Lemminkäisellä on pian käynnistymässä uusi hanke, jonka pariin pääsemistä tekijät odottavat jo innolla. Himokselle rakennetaan vapaa-ajan keskittymä, johon kuuluu kylpylä, hotelli ja loma-asuntoja. Hankkeeseen rekrytään myös uusia toimihenkilöitä: Nyt haussa on työnjohtajia sekä tuotanto- ja hankintainsinööri. Otimme selvää, millainen työmaa Himoksella on luvassa.

Tämä artikkeli toteutettiin yhteistyössä Lemminkäisen kanssa. Katso Himoksen kylpylähankkeessa avoinna olevat työnjohtajan, tuotantoinsinöörin ja hankintainsinöörin paikat:

Himoksen vapaa-ajan keskuksen rakennustyöt käynnistyvät vuoden 2018 alussa, ja Tampereen toimistolla aloittamista odotetaan jo innolla. Tällä kertaa ei olla rakentamassa tavallisia asuintaloja, vaan vapaa-ajan kohteessa pääsee tekemisiin erikoisempien ja yllättävienkin ratkaisujen kanssa. “On hienoa olla miettimässä, miten ihmiselle tehtäisiin mahdollisimman miellyttävä ja mukava ympäristö, jossa viettää vapaa-aikaa”, sanoo hankekehityspäällikkö Janne Salonen. Uusia kylpylöitä rakennetaan Suomessa harvoin, ja Tampereen aluejohtaja Janne Korja tiivistääkin tunnelmat: “Aika harvinaista herkkua päästä tämmöinen toteuttamaan.” 

Hyvä suunnittelu on pohja sujuvalle rakentamiselle

Salosen mukaan juuri hankekehitysosaaminen on Lemminkäisellä vahvaa, ja Himoksen kylpylä ja vapaa-ajankeskus on tästä yksi hyvä esimerkki. Hän kertoo, että Himoksen hankkeeseen on saatu mukaan erityisen päteviä suunnittelijoita: “Meillä on ammattitaitoisia arkkitehteja ja erittäin hyviä rakennus- ja talotekniikan suunnittelijoita. Myös infrasuunnittelu toteutetaan laadukkaasti, sillä hankkeessa on merkittäviä infrapuolen rakentamisvaiheita kuten isoja kalliolouhintoja.” Salosen mukaan suunnittelu sujuu Lemminkäisellä hyvin, sillä talossa on avoin ja tiimityötä korostava henki. Jokainen on velvollinen huomauttamaan, jos havaitsee suunnitelmissa virheitä ja kaikkia myös kuunnellaan. Tämä on yksi syy, miksi myös työpäällikkö Risto Andersson viihtyy Lemminkäisellä. “Ilmapiiri on avoin ja kenen tahansa työpöydän ääreen voi mennä keskustelemaan mistä vain”, hän sanoo.

Himoksen hankkeessa suunnittelu ja tuotteistus viedään mahdollisimman pitkälle, niin että itse rakentamisvaihe olisi mahdollisimman sujuva. Suunnitteluvaiheessa mietitään jo tarkasti, miten kunkin osuuden rakentaminen toteutetaan työmaalla, ja osittain hyödynnetään valmisosatoimituksia.

Himoksen hanke tarjoaa haasteita, joista oppia uutta ja ponnistaa uralla eteenpäin

Himoksen hanke työllistää noin 15 toimihenkilöä, ja tällä hetkellä tiimiin rekrytään työnjohtajia, hankintainsinööriä ja tuotantoinsinööriä. Hankkeeseen töihin tuleville ammattilaisille avautuu turvattu tulevaisuus, sillä sen parissa riittää töitä kahdesta kolmeen vuoteen.

Salonen kehuu oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia, joita hanke tarjoaa. “Esimerkiksi työnjohtajille tämä on erinomainen tilaisuus kartuttaa arvokasta työmaakokemusta. Aika ei varmasti mene hukkaan, sillä näin vaativassa ja erikoisessa hankkeessa oppii helposti enemmän kuin kymmenessä vuodessa tavallisen talorakentamisen parissa”, hän sanoo. Vastaava työnjohtaja Sakari Tervala kertoo, että juuri monipuolinen rakentaminen on Lemminkäisen parasta antia työntekijöille: “Työmaat ovat vaihtelevia, ja täällä näkee monipuolisesti kaikenlaista rakentamista.” Lisäksi hän arvostaa koulutusmahdollisuuksia ja sitä, että palkasta voidaan aina keskustella oman osaamisen kehittyessä.

Järkevä organisaatio ja selkeät vastuualueet helpottavat työtä: “Kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen, töissä on mukava olla”

Suuret ja vaativat hankkeet tarvitsevat onnistuakseen toimivan organisaation. “Lemminkäinen on hyvin organisoitu. Jokaiseen hommaan on omat ihmiset, joilla on selkeä vastuualue, eikä turhia päällekkäisyyksiä ole“, Andersson sanoo. Salonen taas korostaa tiimityön tärkeyttä projektien onnistumisen pohjana. Projektit ovat niin isoja, että yhteistyön on sujuttava saumattomasti. Muuten vaarana on koko hankkeen viivästyminen tai epäonnistuminen. “Jos yhdessä tekeminen ei onnistu, niin hanke ei onnistu. Sanon tämän 20 vuoden kokemuksella”, hän sanoo.

Tiimityöskentelyn onnistuminen on paljon työpaikan ilmapiiristä kiinni. “Ilmapiirin pitää olla sellainen, että kaikilla on fiilis siitä, että jokainen on tärkeä ja jokainen kantaa vastuunsa omien tehtävien hoidossa”, Salonen kuvaa. “Silloin, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja kemia työmaalla toimii, töissä on äärimmäisen mukava olla”, hän lisää.

Asiallinen rekrytointiprosessi ja hyvä perehdytys avittavat uudet työntekijät alkuun

Andersson aloitti työt Lemminkäisellä puoli vuotta sitten. Hän on työskennellyt ennen pääasiassa vastaavan työnjohtajan tehtävissä. Hän kuuli avoimesta työpäällikön paikasta ja innostui hakemaan, sillä Lemminkäisellä on hänen mielestään haastavia ja mielenkiintoisia projekteja. Rekrytointiprosessia hän kuvailee järkeväksi ja normaaliksi. “Laitoin hakemuksen sisään, minkä jälkeen oli pari kappaletta työhaastatteluja, joissa pääsi myös vapaasti keskustelemaan tulevasta työstä”, hän kertoo. Lemminkäinen Talo Oy:n henkilöstöjohtaja Nina Gräsbeck kertoo, että rekrytointiin ja tiimiin sopivan henkilön löytämiseen panostetaan Lemminkäisellä: “On tärkeää, että myös hakija pääsee esittämään kysymyksiä ja tutustumaan mahdolliseen tulevaan esimieheen. Rekrytointihaastattelu on aina vuoropuhelua, jonka tavoitteena on selvittää, kohtaavatko hakijan osaaminen, odotukset ja toiveet työnantajan tarpeisiin.”

Andersson kertoo päässeensä sisälle Lemminkäisen porukkaan nopeasti. Uusi työ alkoi kattavalla perehdytyksellä, ja työkavereihin oli helppo tutustua. Andersson koki saavansa tukea riittävästi, ja työpaikan henki on sellainen, että oman esimiehen lisäksi neuvoa voi helposti pyytää keneltä tahansa. “Koen, että täällä pidetään omista huolta. Työtehtävät ovat monipuolisia ja haastavia, ja niiden suorittamiseen annetaan hyvät työkalut. On kiva tulla töihin joka aamu”, Andersson sanoo.

Kiinnostuitko Himoksen kylpylähankkeesta? Haluaisitko mukaan Lemminkäiselle rakentamaan ainutlaatuista vapaa-ajan keskusta? Lemminkäisellä on paikkoja auki nyt työnjohtajille, hankintainsinöörille sekä tuotantoinsinöörille. Lue lisää ja hae:

Hälytysjärjestelmiä koteihin toimittava Sector Alarm rekrytoi vuoden 2017 aikana 100 uutta työntekijää Suomeen. Edellisessä artikkelissa kerroimme myyntiedustajan työstä. Tällä kertaa perehdymme puolestaan hälytysjärjestelmien asentajan arkeen haastattelemalla kahta hiljattain työnsä aloittanutta työntekijää, Serdar Ilteriä ja Sanna Ijästä.

Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Sector Alarmin kanssa.

Alanvaihtajat asennushommiin

Kun Serdar Ilter sai perheenlisäystä syksyllä 2016, hän joutui harkitsemaan alanvaihtoa. Kuljetusalalla työskennelleen pienen pojan isän muuttuneeseen elämäntilanteeseen eivät nimittäin enää sopineet viikkoja kestävät työmatkat Norjaan. Hän löysi Sector Alarmin työpaikkailmoituksen, jossa haettiin uusia asentajia. Serdar jätti hakemuksen ja huomasikin pian olevansa työhaastattelussa. Prosessi päättyi onnellisesti: ”Niin siinä sitten kävi, että kaikista hakijoista valitsivat meikäläisen.” Serdarilla on kunnia olla Sector Alarmin ensimmäinen asentaja Vaasassa, jossa toiminta alkoi keväällä 2017.

