittyä puhtaasti päätösten alustamiseen, oli kyse sitten esimerkiksi ulkoistukseen liittyvästä tai muusta investointipäätöksestä, ja lisäksi kehitämme usein informaation tuottamiseen kohdistuvia prosesseja – ja organisaatioita. Tuemme asiakkaita myös suurissa transformaatioissa. Toimimme ikään kuin strategisten ja puhtaasti teknologiaan keskittyvien konsulttien välissä. Mielestäni tämä on kiehtovin alue ja siksi halusin työskennellä nimenomaan EY:n Advisoryssa”, Leponen avaa työnkuvaansa.
EY:llä työtä tehdään tiimeissä ja työ sopiikin tiimityössä viihtyvälle. Tiimit rakentuvat erilaisten projektien ympärille. “Tavoitteenamme on luoda hyvin suoriutuvia tiimejä. Pyrimme tuomaan oikean osaamisen ja oikean taustan omaavat ihmiset projektitiimeihin. Tiimin on toimittava saumattomasti, jotta projektit saadaan vietyä menestyksekkäästi läpi. Kun yhdistää oikean osaamisen ja huipputyypit, on projekteja makea lähteä viemään eteenpäin”, Leponen kertoo.
Täällä voit luottaa siihen, että kaikki tekevät parhaansa. Juuri sen ansiosta EY:n tiimeissä on niin mahtavaa tehdä duunia.
“Tiimeissä oppii myös muilta”, Leponen jatkaa. Uudet opit kertyvät parhaiten työn ohessa, projekteissa kun pääsee työskentelemään eri alojen huippuammattilaisten kanssa. Talo tarjoaa paljon erilaisia koulutuksia, joiden kautta on mahdollista kehittää omaa erikoisosaamistaan. “Meillä on lisäksi hyvä coaching-kulttuuri, johon panostetaan. Toimin itsekin coachina, sillä haluan kehittää paitsi itseäni, myös muita. Mielestäni ihmisiltä oppii lähtökohtaisesti parhaiten”, Leponen sanoo.
Vakaampaa pankkijärjestelmää rakentamassa Lontoossa
Anni Karvinen on työskennellyt komennuksella EY:n Lontoon toimistolla jo kolme vuotta. Kuva: EY
Riskienhallinnan konsulttina EY:llä työskentelevä Anni-Mari Karvinen vastaa puhelimeen Lontoosta, jossa hän on ollut komennuksella vuodesta 2013 lähtien. “Työskentelen tällä hetkellä merkittävälle brittiläiselle pankille tehtävän projektin parissa. Täällä Britanniassa pankit valmistautuvat sääntelymuutokseen,jonka tavoitteena on tehdä pankkijärjestelmästä vakaampi ja turvallisempi eriyttämällä talousjärjestelmälle kriittiset asiakkaiden pankkitalletukset korkeampiriskisistä investointipankkitoiminnoista. Regulaation tarkoituksena on estää vuoden 2008 pankkikriisin kaltainen tilanne, jossa veronmaksajat joutuivat maksumiehiksi pankkien pelastamiseksi eli se tekee pankkimaailmasta luotettavemman kaikille toimijoille.”
Karvista motivoi työssään erityisesti sen merkitys. “Parhaimmillaan pääsen vaikuttamaan koko kansantalouden vakauttamiseen.” Toki myös yksittäisten yritysten auttaminen kiinnostaa. “On melko harvinaista päästä työskentelemään tämänkaltaisen regulaation parissa. Minua motivoi myös se, että pääsen auttamaan yksittäisiä yrityksiä kehittämään riskienhallintaansa ja havaitsemaan riskejä.”
EY tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden päästä ulkomaan komennuksille, joiden kesto vaihtelee. Karvisen komennus on kestänyt aina vuoden kerrallaan. “Itselläni ponnahduslautana oli Lontoon projekti, joka avasi ovia.”
EY:n kansainvälisyys näkyy vahvasti myös Suomessa. Koulutuksia järjestetään ulkomailla ja eri maihin ollaan päivittäin yhteydessä. Leposen mukaan kansainvälisyys näkyy eniten projektitiimeissä. “Olen esimerkiksi itse ollut mukana projektissa, jossa on ollut mukana ammattilaisia muista pohjoismaista, Turkista, Yhdysvalloista, Britanniasta, Saksasta ja Hollannista. ” Lisäksi EY:llä hyödynnetään tietysti myös yhtiön laajaa kansainvälistä verkostoa. Myös pohjoismainen yhteistyö on tiivistä. “Advisoryssä olemme Nordic-organisaatio, eli esimerkiksi kaikki koulutukset ovat Nordic-mailla yhteisiä ja saatamme hyvin Suomen päässäkin tehdä projektia vaikkapa ruotsalaiselle yritykselle”, Leponen kertoo.