Oulun ensimmäisenä asentajana aloittanut Sanna Ijäs on niin ikään alanvaihtaja. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän on ehtinyt tehdä monenlaista: työskennellä rakennustyömailla, opiskella oppisopimuksella talonrakentajaksi, käydä armeijassa ja hoitaa pientä lastaan. Kun siirtyminen vauvantuoksuisesta arjesta työelämään tuli ajankohtaiseksi, Sanna päätti olla palaamatta rakennusalalle. Sector Alarmin työpaikkailmoituksen näkeminen oli rakkautta ensisilmäyksellä: ”Sanoin miehelleni, että eikö tämä vaikutakin unelmaduunilta.” Tehtävässä Sanna saisi jatkossakin käsitellä työkaluja, mutta uutta oli asiakkaiden kohtaaminen kasvotusten. ”Välillä raksalla oli liiallista jurottamista”, sosiaalinen Sanna kertoo naurahtaen.

Jokaisen kodin yksilölliset tarpeet ohjaavat asennustyötä

Asentajan työhön kuuluvat uusien järjestelmien asennukset ja vanhojen järjestelmien huoltotoimenpiteet. Hälytysjärjestelmään sisältyvät murto- ja palohälytykset, ja lisälaitteita on tarjolla esimerkiksi vesivuotojen havaitsemiseen. Tällä hetkellä asentajat palvelevat enimmäkseen kotitalouksia, mutta järjestelmiä asennetaan myös pk-yrityksille. Asentajat työskentelevät arkisin kahdeksasta neljään.

Kun myyjä on myynyt hälytysjärjestelmän, asentaja saa toimeksiannon asiakaspalvelun kautta. Hän ajaa sovittuna aikana asiakkaan luokse selvittääkseen tämän tarpeet ja tutustuakseen asennuskohteeseen. Toisia asiakkaita huolettavat enemmän asuntomurrot, toisia taas paloturvallisuus. Sannan mukaan näin kesän kynnyksellä asiakkaat näyttäisivät haluavan varmistaa kotinsa turvallisuuden esimerkiksi ollessaan mökillä tai matkoilla. ”Kattavan kodin turvakartoituksen perusteella pystymme antamaan suosituksen siitä, mitä minnekin kannattaa laittaa”, Serdar kertoo.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Kun asiakkaan tarvitsema ratkaisu on selvillä, laitteet ohjelmoidaan. ”Meillä on ohjelmointilaitteet, joilla laitteet saadaan toimimaan keskenään”, Serdar valottaa. Ohjelmoinnin jälkeen laitteet asennetaan paikoilleen. Laitteita testattaessa asiakas näkee konkreettisesti, kuinka ne toimivat käytännössä. Lopuksi annetaan vielä käyttökoulutus. ”Laitteisto on niin yksinkertainen käyttää, että jokainen oppii sen”, Serdar lupaa.

Uusien hälytysjärjestelmien asennuksen ohella asentajat huoltavat jo käytössä olevia järjestelmiä. Asennusten lomassa asentaja tekee Sannan mukaan myös tarviketilauksia sekä täydentää ja järjestelee varastoa.

Koulutettavasta kodin turvallisuuden asiantuntijaksi

Sector Alarmille tullessaan ei tarvita tiettyä pohjakoulutusta, sillä Sector Alarm kouluttaa uudet työntekijänsä työsuhteen alussa. Serdar ja Sanna matkustivatkin kolmeksi viikoksi Helsinkiin koulutettaviksi. ”Koulutus on mietitty monelta kantilta, jotta se antaisi parhaan mahdollisen pohjan uudelle asentajalle”, Serdar kehuu sekä kiittelee samalla uutena työntekijänä saamaansa kohtelua ja Sector Alarmin hyvää yhteishenkeä.

Koulutuksen ensimmäisellä viikolla ensikertalaiset kiersivät myyntiporukan matkassa nähdäkseen, kuinka hälytysjärjestelmiä myydään. Ensimmäisen viikon loppupuolella Serdar ja Sanna lyöttäytyivät kokeneempien asentajien mukaan. Teoriaa ei käyty läpi ensimmäisellä viikolla lainkaan, mikä oli Serdarin mielestä viisasta. Teoriaosuus käsitti kattavan kodinturvallisuuden tietopaketin sekä hälytysjärjestelmien asentamiseen ja huoltoon liittyvät yksityiskohdat.

Koulutusjakson viimeisellä viikolla palattiin jälleen kentälle. ”Silloin asetelma kääntyi niin päin, että me uudet saimme tehdä kaiken ja kokeneemmat asentajat neuvoivat tarvittaessa”, Serdar kertoo. Tämä oli erinomaista valmentautumista seuraavalla viikolla alkaneeseen itsenäiseen työskentelyyn. Kotikaupunkeihinsa palattuaan Serdar ja Sanna eivät ole pyöritelleet peukaloitaan vaan asennushommia on riittänyt jokaiselle päivälle.

Koulutusjaksolta Serdarille jäi mieleen tapa, jolla työnantaja suhtautui työntekijäänsä. ”Minulla on ollut ensimmäisestä työpäivästä lähtien sellainen olo, että olen todella tervetullut taloon”, Serdar kertoo hehkuttaen hyvää yhteishenkeä. Sanna on samoilla linjoilla.

Kävelevä käyntikortti syntyy oikeanlaisesta asenteesta

Serdar kertoo tavanneensa koulutusjakson aikana hyvin erilaisia ihmisiä, mutta silti jokin tuntui yhdistävän porukkaa. Hän arvioi tämän johtuvan siitä, että Sector Alarm painottaa rekrytoinneissaan enemmän persoonaa kuin tiettyä osaamista. ”Taustallasi ei ole sillä lailla merkitystä, jos asentajan työ kiinnostaa”, rohkaisee Serdar.

Asiakaspalveluhenkisyys on tarpeen, sillä työskentely tapahtuu pääsääntöisesti ihmisten kodeissa. Yksi asiakaskäynti voi kestää 3-5 tuntia, joten ihmisten kanssa on tultava hyvin juttuun ja on osattava mukautua erilaisiin tilanteisiin. ”Me olemme kävelevä käyntikortti liikkuessamme ihmisten kodeissa ja yrityksissä”, korostaa Serdar työn vastuullisuutta.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Sanna puolestaan peräänkuuluttaa omatoimisuutta, iloista mieltä, taipuisaa luonnetta ja hyviä käytöstapoja. Hän myös nostaa Serdarin tavoin esille tarpeen tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Vaikka uusia työntekijöitä neuvotaankin kädestä pitäen, ei haittaa, jos tavanomaisimmat työkalut, kuten ruuvimeisseli, pysyvät kädessä.

Kun työnantaja välittää, työntekijäkin haluaa antaa parhaansa

Serdar kertoo, että häntä motivoi asentajan työssä se turvallisuudentunne, joka asiakkaalle syntyy tämän saatua kotiinsa toimivan hälytysjärjestelmän. ”Esimerkiksi ikäihmisille tulee tunne, että he voivat nukkua kotona yönsä rauhassa”, hän sanoo. Serdaria motivoivat myös työn vastuullisuus ja työn tulosten näkeminen.

Sannakin näyttää löytäneen työlleen suuremman merkityksen: ”Koen voivani vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen ja ehkä jossakin määrin arkielämänlaatuun.” Vastineeksi siitä, että työnantaja välittää hänestä, hän on itsekin valmis tekemään parhaansa: ”Haluan hoitaa oman tonttini hyvin ja tehdä työnantajani ylpeäksi.”

Oppimisen riemua ja ikimuistoisia asiakaskohtaamisia

Sanna on iloinen siitä, kuinka hyvin työt ovat lähteneet sujumaan. ”Odotin hieman takkuisempaa alkua”, hän naurahtaa ja muistaa kiittää informatiivista koulutusjaksoa. Vastaan on tullut haastaviakin tilanteita, joista on kuitenkin selvitty hienosti, uusia asioita oppien.

Heti Vaasaan palaamisen jälkeen Serdar pääsi kokemaan onnistumisen riemua. Eräällä asiakkaalla oli ulkorakennuksessa omistajalleen rakkaita tavaroita, joten tilan murtosuojaus oli hyvin tärkeää. Lisäksi kodissa oli pannuhuone, jonka paloturvallisuus oli asiakkaalle erityisen kriittinen tekijä aikaisemmin sattuneen läheltä piti -tilanteen vuoksi.

Haasteeksi projektissa muodostui laitteiden kantamat. ”Alkoi olla siinä rajoilla, että riittääkö laitteidemme kantama ulkorakennukseen saakka”, Serdar kertoo ja myöntää kokeneensa tilanteen jännittäväksi. Kantama kuitenkin riitti ja lopputuloksena oli tyytyväinen asiakas. ”Nähtyäni asiakkaan reaktion tuli todella hyvä fiilis”, hän sanoo.

Kiinnostuitko työskentelystä Sector Alarmilla?

Hae oheisen linkin kautta!

Katja Keskitalon ensimmäisestä työpäivästä Valmet Automotiven valmistusliiketoiminnan Business Process Development Managerina ei haastatteluhetkellä ollut vielä kerennyt kulua kauaa – hän nimittäin hyppäsi remmiin vastaavista tehtävistä toisesta yrityksestä vasta pari viikkoa sitten. Uunituore työntekijä Keskitalo ei kuitenkaan Valmet Automotivella ole, sillä ennen muualle siirtymistään hän oli ehtinyt työskennellä talossa eri tehtävissä jo usean vuoden ajan. Selvitimme, mikä houkutteli hänet palaamaan.