Kiinnostavia haasteita myös teekkareille – “täällä ei koodata”
Lauri Saarivuori on viihtynyt mielenkiintoisten toimeksiantojen parissa. Kuva: EY
EY:tä ei välttämättä mielletä perinteisenä “teekkarityöpaikkana”, mutta talo tarjoaa paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia teknillisten alojen ammattilaisille. Tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Tampereen teknilliseltä yliopistolta valmistunut Lauri Saarivuori työskentelee konsulttina EY:n IT advisory -tiimissä. “IT-konsultoinnin osaamisemme ei ole niin tunnettua, eivätkä sidosryhmät usein tiedä mitä teemme. Täällä ei koodata – sen sijaan johdamme laajoja IT-hankkeita, toimimme asiantuntijana esimerkiksi ulkoistuksissa tai SAP-implementaatioissa ja laadimme IT-strategioita ja tietohallinnon toimintamalleja. Olemme kuin IT:n rakennusvalvojia'”, Saarivuori valottaa. “Tämä ei siis ole niinkään teknistä hommaa. Toki meiltä löytyy asiantuntijoita myös teknisiin toimeksiantoihin kuten SAP:n konfiguraatioihin tai arkkitehtuuriin.”
Saarivuori viihtyy työssään erityisesti sen mielekkyyden ja vaihtelevuuden sekä työnantajan joustavuuden ansiosta. “Täällä saa nuorenakin konsulttina paljon vastuuta. Kaikki toimeksiannot ovat olleet todella mielenkiintoisia, ja opin koko ajan uutta. Tykkään työskennellä asiakasrajapinnassa; on hienoa päästä oikeasti sinne haasteiden ytimeen ja löytää parhaat ratkaisut. Lisäksi pidän työnantajan tarjoamasta joustavuudesta: työt voi tehdä toimistolla, kotona, mökillä, ulkomailla – missä vaan, kunhan saat ne tehtyä toivotuin tuloksin.” Hyvää henkeä edistää myös turhan hierarkian puuttuminen. “Pidän työyhteisöstämme. Olemme samanhenkistä porukkaa ja kaikki tulevat toimeen toistensa kanssa. Turhaa hierarkiaa ei juurikaan ole, voin hyvin tarvittaessa mennä pyytämään apua vaikkapa pitkään talossa olleelta partnerilta”, Saarivuori kuvaa.
Henkilökohtaisesti itseäni motivoi se, että kun työt sujuvat hyvin, saa koko ajan lisää vastuuta.
Miksi EY?
EY tarjoaa monipuolisen ja haastavan työympäristön niin uraansa aloittaville kuin myös jo urallaan edenneille, kokeneille ammattilaisille. Nuoret asiantuntijat pääsevät näkemään erilaisia asiakkaita, projekteja ja toimeksiantoja. “Se on valtava plussa uran alkuvaiheessa. Hain EY:lle, sillä halusin nähdä ja päästä kokeilemaan erilaisia toimeksiantoja ja työtehtäviä. Päädyin oikeaan paikkaan”, Karvinen kertoo.
Myös kokeneemmille ammattilaisille riittää haasteita. “Meillä voi jalostaa sitä substanssiosaamista tai kokemusta, mitä on urallaan jo kerryttänyt, myös yhteistyössä ulkomaisten erityisosaajiemme kanssa”, Leponen selittää. “EY tarjoaa hyvän pohjan, metodit ja työkalut uralle. Globaalit ja monimutkaiset projektit ovat mielenkiintoisia ammatillisesti ja edesauttavat oman osaamisen kehittymistä.”
Karvinen nostaa esiin myös EY:n selkeän urakehityksen viitekehyksen, jota käyttävät niin uraansa aloittelevat kuin kokeneemmatkin tekijät. “Meille on määritetty selkeitä tavoitetasoja, jotka johtavat tietynlaiseen urakehitykseen ja tiettyihin ylennyksiin. Viitekehys on selkeä ja auttaa suunnittelemaan omaa uraa alusta saakka”, hän kertoo.
EY tarjoaa haasteita niin kaupallisen kuin teknillisenkin alan ammattilaisille.
“Työ EY:llä sopii kunnianhimoiselle tyypille, joka tulee toimeen ihmisten kanssa. Työ vaatii ehdottomasti myös analyyttistä otetta. Lisäksi täällä arvostetaan halua vaikuttaa: teemme kiehtovien projektien kanssa töitä, mikä vaatii sitä, että ey:läisellä on halua olla mukana isoissa kuvioissa ja nähdä, miten oma työ vaikuttaa maailmaan. Työn niin sanottu impact-kerroin on korkea ja juuri se on yksi syy, miksi olen itsekin pysynyt täällä töissä”, Leponen sanoo.
“Konsultin työ on vaativaa, mutta myös hyvin palkitsevaa. Täytyy olla työtä pelkäämätön, sillä joskus päivät venyvät ja deadlinet saattavat olla tiukkoja. Kun jonkun projektin saa tehtyä valmiiksi, on se toisaalta palkitsevaa ja tuntuu kaiken vaivan arvoiselta”, Karvinen kertoo. “Meillä korostetaan yritteliäisyyttä: omalla aktiivisuudella saa paljon aikaan”, Saarivuori komppaa.
Kiinnostaisiko sinua ottaa seuraava askel urallasi EY:llä? EY etsii jatkuvasti eri alojen asiantuntijoita erilaisiin mielenkiintoisiin tehtäviin. Nyt haussa ovat muun muassa Financial Consultant ja Experienced strategy / CDD professional!
Tämän päivän automyyjä voi tehdä työtään joustavasti missä tahansa, sillä työtä tehdään digikanavien välityksellä. Tutustuimme vaihtoautojen verkkokauppa Caaran automyyjiin ja selvitimme, millaista heidän työnsä on.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä VV-Auton kanssa. VV-Autotalot rekrytoi nyt digikanavista innostuvia automyyjiä, katso avoimet paikat!
Tatuoitu, musiikkia harrastava Caara-vaihtoautomyyjä Mikko Semitchev myöntää itsekin, ettei ole pätkääkään perinteisen automyyjän näköinen. Siitä pääsemmekin heti asian ytimeen: automyyjän työ muuttuu ja samalla muuttuvat niiden henkilöiden ominaisuudet, jotka siinä pärjäävät.
“Tulin VV-Autotalojen palvelukseen kesällä 2003 ja on ollutkin pitkä kesä”, Mikko naurahtaa. Ura VV-Autotaloilla alkoi mekaanikkopuolelta, josta Mikko kouluttautui trainee-ohjelman kautta ensin uusien autojen myyntiin ja vaihtoi sittemmin vaihtoautopuolelle. Kun vaihtoautojen verkkokauppa Caara perustettiin, oli mukaan lähteminen selvää, sillä myyjällä oli vahva visio alan digitalisoitumisesta.
Lattiamyynti on vaihtunut digiin – chat vahvin työkalu
Mikon mielestä asiakassuhde on tiiviimpi, kun yhteyttä pidetään uusilla tavoilla.
Perinteinen automyynti on käännetty päälaelleen jo siinä vaiheessa, kun kerrotaan, että myytävä auto ei olekaan edessäsi hallissa, vaan myyt sitä digitaalisesti. Myyntiprosessi voi alkaa esimerkiksi lauantai-iltana, kun se ennen alkoi aina liikkeestä. Mikon mukaan myyntiprosessi on hänen työssään viety jo varsin pitkälle ennen kuin asiakasta on edes tavattu.
“Chat on meille vahvin työkalu ja toimii myyntilattiana, jossa palvelemme. Lisäksi tärkeitä kanavia ovat Facebook ja perinteiset sähköpostit, puhelimet ja muut liidit”, Mikko kuvaa.
Ostavatko asiakkaat autoja verkosta? Mikon ja Caaraa perustamassa olleen liiketoimintajohtaja Olli Meriläisen mukaan ostavat ja trendi on menossa siihen suuntaan, vaikkakin isot kuluttajamassat lämpenevät hitaasti. “Kauppa on usein sovittu ennen kuin näen asiakkaan. Kun hän näkee auton ja toteaa sen olevan sellainen kun on puhuttu, kauppa saadaan käteltyä”, Mikko kertoo. Muutamassa tapauksessa auto on jopa maksettu ennen sen näkemistä.