Tämä artikkeli on osa autoalasta kertovaa juttusarjaa ja kirjoitettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Valmet Automotiven kanssa. Tutustu Valmet Automotiven uramahdollisuuksiin »

1. Monipuoliset urapolut ja mahdollisuus kehittää itseään “aikalailla rajattomasti”

Valmet Automotive työllistää satoja toimihenkilöitä – ja urapolkujakin on tämän myötä tarjolla monenlaisia. Haastateltavamme Katja Keskitalon ura on tästä hyvä esimerkki. Hän haki aikanaan töihin Valmet Automotivelle heti pintakäsittelytekniikan insinööriksi valmistuttuaan. Hänen uransa käynnistyi maalaamon alue-esimiehen pestistä, jonka jälkeen hän siirtyi suunnittelutehtäviin samalle osastolle. Neljä vuotta Valmet Automotivella työskenneltyään Keskitalo vaihtoi työpaikkaa ja opiskeli samalla kauppatieteiden maisteriksi. Opintojensa loppuvaiheessa hän palasi Valmet Automotivelle työskentelemään laatuosastolla muun muassa asiakaspalautteen, laadunkehityksen ja Six Sigma -kehitysprojektien parissa. Tämän jälkeen tie vei takaisin maalaamoon – tällä kertaa laatupäälliköksi. “Sitten vaihdoin taas työpaikkaa, olin siellä vajaan vuoden. Palasin takaisin vastaavan position avauduttua Valmet Automotivella ja pääsin jälleen takaisin tuttuun taloon”, Keskitalo kertaa.

Mikä houkutteli hänet palaamaan? “Syitä on monia”, Keskitalo hymyilee. “Valmet Automotive on kansainvälinen voimakkaan kasvun yritys, minkä ansiosta täällä on tarjolla nyt ja myös jatkossa laajasti erityyppisiä haasteita ja työmahdollisuuksia.” Aiemmin haastateltu laatuinsinööri Tuomo Rauni kehui vahvasti talon tarjoamia mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan. Keskitalo korostaa samaa: “Täällä on mahdollista kehittää itseään aikalailla rajattomasti.” 

2. Modernit työkalut – Leanin ja Six Sigman avulla toiminta pysyy kilpailukykyisenä

Keskitalon uusi työnkuva on vasta muotoutumassa, mutta se tulee liittymään valmistusliiketoiminnan prosessien kehittämiseen. “Käytännössä tämä tarkoittaa kehityshankkeiden vetämistä ja ohjaamista tai kehityshankkeisiin liittyvien tiimien jäsenenä olemista. Tavoitteenamme on parantaa toiminnan ja yksittäisten toimintojen tehokkuutta ja kilpailukykyä.” 

Alansa johtavana toimijana Valmet Automotivella on käytössä modernit työkalut ja menetelmät joka osa-alueella. Kehityshankkeissa hyödynnetään muun muassa Lean-ajattelua ja laatujohtamisen Six Sigma -työkalua. “Molemmat menetelmät ovat hyviä. Varsinkin Six Sigma johdattaa systemaattiseen tapaan ratkoa ongelmia ja vie sen kautta kohti tavoitteita”, Keskitalo kertoo ja lisää: “Leanin työkalut ovat todella hyviä, kun puhutaan toiminnan tehokkuudesta. Niiden avulla kaikki ylimääräinen, joka ei tuota asiakkaalle arvoa saadaan minimoitua. Järkevä ja hyvä tapa pysyä kilpailukykyisenä siis.”

3. Positiivinen yrityskulttuuri – “teemme haastavia projekteja, mutta huumori pysyy mukana kiireenkin keskellä”

Viimeisenä pointtina Keskitalo nostaa esille hyvän työporukan ja erittäin positiivisen yrityskulttuurin. “Kulttuurimme on haastava, mutta hyvä. Täällä tehdään paljon projekteja ja jokainen ymmärtää hyvin yhteiset tavoitteet. Vaikka välillä olisi hyvinkin hektistä ja kiireistä, niin etenemme yhdessä kohti päämääriämme.” Rautaisten ammattilaisten välillä vallitsee kiireen keskelläkin hyvä henki. “Huumori pysyy mukana. Nauramme ja heitämme vitsiä, ilmapiiri ei missään nimessä ole liian vakava”, Keskitalo kertoo.

Tänne voi hakea monenlaisella taustalla – tärkeintä on halu oppia uutta ja taito hyödyntää tietoa.

“Tulevaisuutemme näyttää hyvin valoisalta, nykyiset sopimukset ovat pitkiä ja täällä on hyvä tekemisen meininki”, Keskitalo mainitsee. Valmet Automotivelle voi hänen mukaansa hakea monenlaisella taustalla. “Itselläni on kaksoistutkinto, mutta täällä on paljon myös esimerkiksi kaupallisen alan osaajia. Insinöörin koulutus ei siis ole pakollista, joskin kiinnostuksesta tekniikkaan on hyötyä. Tärkeintä on kuitenkin se, miten osaa hyödyntää tietoa ja oppia uutta.”

Haluaisitko haastaa itsesi autoteollisuuden ja tekniikan näköalapaikalla? Valmet Automotive rekrytoi nyt lukuisiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin, seuraa avoimia työpaikkoja ja ota uusi suunta urallesi »

Lue myös autoalan uramahdollisuuksista kertovan juttusarjan aiemmat jutut:

Moni yllättyy: Valmet Automotive on paljon muutakin kuin autotehdas

Autotehtaan laatuinsinöörin tavoitteena on virheetön auto – “Tulin tänne, sillä halusin kehittää osaamistani”

Innovaatiot ja digitaalisuus näkyvät nyt myös rakennusalalla. Bolt on lanseerannut uuden työnvälitystä helpottavan sovelluksen, jonka kautta työmiehet saavat keikkoja ja asiakkaat voivat tilata osaajia. Kysyimme työntekijöiltä, mitä hyötyä sovelluksesta on ollut ja mitkä ovat sen parhaat puolet.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Boltin kanssa. Bolt etsii jatkuvasti uusia rakennusalan ammattilaisia riveihinsä, lataa sovellus ja katso avoimet paikat!

Bolt-sovellus uudistaa rakennusalan työnvälitystä – työtarjouksia nopeasti ja ilman välikäsiä

Rakennusalan työnvälitysfirma Bolt on ottanut uudenlaisen lähestymistavan työnvälitykseen luomalla siihen tarkoitetun mobiilisovelluksen. Sovellus on alusta, jolla työntekijä ja työn tilaaja voivat kohdata helposti ja nopeasti. Työntekijä saa sovelluksen kautta tiedon tarjolla olevasta keikasta, jonka hän joko hyväksyy tai hylkää nopeassa ajassa. Työntekijä pääsee myös itse valitsemaan avoimista työtarjouksista itselleen parhaiten sopivan niin työmatkan kuin työnkuvan perusteella. Tekijän saaminen on näin myös tilaajan näkökulmasta nopeaa ja helppoa.

“Bolt on uudenlainen vahvasti teknologiaan pohjautuva yhtiö, jossa on kovat perinteet töiden tarjoamisessa rakennusalan ammattilaisille ja osaaminen taitavien rakentajien välittämisessä asiakkaille. Olemme vahvistaneet toimintaamme viime aikoina muun muassa koodausosaamisella”, Boltin markkinointi- ja kehitysjohtaja Timo Hakkarainen kertoo Boltin synnystä.

Mihin tarpeeseen sovellus on luotu? Tavoitteena on ollut helpottaa ja parantaa prosessia. Työn tilaajat voivat tulevaisuudessa antaa keikan jälkeen arvostelunsa työntekijän panoksesta, jonka myös muut tilaajat tulevat näkemään. Samaten työntekijät voivat arvostella asiakkaan, jonka myös muut työntekijät näkevät. Sovellus on kaikkien talonrakentamisen, talotekniikan ja maa- ja viherrakentamisen ammattilaisten ladattavissa ja käytettävissä.

“Olemme tehneet sovelluksesta niin helpon, ettei työntekijöitä tarvitse edes kouluttaa sen käyttämiseen”, rekrytoinnin tiimivastaava Desiree Saarikivi kertoo. “Jos jollakin on ollut sovelluksesta kysyttävää, on apua saanut meiltä puhelimitse”, hän jatkaa.

“On tosi hyvä fiilis, kun tietää, että töitä on varmasti tulossa”

Yksi ensimmäisistä sovelluksen puhelimeensa ladanneista työntekijöistä on maalari Rene Kask. “Sovellus on hyvin helppo käyttää. Olin ensimmäisiä sovelluksen lataajia, joten testasimme yhdessä toimistolla Boltin porukan kanssa, että prosessi sujuu oikein”, Rene kertoo. Nykyisen keikkansa hän on vastaanottanut sovelluksen kautta.

Mitä hyötyä Rene näkee sovelluksen käytössä? “Se on todella innovatiivinen ja nykyaikainen. Informaatio liikkuu nopeasti työntekijältä asiakkaalle ja toisinpäin.” Boltilla niin ikään työskentelevä Juha Jalkanen on samaa mieltä: “On se entiseen soittamiseen verrattuna parempi ja kaikkihan menee nettiin. Ei ole pakko saada ihmistä kiinni, vaan hän näkee saapuneen keikkatarjouksen oli hän sitten missä tahansa.”

Työntekijät käyttävät sovellusta silloin, kun uusi keikka tulee tarjolle ja he joko hyväksyvät keikan tai hylkäävät sen. Työtunnit voi jatkossa kirjata sähköisesti sovellukseen. Apumies Ali Nasiru näyttää rakennustyömaalla sovellusta kännykästään ja osoittaa, miten työtarjoukset ilmenevät ja kuinka niihin vastataan. Sovelluksen avulla työtarjouksen saa hyväksyttyä nopeasti ja voi olla turvallisin mielin, sillä tiedossa on uusi keikka. “Sovellus on mielestäni hyvä, sillä se auttaa tekemään työtä enemmän ja paremmin. On tosi hyvä fiilis, kun tietää, että töitä on varmasti tulossa”, Ali kuvailee.

Hyvä palaute parantaa työllistymistä ja palkkaa – “Palvelemme myös työntekijän omalla äidinkielellä”

Ylpeys oman työn jälkeen näkyy konkreettisimmin silloin, kun työmies saa palautetta työstään. Toisinaan Boltilta otetaan yhteyttä työntekijään ja välitetään työnjohtajalta tai työmaainsinööriltä saatu palaute. Vielä hienompaa on jos saa kuulla, ettei pelkästään asiakas vaan myös itse pääurakoitsija on ollut tyytyväinen työn jälkeen. “Palaute on arvokasta. Yleensä kiitetään nopeudesta”, Rene sanoo. Tulevaisuudessa Bolt-sovelluksen kautta työntekijät saavat palautetta paremmin ja nopeammin: he ansaitsevat yhdestä viiteen tähteä jokaisesta keikastaan. Hyvät arvostelut auttavat edelleen työllistymisessä ja niiden mukaan työntekijälle voidaan maksaa parempaa palkkaa.

Desiree kertoo, että Boltilla rakennusalan kansainvälisyys on pystytty ottamaan hyvin huomioon. Boltilla on rekrytoijia, jotka pystyvät usein palvelemaan työntekijää hänen omalla äidinkielellään: esimerkiksi viroksi, venäjäksi, romaniaksi tai englanniksi. Huolenpito näkyy siinä, että työntekijöitä autetaan myös työn ulkopuolisissa, arkisissa asioissa, jos heillä on esimerkiksi vaikeuksia ymmärtää jotakin. Myös sovelluksen voi ladata useilla kielillä.

“Innostavaa sovelluksen tekemisessä on ollut se, että saan tehdä sitä oikeille ihmisille, joita se helpottaa löytämään työtä. Se auttaa työntekijää ja työn tilaajaa kohtaamaan”, mukana sovelluksen tekemisessä ollut ohjelmistokehittäjä Ian Tuomi sanoo. “Tiimissämme on tosi lahjakkaita ja ammattitaitoisia ihmisiä ja pystymme luomaan ketterästi uutta”, hän kuvailee.

Boltin vahvuutena ovat Timo Hakkaraisen mukaan ennen kaikkea parhaat ammattilaiset. Heille halutaan maksaa parasta mahdollista palkkaa, varustaa heidät erinomaisilla työkaluilla ja antaa heidän valita hyvät, mieleisensä keikat. “Pidämme heistä hyvää huolta”, hän summaa.

Kutsuvatko työt työmaalla? Jätä hakemus, lataa sovellus ja vastaanota ensimmäinen työkeikkasi!

Katso avoimet työpaikat »

Lue myös: Rakennusalan työnvälitysfirma, jossa työntekijät kohdataan – “Rekrytoijiin on saanut luotua hyvän suhteen”

On yksi maaliskuun kirpeän aurinkoisista päivistä. Duunitori pääsee vierailemaan työmaalle, jossa työskentelevät muun muassa rakennusalan työnvälitysfirma Boltin työmiehet – tarkoituksena on tutustua heidän arkeensa. Lue artikkelista, millaisia keikkoja Boltin tuntimiehet ovat saaneet ja miksi he ovat viihtyneet Boltin palkkalistoilla.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Boltin kanssa. Bolt etsii jatkuvasti uusia rakennusalan ammattilaisia riveihinsä, lataa sovellus ja katso avoimet paikat!

Saamme varusteet niskaan, upouudet turvakengät jalkaamme ja löydämme tuntimiehet työmaa-alueen puolelta. On kiinnostavaa päästä alueelle, jolle itselläni ei olisi muutoin pääsyä. Meteli on suhteellisen kova ja alueella liikkuu monenlaisia työkoneita. Tapaamme maasta hiljalleen nousevan talon perustuksilla Ali Nasirun sekä Juha Jalkasen, jotka tekevät keikkoja työmaille Boltin työntekijöinä.

Erilaisia keikkoja ja vaihtelevia työmaita – hyvälle tekijälle löytyy töitä

Apumies Ali opiskelee työnsä ohessa sähköalan ammattilaiseksi ja on ollut Boltilla viime kesästä asti, jolloin hän aloitti työt rakennusalalla. Paikka Boltilla löytyi ystävän kautta, joka suositteli yritystä ja oli saanut sieltä työpaikan. Ali kävi haastattelussa paikan päällä toimistolla ja pääsikin nopeasti aloittamaan työt. Hän on suositellut Boltia myös muille: “Suosittelen sellaisia kavereitani tulemaan Boltille, joiden uskon olevan hyviä ja ahkeria työntekijöitä.”

Ali on tehnyt keikkoja jo useilla työmailla muun muassa Isossa Omenassa, Kalasatamassa ja Ruoholahdessa. Työmailla on tehty niin purkua, kantamista ja muita avustavia töitä, mitä milloinkin on pyydetty tekemään. Ali tulee työmaalle yleensä seitsemäksi, ja päivää rytmittävät kahvi- ja lounastauot. Perheellisen Alin arkeen kuuluu sekä työ että koulu. Koulupäivän jälkeen hän hakee lapset päiväkodista ja saattaa iltaisin tavata myös kavereitaan.

Juha Jalkanen on ollut Boltilla töissä puolitoista vuotta. Mies kertoo rakentaneensa esimerkiksi keittiöitä, kattoja ja seiniä ja tehneensä myös maanrakennusta. Tähän mennessä töitä on löytynyt isoilta työmailta: on ollut niin sairaaloita, kouluja kuin länsimetroakin. “Olin edellisellä työmaalla puoli vuotta. Edellinen kaveri oli ollut siellä vuoden”, Juha kertoo.

Työmaa-alueen läheisyyteen kurvaa Boltin musta Amarok-pickup, jonka kyljessä komeilee uusi keltainen mutterilogo. Auton lavan kyydistä valutetaan kahvinjanoisille tummaa, höyryävää eliksiiriä. Rekrytoinnin tiimivastaava Desiree Saarikivi kutsuu myös muita työmaan työntekijöitä nauttimaan kahvit, ja osa heistä liittyykin seuraamme iloisesti jutellen.

Yksi keikka venyi viideksi vuodeksi monipuolisissa tehtävissä

Päivä vie meidät myös Boltin toimistolle Lauttasaareen. Vieraskin aistii, että fiilis toimistolla on rento ja huumoria riittää. Ilmapiiri vaikuttaa lämpimältä ja avoimelta, minkä on huomannut myös maalarina Boltin palkkalistoilla työskentelevä Rene Kask.

Rene tuli Suomeen työkeikalle viisi vuotta sitten ja päätyi jäämään pidemmäksi aikaa. Boltille hän siirtyi vuoden 2016 elokuussa. Taitava maalari on ehtinyt työskennellä siitä lähtien jo useammilla työmailla, muun muassa Clarion-hotellin työmaalla satamassa. “On ollut niin käsin tehtävää näpertelyä kuin koneella tehtävää maalarin työtä. Tasoitusta, maalausta, hiontaa, teippauksia.” Marraskuussa Rene oli varattu keikalle viideksi päiväksi, mutta hän sai työn valmiiksi jo kahdessa päivässä.

Nykyisellä työmaallaan Rene on ainoana maalarina ja saanut siksi tehdä monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. “Täällä työhön on saanut lisäulottuvuutta koneella tehtävästä työstä: ruiskumaalauksesta, lasikuitutapettien laittamisesta ja erilaisten samettipohjien ja verkkojen työstämisestä.” Vaikka palautetta ei niin usein saakaan, hän olettaa, että työhön on oltu tyytyväisiä, sillä keikkaa on pidennetty jo kaksi kertaa pitkiksi ajoiksi.

Kiitosta henkilökohtaisesta palvelusta – “Vaikka tämä on vuokrafirma, työntekijä otetaan oikeasti huomioon”

Rakennusalan ammattilaisille tuntuu olevan tärkeintä se, että töitä ylipäätään on ja että niistä maksetaan palkka oikein ja silloin kun kuuluukin. Haastateltavien mukaan tämä toteutuu Boltilla. Rene muistuttaa, että työllistymiseen voi vaikuttaa itse: “Kun suhtautuu työntekoon rehdillä asenteella ja antaa parastaan, sitä arvostetaan ja sillä pystyy varmistamaan, että saa töitä jatkossakin.”

Sekä Juha että Rene painottavat Boltilla saamansa henkilökohtaisen palvelun tärkeyttä. “Ihmisten välinen kohtaaminen on ollut tärkeää ja silloin kaikki sujuu hyvin. Rekrytoijiin on täällä voinut luoda läheisen suhteen”, kertoo Rene. Tähän Juha lisää: “Vaikka tämä on vuokrafirma, täällä saa hyvää kohtelua ja työntekijä otetaan oikeasti huomioon.”

Sosiaalinen ulottuvuus on tärkeää myös työmailla. Renelle tärkeintä on ystävällinen, kunnioittava ja arvostava ilmapiiri. Kun kaikki toimii hyvin, on työmaalle mukava mennä päivittäin. “Nykyisellä työmaallani on tähän mennessä ollut paras ilmapiiri ja fiilis, sinne voisin mennä vaikka joka päivä. Ainoa vaan, että se on kaukana Nuuksion kupeessa, jumalan selän takana”, Rene nauraa. Hänelle työn tekeminen itsessään on motivoivaa, sillä silloin saa tehdä sitä mistä tykkää.