Parempaa palvelua ketterästi ja joustavasti
“Myyjän työtapa on hyvin ketterää ja joustavaa, ja vain mielikuvitus on rajana”, Mikko toteaa. Olli on samaa mieltä: “Myyjät saavat tehdä työtään miten haluavat, kunhan kauppaa saadaan tehtyä. Luottamus puolin ja toisin on tärkeää.” Digitaaliset työkalut ovat hyvin tehokkaat perinteiseen liikkeessä odottelun sijaan: ne tavoittavat. Mikosta työssä parasta on tietynlainen vapaus: “Teen työni aina kunnialla hyvin, mutta en ole missään kiinni odottamassa, että joku tulisi luokseni. Etsin asiakkaita itse.”
En ole missään kiinni odottamassa, että joku tulisi luokseni. Etsin asiakkaita itse.
Uuden ajan automyynnissä palvelukin on erilaista. Jos asiakas kertoo haluavansa koeajaa auton, josta on saanut tarjouksen, Mikko ehdottaa tapaamispaikkaa joustavasti. Kun Mikko kertoo voivansa olla esimerkiksi puolen tunnin päästä asiakkaan työpaikalla, asiakas usein hämmästyy. “Haen auton esimerkiksi Caaran varastosta Klaukkalasta ja vien sen tapaamispaikalle. Juomme kahvit, katsomme auton läpi ja usein auto jää asiakkaalle.”
Asiakassuhteita edistetään Whatsappissa kotisohvalta käsin
Asiakkaalle on iso juttu, kun vastaan hänelle viikonloppuna vaikka Whatsappissa. Se jää hänelle mieleen.
Caara-automyyjän työpäivä on hyvin joustava. Mikko kertoo, että useimmiten päivä alkaa läppärin avaamisella ja chat-viestien lukemisella. Edellisen illan aikana ja aamulla tulleet yhteydenotot määrittävät, millaiseksi päivä tulee muodostumaan.
Työpäivä sisältää usein paljon liikkumista esimerkiksi tapaamisiin tai autojen toimittamista asiakkaille. Usein kolmen aikaan iltapäivällä on hiljaisempaa, jolloin voi Mikon mukaan ottaa muutaman tunnin itselleen vaikka treenin parissa. Kuuden aikoihin myyjät vilkaisevat vielä chattia ja vastaavat yhteydenottoihin. “Tämä rytmi sopii itselleni todella hyvin”, Mikko sanoo.
Olli kertoo, että itsenäisessä ja liikkuvassa työssä esimiehen ja myyjän välinen luottamus on tärkeää.
Ollin mukaan myyjät päivystävät chattia myös viikonloppuisin, jolloin sivuilla on paljon kävijöitä. Tämä mahdollistaa reaaliaikaisen vastaamisen mahdollisiin kysymyksiin ja tiedusteluihin. “Asiakkaalle on iso juttu, kun vastaan hänelle viikonloppuna vaikka Whatsappissa. Se jää hänelle mieleen”, Mikko toteaa. Päivystäminen ei tarkoita sataprosenttista huomiota läppärille, vaan samalla voi katsella vaikka elokuvaa.
Digitaalisten kanavien kautta kommunikoidessa asiakassuhde muodostuu Mikon mielestä tiiviimmäksi kuin perinteisessä autokaupassa. Myyjän pitää olla riittävän ketterä ja joustava. Toimintatavat on osattava valita asiakkaan näkökulma huomioiden.
Olisiko sinusta automyyjäksi, joka osaa palvella monikanavaisesti?
VV-Autotalot etsii nyt myyjiä, jotka uskovat digikanavien voimaan ja uskaltavat käyttää niitä. “Meillä on mahtavat brändit ja täällä on mahdollisuus kehittyä, kuten myös minun tapauksessani. Annetaan mahdollisuus kasvuun ja saa riittävästi haasteita, joita jokainen kaipaa jossain välissä”, Mikko sanoo ja suosittelee hakemaan.
Digitaaliset kanavat ovat VV-Autolla läsnä myös perinteisemmän automyyjän arjessa, joka myy autoja tietyssä toimipisteessä. Uusilta automyyjiltä Olli toivoo kiinnostusta ja vahvaa uskoa siihen, että koko autokauppa siirtyy vähitellen digimaailmaan. “Hakijat voivat olla myös alan ulkopuolelta. Mielikuva siitä, että tulet myyjäksi lasitaloon puku päällä ja asiakkaat tulevat luoksesi, on väärä. Tässä voi ansaita hyvin, mutta tämä on kuitenkin kovaa työtä ja pitää pystyä muuntautumaan alan mukana.”
Kuulostaako automyyjän työ VV-Autotaloilla siltä, mitä etsit? Ota haaste vastaan!