Rene tiedostaa, että on paljon sellaisia henkilöitä, jotka vierastavat ajatusta vuokrafirmassa työskentelemisestä – oli hänellä itselläänkin aluksi jonkinlaisia ennakkokäsityksiä. “Nyt kun olen itse ollut täällä, en enää näe sitä kovin ihmeellisenä. Tietysti jotkut eivät välttämättä tykkää vaihtelevista kohteista, sillä juuri kun toisessa on tottunut olemaan, vaihtaakin uuteen. Mielestäni välillä on mielenkiintoistakin, että saa vaihtelua.”

Kysyn Alilta, miksi hän suosittelisi työtä Boltilla. “Jos annan numeron asteikolla nollasta kymmeneen, niin rehellisesti annan kymmenen. Boltilla yritetään oikeasti luoda työntekijöille hyvä fiilis”, hän iloitsee.

Oletko rakennusalan ammattilainen tai innokas apumieheksi haluava? Katso Boltin avoimet paikat ja lataa Bolt-mobiilisovellus!

Katso avoimet työpaikat »

Lue myös: Uusi Bolt-sovellus mullistaa rakennusalan työnvälitystä: hyvillä arvosteluilla parempaa palkkaa

Kiinnostaisiko sinua tehdä myyntiä rekrytointialaa uudistavassa yrityksessä? Duunitorilla myyjän työ on monipuolista, vastuullista ja itsenäistä. Lue, mitä kaikkea Key Account Managerimme Laurin työpäivään kuuluu.

Duunitorilla myyjät hankkivat omia asiakkaita, joiden kanssa he pääsevät rakentamaan asiakkuutta ja kehittämään yhteistyötä. Myyjän työ koostuukin useista eri osa-alueista ja asiakkaiden kanssa toimiminen tuo työpäiviin vaihtelevuutta. Kurkistimme Duunitorin Key Account Managerin Laurin työpäivään.

Työtehtävä: Key Account Manager 
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Markkinointi
Harrastukset: Kuntosali, lenkkeily, sulkapallo, laskettelu ja suunnistus
Myyjän tärkeimmät ominaisuudet: Kokonaisuuksien ja yrityksen liiketoiminnan ymmärtäminen, taito kuunnella asiakasta ja mukautua asiakkaan mukaan sekä yhteistyömahdollisuuksien hahmottaminen useasta eri näkökulmasta
Fun fact: Lauri on hypännyt maailman kolmanneksi korkeimman benjihypyn Uuden-Seelannin Queenstownissa

Uusasiakashankinta vaatii rohkeutta ja heittäytymiskykyä

Asiakaspäällikön tehtävien edellytys on, että myyjällä on ostavia asiakkaita. Tämän vuoksi myyjän on ensin hankittava asiakkaat ja rakennettava asiakkuudet.

Uusasiakashankinta vaatii rohkeutta; puhelin on otettava käteen ja alettava soittamaan ihmisille. Toiminta alkaa rullaamaan, kun tulee onnistumisia – saat tapaamisia ja tapaamisista tulee kauppoja. Jokainen asiakas on aina uusi mahdollisuus.

Uusasiakashankinta on raakaa myyntityötä, joka lähtee asiakkaan tarpeesta. Puhelun tarkoitus on kartoittaa asiakkaan tilanne ja varata aika tapaamiselle, eli toisin sanoen myydä ajatus ja idea Duunitorin tarjoamista palveluista sekä yhteistyön arvosta molemmille.

Suomessa myyntiä vieroksutaan ja myyjällä on huono klangi. Kun soitan asiakkaalle, ajattelen aidosti, että meidän tarjoamista palveluista on hyötyä asiakkaalle. En tekisi tätä myyntiä ellen itse uskoisi meidän palveluihin.

Myyntitapaamiset rytmittävät työpäivää

Laurin työpäivän aikataulun määräävät asiakastapaamiset, joita on yleensä muutama päivässä.

Valmistaudun tapaamisiin aina huolellisesti etukäteen. Otan selvää, millainen asiakas on kyseessä ja millaisella toimialalla toimitaan. Tällöin tapaamisessa ei mene turhaan aikaa perusasioiden kertaamiseen. Samalla mietin, millä kulmalla tapaamiseen lähdetään ja millä tavoin asiakkaan kanssa voitaisiin lähteä tekemään yhteistyötä.

Tapaamisessa käydään läpi, mikä Duunitori on ja miksi rekrytointinäkyvyyttä ja työnantajamielikuvaa kannattaa ajatella uudella tavalla. Lisäksi pyritään löytämään asiakkaan kannalta ne kipupisteet ja haasteet, joihin Duunitorin palvelut voisivat tuoda ratkaisun.

Työni on ratkaisumyyntiä. Myyjän on osattava löytää asiakkaan ongelmat, joihin me voisimme tarjota ratkaisun. Tällöin on ymmärrettävä asiakkaan toimintaa kokonaisvaltaisesti. Hr:n lisäksi on otettava huomioon yrityksen markkinointi ja viestintä.

Tapaamisten perusteella Lauri tekee tarjouksia ja miettii kokonaisuutta, miten yrityksen kanssa voidaan jatkaa eteenpäin.

Myyntikäynti on onnistunut silloin, kun tilannetta saadaan jollakin tavalla vietyä eteenpäin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uutta tapaamista tai tarjouksen jättämistä.

Kampanjoiden suunnittelussa yhdistyy myynti ja markkinointi

Yhteistyö asiakkaiden kanssa on hyvin palkitseva osa myyjän työtä. Työ ei ole ainoastaan myyntiä, vaan Lauri pääsee miettimään isompiakin työnantajamielikuvaan liittyviä kokonaisuuksia ja konkreettisia ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Tällöin markkinoinnin koulutustaustasta on hyötyä.

Rekrytointimarkkinointi on yksi yrityksen parhaimpia markkinointitoimenpiteitä, sillä hyviä työntekijöitä pitää saada houkuteltua firmaan, jotta saadaan tehtyä hyviä palveluita ja sitä kautta tyytyväisiä asiakkaita. Työnantajamielikuva on tärkeä osa rekrytointimarkkinointia.

Lauri pitää Account Managerin työn parhaina puolina vastuuta asiakassuhteiden kehittämisestä sekä myynnin ja markkinoinnin yhdistämistä. Duunitorilla hän on päässyt myös kehittämään itseään monella rintamalla sekä soveltamaan yliopistolla opittuja asioita.

Työtä tehdään itsenäisesti tiimin tuella

Vaikka työ on itsenäistä, se ei ole yksinäistä. Myyntitiimi kannustaa jatkuvasti toisiaan ja miettii yhdessä, miten asioita voidaan tehdä entistä paremmin. Työkavereilta saa aina apua ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kilpailu kuuluu myynnissä asiaan, mutta se tehdään hyvällä hengellä.

Vaikka olisit kuinka hyvä itse, et voi koskaan olla niin hyvä, ettet tarvitse muita. Kaikki arvo, mitä me täällä luodaan, tehdään yhdessä. Meillä on myös todella hyvä porukka ja  loistava yhteishenki.

Joka viikko Duunitorilla kokoonnutaan muutaman kerran koko porukalla keskustelemaan tulevista ja käynnissä olevista projekteista. Lauri korostaa, että tämä helpottaa kokonaiskuvan hahmottamista ja tulevan suunnittelua.

Account Managerin työssä korostuu yhteistyö markkinoinnin kanssa ja se, että tiedetään mitä tapahtuu milloinkin.

Urheilu ja kaverit auttavat rentoutumaan

Urheilu on Laurille tärkeä henkireikä ja keino saada ajatukset pois työstä. Ennen tai jälkeen työpäivän hän rentoutuu käymällä salilla tai lenkillä. Aamulla urheilu auttaa saamaan päivän energisesti käyntiin ja illalla työasiat pois mielestä. Lisäksi Lauri viettää vapaa-aikaansa usein kavereiden ja ystävien seurassa.

Kaverit ja ystävät ovat tärkeä osa elämää. Heidän kanssaan voin rentoutua sekä vaihtaa ideoita ja ajatuksia.

HAE DUUNITORILLE!

Haluaisitko sinä olla mukana kehittämässä Suomen aktiivisinta rekrytointimediaa? Etsimme nyt Account Manageria myyntitiimiimme. Katso tarkemmat tiedot täältä alta ja hae!

Hae Account Manageriksi Duunitorille »

Katso myös muut avoimet paikat:

hae.duunitori.fi »

Haluatko tiimiimme? Kerro meille, mitä voisimme yhdessä rakentaa!

Lue myös:

Duunitorilla saa oppia ja ylittää itsensä – Kurkista meidän arkeemme

Kuukausi Duunitorilla tekee Obi-Wan Kenobista jedikokelaan

Pääset seuraamaan Duunitorin toimiston elämää Twitterissä, Instagramissa ja YouTubessa seuraamalla tiliä duunitori.

Miten rakennetaan palvelu Duunitorin takana? Haastattelimme Software Developeriamme Heta Pärssistä sekä Duunitorin toista perustajaa Martti Kuusanmäkeä siitä, millaista on työskennellä Suomen aktiivisimman rekrytointimedian tuotetiimissä.

Duunitorin takahuoneessa myyjät tekevät kauppaa tohinoissaan, sisältötiimiläiset kynäilevät artikkeleita, mainonta metsästää klikkejä ja asiakaspalvelussa pidetään tyytyväisten asiakkaiden langat käsissä. Mutta mitään ei tapahtuisi, ellei esiripun takana koodia taittaisi tekkitiimin taiturit.

Heta aloitti Duunitorilla ensin harjoittelijana keväällä 2015 ja on tämän jälkeen tehnyt töitä myös osa-aikaisesti ulkomailta käsin. Nyt Meksikosta palanneena Heta puuhailee taas täysipäiväisesti monipuolisten ohjelmistokehityksen tehtävien parissa etenkin front-end puolella. Martti vastaa tiskivuorojensa välissä erityisesti Duunitorin palveluista ja rakentaa niitä yhdessä tuotetiimin kanssa. Tällä hetkellä tiimiä ollaan kasvattamassa tuotepäälliköllä ja uudella Software Developerilla. Duunitori elääkin mielenkiintoista käännekohtaa, kun syksyllä parikymmenpäinen henkilöstö kasvaa entisestään ja muuttaa uuteen toimistoon. ”Tällä porukalla on valtava potentiaali ja parhaat hetket ovat vielä edessä. Koska organisaatio on todella nuori, ihmiset pääsevät muotoilemaan itse sen kulttuurin ja tekemisen mallit”, sanoo Martti.

Duunitori elää ja kehittyy siis vahvasti start up -kulttuurin hengessä, mutta toisaalta tarjoaa tekijöilleen valmiin talon mahdollisuudet ja resurssit. ”Tarkoituksemme on tehdä Suomen ja maailman parasta palvelua ja softaa rekrytointiin. Olemme rekrytoinnin ja median digitalisoitumisen ytimessä. Ja juuri tätä muutosta meidän tuotetiimi on viemässä eteenpäin.”

Vapaus vaikuttaa oman tuotteen kehitykseen

”Tuotekehityksessä on tietty vapaus, kun sitä tehdään itselle eikä suoraan asiakkaille”, Martti kertoo. Heta on yhtä mieltä siitä, että mahdollisuus oman tuotteen kehittämiseen on yksi suurimmista motivaation lähteistä. Kehitystyötä tehdään yhdessä innostuen. Martti lisää, että tuotetiimin tekeminen on hyvin ytimessä koko yrityksen mission kanssa: ”Teet koko ajan jotain sellaista, mikä vaikuttaa paitsi oman organisaation ihmisiin, myös ennen kaikkea koko työmarkkinaan ja siihen miten rekrytointiala kehittyy. Teet työtä, jolla on merkitystä.” Duunitoria käyttää päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä, joten resursseja ideoiden toteuttamiseen löytyy. Duunitori on ennen kaikkea softapalvelu. Duunitori.fi -sivuston ylläpidon ja kehityksen lisäksi Duunitorilla mm. haetaan työpaikkoja sadoista eri verkkolähteistä, tuotetaan sisältöjä, tarjotaan ilmoitusnäkyvyyttä ja työnantajamielikuvakampanjoita yrityksille, ylläpidetään yli 500 eri some-yhteisöä ja lähetetään suodatettuja työpaikkalistauksia eri yhteistyökumppaneiden sivuille.

Ideoiden pallottelu ja uuden tekeminen kuuluvat niin Hetan kuin Martinkin suusta työn eduista puhuttaessa. Kaikki ovat kehitystyössä aktiivisesti mukana ja vastuunottoa myös odotetaan työntekijöiltä. Martti kehuukin tuotetiimiläisten omistautuneisuutta tiimin vahvuudeksi: ”Kaikki ovat asiantuntijoita, joihin pystyy luottamaan ja joita kiinnostaa oikeasti ratkaista ongelmia. Potentiaalia ja osaamista löytyy valtavasti.” Parhaimmat onnistumisen elämykset löytyvät siitä, kun työn tulos konkretisoituu ja päästään tekemään uusia asioita, jotka parantavat palvelun sujuvuutta ja asiakkaiden elämää.

Saavutusten taika tiivistyy porukassa

Duunitorin työyhteisö on hyvin nuori ja toimistolla vallitsee rento ja vapaa ilmapiiri. Sellainen ilmapiiri, johon on kiva tulla töihin. ”Ihmiset tekevät aina sen, että on kivaa ja täälläkin ihmiset muodostavat ison osan työn mielekkyydestä”, Heta sanoo. Tiiviissä ja hyvin itseohjautuvassa työporukassa tekeminen lähtee aina luottamuksesta. ”Täällä on tärkeää, että uskaltaa kysyä apua ja neuvoa muilta”, Heta jatkaa. Kommunikointitaidot ja halukkuus tiimityöskentelyyn ovat myös Martin mielestä oleellisia ominaisuuksia Duunitorin porukkaan liittyville. Myös avoimuus uusien teknologioiden oppimiseen sekä palo omaan tekemiseen ja palvelun kehittämiseen ovat tuotetiimiläisten ydinominaisuuksia. Martti kiteyttää: ”Paljon on kiinni omasta tahdosta ja halusta. Mahdollisuudet ovat suuret.”

HAE DUUNITORILLE!

Haluaisitko sinä olla mukana kehittämässä Suomen aktiivisinta rekrytointimediaa? Etsimme nyt Software Developeria ja Product Manageria tuotetiimiimme. Katso tarkemmat tiedot alta ja hae!

Hae Product Manageriksi Duunitorille »

Katso myös muut avoimet paikat:

hae.duunitori.fi »

Lue myös:

Duunitorilla saa oppia ja ylittää itsensä – Kurkista meidän arkeemme

Kuukausi Duunitorilla tekee Obi-Wan Kenobista jedikokelaan

Seuraa Duunitorilaisia myös Instagramissa, YouTubessa ja Facebookissa!

Kun avasin Duunitorin toimiston oven ensimmäistä kertaa joulukuun alussa, kuvittelin olevani Obi-Wan Kenobi, joka ilmestyisi hologrammin tavoin kollegoiden työpisteille jakelemaan viisauksiaan. Vaan toisin kävi, onneksi. Muutamassa päivässä huomasin olevani valomiekallaan haparoivasti huitova jedikokelas, jonka oli hiljennyttävä kuuntelemaan suurella mielenkiinnolla viisitoista vuotta itseään nuorempien opastusta digitaalisen markkinoinnin ja analytiikan uusimmista suuntauksista.

Ovea vastapäätä sijaitsevasta hyllystä löytyy Janne Katajan pään kokoinen pullo yskänlääkkeeltä maistuvaa Unicum-likööriä.

Ensimmäinen visiitti Helsingin Hakaniemessä sijaitsevalle Duunitorin toimistolle oli hämmentävä. Kun lasiovi avautui kadulta entiseen autotalliin rakennettuun toimistoon, katse kiinnittyi ensin huoneen kalkinvalkoisella seinustalla sijaitsevaan sohvaan, jonka runko on rakennettu kuormalavoista. Ovea vastapäätä sijaitsevasta hyllystä löytyy Janne Katajan pään kokoinen pullo yskänlääkkeeltä maistuvaa Unicum-likööriä. Sen viereisessä kulhossa on arviolta toista sataa kuohuviinipullon korkkia. Sekä liköörille että kuohuviinille löytyi myöhemmin selitys, eikä se onneksi ollut työntekijöiden alkoholismi.

Testosteronia ja naisenergiaa

Jokainen kauppa vie duunitorilaisia lähemmäksi tavoitetta, rekrytointimarkkinoinnin pelisääntöjen kirjoittamista uudelleen.

Tässä firmassa juhlitaan onnistumisia niin virallisesti kuin epävirallisestikin. Kun myyjä on tehnyt isot kaupat, siitä kuulevat kaikki toimistolla. Luultavasti myös seinänaapurit. Myynnin työhuoneen ylitsevuotavaa testosteronin katkua tasapainottaa toistaiseksi ainoa naispuolinen asiakkuuspäällikkö, Jenna. Vakavasti otettavan haastajan asema rekrytointimarkkinoinnin saralla tuntuu inspiroivan kaikkia. Kun taustalla on pyrkimys auttaa asiakkaita ja usko omaan tuotteeseen, työ tuntuu mielekkäältä ja merkitykselliseltä. Jokainen kauppa vie duunitorilaisia lähemmäksi tavoitetta, rekrytointimarkkinoinnin pelisääntöjen kirjoittamista uudelleen. Duunitori uskoo olevansa paikka, jossa työntekijöiden ja työnantajien on luontevinta kohdata.

Fläppitaululla on uusimman buukkauskilpailun tämänhetkinen tilanne. Kun kärkipaikalla oleva alkaa paukutella leikkisästi henkseleitään, listan häntäpäässä oleva tiimikaveri sisuuntuu ja tarttuu luuriin. Slack-kanavilla voi esittää tyhmiä kysymyksiä ja pyytää työkaverilta apua ilman pelkoa leimautumisesta idiootiksi. Sähköpostin käyttö on sisäisessä viestinnässä ehdottomasti kielletty, mikä on ilahduttavaa, koska näin jää enemmän aikaa itse työn tekemiselle. Turha hallinnollinen byrokratia tuntuu olevan omistajille ja työntekijöille myrkkyä, mikä näkyy firman rakenteissa. Kukin saa keskittyä ydintehtäväänsä, siis siihen, missä hän voi tuottaa näkyvimmin arvoa asiakkaille.

Sisältötiimin naiset hoitavat tarmokkaasti sisältömarkkinointiin liittyviä toimeksiantoja, vaikka ne tulisivat puun takaa ja köykäisillä taustatiedoilla. Joku kynäilee tositarinaa yrityksen kulttuurista ja toinen haastattelee asiakasyrityksen työntekijöitä, suunnittelee videota tai litteroi haastattelunauhoitetta. Asiakaspalvelun sähköpostilaatikko pursuaa yhteydenottoja ja kasvavassa määrin myös tilauksia. Kaikesta aistii, että täällä vietetään enemmän aikaa tekemällä diilejä ja viemällä projekteja eteenpäin kuin siemailemalla yrttilikööriä tai voivottelemalla kiirettä. Duunitorilaiset osaavat kyllä ottaa rennosti, kun sen aika on.

Johtokin likaa kätensä

Markkinointitiimissä tiedetään, kuinka työpaikkailmoitukset sekä asiakkaiden kulttuuria ja työntekijöitä kuvaavat artikkelit saavat huomiota ja juuri oikean kohderyhmän sosiaalisessa mediassa ja hakukoneessa. Duunitorin keräämä data ja analytiikkaosaaminen herättävät kunnioitusta kaltaisessani uudessa työntekijässä ja tuo myyjille ja sisältötiimille uskoa siihen, että asiakkaille voidaan toimittaa mitattavaa tulosta myös vaikeimpien toimeksiantojen kohdalla. Suorarekrytointeja tekevä Tuula tuntuu tietävän kaiken mahdollisen passiivisten työnhakijoiden rekrytoinnista, ja kykenee auttamaan asiakkaita, jotka eivät saa täytettyä avoimia työpaikkojaan perinteisten kanavien kautta. Firman kokoon nähden samalta luukulta saa hämmästyttävän monipuolista palvelua.

Martti auttaa pulaan joutuneita jediritareita reistailevien valomiekkojen kanssa, kun ei ole miettimässä ohjelmistokehittäjien kanssa koodipuolen asioita.

Duunitorin omistajat eivät istu norsunluutornissa, vaan tekevät kädet savessa töitä siinä missä muutkin. Tällä viikolla firman toimitusjohtaja Thomas teki koko porukalle ravitsevan aamiaisen. Toinen omistaja, operatiivisesta toiminnasta vastaava Martti, on tuttu näky pesemässä WC:n pönttöä perjantai-iltapäivisin ennen viikkopalaveria. Thomasilla on samat myyntitavoitteet ja draivi kuin muillakin myyjillä. Martti auttaa pulaan joutuneita jediritareita reistailevien valomiekkojen kanssa, kun ei ole miettimässä ohjelmistokehittäjien kanssa koodipuolen asioita. Sanomattakin on selvää, että hierarkia on olematonta. Työntekijöihin luotetaan iästä ja taustasta riippumatta. Vastapalveluksena duunitorilaiset suhtautuvat työhönsä vastuullisesti pyrkien ylittämään asiakkaiden odotukset joka ainoana päivänä. Tämä on hyvä paikka kehittyä niin nuorelle kuin vähän kokeneemmallekin ritarille, mutta menestyminen vaatii oma-aloitteisuutta ja työtä pelkäämätöntä asennetta.

Minun oli tarkoitus perustella tämän kirjoituksen lopuksi, miksi työskentely Duunitorilla alun perin houkutteli minua. Nyt nämä kaikki ennakkokäsityksiin perustuvat argumentit tuntuvat toissijaisilta. Tässä kirjoituksessa mainitsemani seikat selittävätkin paljon paremmin, miksi tänne kannatti hakeutua. Duunitorilla työskentelee fiksuja, kunnianhimoisia ja hauskoja tyyppejä, jotka näyttävät ymmärtävän nuoresta iästään huolimatta, että menestys ei tule ilmaiseksi. Se vaatii verta, hikeä ja kyyneleitä. Se vaatii rohkeutta, luovuutta ja sitkeyttä. Se vaatii pahan makuista yrttilikööriä, kun uudet työntekijät toivotetaan tervetulleiksi ja kuohuviiniä juhlistamaan hyvin sujunutta työviikkoa. Tähtien sota huonoa rekrytointimarkkinointia ja latteita työnantajakuvia vastaan on vasta alussa.

HAE DUUNITORILLE!

Haluaisitko sinä olla mukana kehittämässä Suomen aktiivisinta rekrytointimediaa? Etsimme nyt Software Developeria, Product Manageria, Account Manageria ja Content Traineeta. Katso tarkemmat tiedot alta ja hae!

hae.duunitori.fi »

Näppäimistöt laulavat, kahvikupit höyryävät ja pöytälätkä odottaa pelaajiaan. Sellainen on tavanomainen näkymä kodikkaassa ja modernissa toimistossa Hakaniemessä, jossa päämajaansa pitää Duunitorin tiimi. Maanantaiaamulla nämä duunitorilaiset kerääntyvät toimiston neukkariin aloittamaan viikkonsa yhteisellä aamiaisella, ja loppuviikosta saman pöydän ääressä kilistellään skumppaa jälleen koko porukan kesken. Mitä muuta täältä löytyy? Kurkistetaan Duunitorin arkeen!

Sattuman kautta

Kun Duunitorin perustajat, lapsuudenystävät ja silloiset kauppatieteiden opiskelijat Thomas Grönholm ja Martti Kuusanmäki istuivat joitain vuosia sitten eräässä Kallion kuppilassa ideoimassa omaa yritystä, ei vielä tiedetty, että muutaman vuoden kuluttua firma työllistäisi jo toistakymmentä henkilöä. “Lähdettiin liikkeelle nollasta. Alussa oli vain me ja tietokoneet”, Grönholm muistelee.

Kahden ystävän suunnitelma päätyi nykyiseen muotoonsa lopulta sattuman kautta. Kantava kipinä oli halu rakentaa ja kehittää asioita uudella tavalla, ja tämä ajatus ohjaa kaikkien duunitorilaisten toimintaa edelleen: yritys yhdistää perinteisiä media-, ohjelmisto- ja rekrytointialoja ja on siten kasvanut Suomen suurimmaksi työnhakukoneeksi ja uudenlaiseksi rekrytointimediaksi. Viikoittain Duunitorin some-yhteisöt tavoittavat lähes miljoona ihmistä ja yksittäisiä työpaikkailmoituksia luetaan jopa 900 000 kertaa. Juuri kuukausi sitten palvelu saavutti merkittävän etapin, sillä helmikuuhun mennessä palvelussa oli luettu työpaikkailmoituksia jo 50 miljoonaa kertaa.

“Me halutaan mahdollistaa asioita”, Kuusanmäki aloittaa. “Työnhaku koskettaa kaikkia, ja tavoitteenamme on auttaa yrityksiä löytämään oikeat ihmiset ja mahdollistaa osapuolien kohtaaminen helpommin ja paremmin”, hän selventää. Usein rekrytoinnissa puhutaan ns. kohtaanto-ongelmasta eli siitä, että yritysten ja sopivien työntekijöiden on vaikea löytää toisiaan, ja tässä Duunitori haluaa olla avuksi.

Markkinatalouden oppeja voi verrata myös Duunitorin filosofiaan: “Kun ostat ja myyt tavaraa, hinta on yleensä kaikkien tiedossa. Työssä sen sijaan joku tarvitsee työntekijän ja joku tarvitsee työn, mutta transaktio on paljon monimutkaisempi ja siksi kiinnostava”, pohtii Grönholm.

Nuorekkaassa ja rennossa ilmapiirissä

Perinteisiin, erityisesti suuriin ja vakiintuneisiin yrityksiin tottuneelle Duunitori on edistyksellinen ja poikkeuksellinen työpaikka: esimerkiksi omia, kiinteitä työpisteitä ei toimistolla periaatteessa ole, vaan paikkaa voi vaihtaa mielensä mukaan. “Pitää säilyttää itsenäisyys ja työrauha, mutta samaan aikaan kohtaamiset ovat tärkeitä uuden synnyttämisen kannalta”, kuvaa Grönholm.

Lisäksi koko toimiston kesken keräännytään yhteen vähintään kahdesti viikossa: maanantaisin viikko käynnistetään yhteisellä aamupalalla ja loppuviikosta se puretaan yhdessä kuohuviinilasien äärellä (puhumattakaan synttäreistä ja juhlapäiväleivonnaisista). Toimistolla on paljon muitakin omia perinteitä, kuten perinteinen pääsiäismunajahti ja kesäiset piknikit toimiston edustalla.

Edes toimiston sisustuksessa ei ole tyydytty perinteiseen: pöydät ovat Kuusanmäen omaa designia koivunhalkojalkoineen ja valaistuksesta on huolehtinut teatterilavastaja.

Nuorekkaassa ja innostuneessa ilmapiirissä on helppo ideoida ja tulla kuulluksi, sillä hierarkiaa ei ole. “Emme halua olla vain työpaikka, johon mennään tekemään töitä, vaan enemmänkin tietynlainen ympäristö”, kuvailee Grönholm. “Lifestyle”, komppaa Kuusanmäki naurahtaen.

Töissä digitalisaation aallonharjalla

Syksyllä Duunitorilla aloitti työnsä Account Managerina työskentelevä kauppatieteiden maisteri Lauri Iso-Markku. Saatuaan gradunsa valmiiksi Iso-Markku haki töitä pelkästään pienistä ja keskisuurista yrityksistä, sillä isossa firmassa tietyssä tehtävässä toimiminen tuntui “liian laput silmillä olemiselta”.

“Duunitorilla tehdään asioita eri tavalla ja uskalletaan lähteä kokeilemaan. Täällä on sellainen mentaliteetti, jota Suomeen tarvitaan muutenkin, eli uskalletaan tehdä ja kokeilla, miten asioita voidaan tehdä uudella tavalla”, Iso-Markku pohtii tyytyväisenä. “Nykyään pitää ymmärtää digitaalista maailmaa ja sen ymmärtäminen vahvistaa omaa uraa”, hän lisää.

Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen näkyykin kaikessa toimiston arjessa: esimerkiksi sähköposteja ei toimiston kesken juuri vaihdella, vaan kaikki viestintä hoidetaan Slack-palvelussa. Muutkin työt hoidetaan pilvipalveluissa, kuten projektinhallinta Asanassa tai koodipuoli GitHubissa.

“Koin, että täällä pääsen itsekin oikeasti kehittymään”, Iso-Markku myhäilee ja jatkaa: “Se kiehtoi, että tällaista ei kovin monessa paikassa Suomessa pääse tekemään.”

HAE DUUNITORILLE!

Haluaisitko sinä olla mukana kehittämässä Suomen aktiivisinta rekrytointimediaa? Etsimme nyt Software Developeria, Product Manageria, Account Manageria ja Content Traineeta. Katso tarkemmat tiedot alta ja hae!

hae.duunitori.fi »

Lue myös:

Kuukausi Duunitorilla tekee Obi-Wan Kenobista jedikokelaan

Jokainen asiakas on uusi mahdollisuus – Päivä Duunitorin Account Managerin matkassa

Vapaus ideoida ja luoda uutta – Päivä Duunitorin Marketing Managerin matkassa

Pääset seuraamaan Duunitorin toimiston elämää Twitterissä ja Instagramissa sekä Snapchatissä seuraamalla tiliä duunitori. Katso video arjestamme täällä.

Tule töihin Duunitorille!

Duunitori on digitaaliseen rekrytointimarkkinointiin erikoistunut viestintä- ja mainostoimisto sekä rekrytointimedia, joka kehittää Suomen liikennöidyintä työelämämediaa ja rekrytointipalvelua. Toimintamme kasvaa vauhdilla ja olemme täydentämässä tiimiämme nyt neljällä uudella duunitorilaisella. Haussa on kehityshaluinen Software Developer, itseohjautuva Product Manager, intohimoinen Account Manager ja Content Marketing Trainee, jolla pysyy kirjoituskynä kädessä. Katso tarkemmat tiedot alta!

Tutustu avoimiin paikkoihin:

Product Manager

Oletko analyyttinen ja itseohjautuva tuotekehityksen ammattilainen, joka haluaa ratkaista rekrytointimarkkinoinnin haasteita? Etsimme tuotepäällikköä johtamaan kehitysprojektejamme yhdessä tekkitiimimme kanssa. Lue tuotetiimistä lisää artikkelin kautta ja katso tarkemmat speksit ilmoituksesta!

Tutustu tuotetiimiimme » Lue lisää paikasta ja hae »

Software Developer

Oletko startup-henkinen devaaja, jonka intohimona on luoda uutta? Etsimme tiimiimme ohjelmistokehittäjää, joka uskoo visioomme rekrytoinnin digitaalisesta vallankumouksesta ja sopii asiakaslähtöiseen kulttuuriimme. Lue tuotetiimistä lisää artikkelin kautta ja katso tarkemmat speksit ilmoituksesta!

Tutustu tekkitiimimme » Lue lisää paikasta ja hae»

Account Manager

Oletko myyntialan ammattilainen tai haluatko kehittyä myyntialan ammattilaiseksi digitalisoituvalla rekrymarkkinointi- ja media-alalla? Etsimme oma-aloitteista persoonaa, joka viihtyy hyvin asiakasrajapinnassa ja jolle on kertynyt jo jonkin verran myyntikokemusta. Lue millainen on päivä Duunitorin Account Managerin matkassa artikkelista ja katso paikan speksit ilmoituksesta!

Tutustu Duunitorin myyjän työpäivään » Liity Duunitorin myyntitiimiin »

Content Marketing Trainee

Haluatko auttaa asiakkaidemme työnantajamielikuvan kirkastamisessa tai vahvistamisessa kertomalla kohderyhmää puhuttelevia tarinoita eri työnantajien kulttuurista ja ihmisistä? Haemme markkinointihenkistä Content Marketing Traineeta, joka pystyy paitsi tuottamaan luovaa, tarinallista sisältöä, myös pitämään langat käsissään sisältömarkkinointiin liittyvien projektien suhteen. Katso tarkemmat tiedot ilmoituksesta!

Lue lisää paikasta ja hae »

Millaista on olla Duunitorilla töissä?

Kuukausi Duunitorilla tekee Obi-Wan Kenobista jedikokelaan

Lue Aki Ahlrothin kolumnista, miten ensimmäinen kuukausi Duunitorilla sujui. Kuinka Obi-Wan hiljennettiin jedikokelaaksi ja mitä tekee Janne Katajan pään kokoinen pullo yskänlääkkeeltä maistuvaa Unicum-likööriä toimiston hyllyllä?

Lue artikkeli »

Duunitorilla saa oppia ja ylittää itsensä – Kurkista meidän arkeemme

Näppäimistöt laulavat, kahvikupit höyryävät ja pöytälätkä odottaa pelaajiaan. Mitä muuta täältä löytyy? Kurkistetaan Duunitorin arkeen!

Lue artikkeli »

Päivä Duunitorin Account Managerin matkassa

Uusasiakashankinta vaatii rohkeutta; puhelin on otettava käteen ja alettava soittamaan ihmisille. Toiminta alkaa rullaamaan, kun tulee onnistumisia – saat tapaamisia ja tapaamisista tulee kauppoja. Jokainen asiakas on aina uusi mahdollisuus.

Lue artikkeli »

Duunitorin tuotetiimissä softaa kehitetään kunnianhimoisesti

“Miten rakennetaan palvelu Duunitorin takana? Haastattelimme Software Developeriamme Heta Pärssistä sekä Duunitorin toista perustajaa Martti Kuusanmäkeä siitä, millaista on työskennellä Suomen aktiivisimman rekrytointimedian tuotetiimissä.”

Lue artikkeli »

Seuraa duunitorilaisten arkea:

Facebookissa Duunitori FB »

Instagramissa Duunitori IG »

YouTubessa Duunitori YouTube »

ja Twitterissä Duunitori Twitter »

Instagram: #Duunitorilaiseksi
Twitter: #Duunitorilaiseksi

Katso Duunitorin avoimet paikat » 

Oletko kiinnostunut urasta kuljetusalalla? Kovasella aloitetaan taksikoululla sekä omalla perehdytyksellä ja ensimmäisessä vuorossa avustaa tutor-kuljettaja. Kysyimme Kovasen kuljettajalta ja taksiryhmäpäälliköltä, mitä nämä tarkoittavat käytännössä.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Kovasen kanssa. Kovanen panostaa voimakkaaseen kasvuun ja rekrytoi sen myötä paljon uusia kuljettajia.

Hae taksinkuljettajaksi »  Hae pienoislinja-autonkuljettajaksi » 

Kasvu tietää paljon uusia kuljettajia – näin heidät perehdytetään

Uudet kuljettajat käyvät ensin taksikoulun, jos ammattiajolupaa ei ole hankittu aikaisemmin. Kovanen tarjoaa uusille kuljettajille mahdollisuuden koulutussopimukseen. Taksikoulu on nopeasti käytävä kurssi, joka antaa kuljettajalle perusvalmiudet taksipalvelutyöhön. Sen jälkeen kuljettajat osallistuvat Kovasen omaan perehdytykseen, jossa varmistetaan muun muassa brändin mukaiset toimintatavat ja käydään läpi oman 24/7-tilauskeskuksen hyödyntämistä sekä muita käytännön asioita.

“Korostamme asiakaslähtöisyyttä ja sitä, miten palvelumme eroaa niin kutsutusta tavallisesta taksista. Käymme läpi esimerkein, miksi asiakkaat tilaavat meiltä autoja ja mitkä ovat heidän odotuksensa”, Kovasen taksiryhmäpäällikkö Matti Heikkilä toteaa.

Kun kuljettaja on tehnyt työtä hieman pidempään ja suoriutunut hyvin, hänen on mahdollista kouluttautua ylemmälle palvelutasolle ajamaan tilausajoja, esimerkiksi edustus- tai limusiiniajoja. Noin vuoden Kovasella kuljettanut Linus Treuthardt on päässyt ajamaan tilausajoja ja pitänyt niistä kovasti: “Ne tuovat oman mausteensa tähän. On vähän herrasmiesmäisempää ja saa ajaa arvokkaammin.”

Itsenäistä työtä osana tiimiä – kuljettajan apuna tutor, esimiehet sekä Kovasen tilauskeskus

Ensimmäiseen työvuoroon saa mukaansa tutor-kuljettajan, joka on kokeneempi, tehtävään koulutettu kuljettaja. “Tutor on vuorossa tukena. Hänen pitää ymmärtää, että ensimmäinen vuoro on monelle itse asiassa aika iso juttu ja varmasti jännittää”, Matti kertoo.

Tutor-vuorossa uusi kuljettaja saa vapaasti kysellä. Isoimmat nouto- ja vientipaikat, kuten lentokenttä, käydään läpi yhdessä. Tavoitteena on, että vuoron jälkeen myös pesupaikat tulevat tutuiksi ja uusi kuljettaja oppii kuittaamaan omia keikkoja. “Vaikeissa tilanteissa tutor neuvoo, mitä kannattaa tehdä ja ohjaa esimerkiksi siinä, minne päin kannattaa lähteä ajamaan. Jos uudella kuljettajalla on vähän pallo hukassa, niin tutor auttaa enemmän”, Linus sanoo.

Konseptista on tykätty paljon ja se on nopeuttanut uusien kuljettajien pääsemistä vauhtiin. “Tutor-kuljettajaan voi olla yhteydessä myös yhteisen vuoron jälkeen. Usein myöhemmin samaan vuoroon osuessa käydään esimerkiksi yhdessä syömässä vaihtaen kuulumiset”, Matti toteaa.

Kuljettajan työ on itsenäistä, mutta Kovanen pyrkii siihen, että esimiehet ovat kuitenkin lähellä ja lähestymiselle olisi mahdollisimman matala kynnys. Matti on läsnä kuljettajien taukotilassa tiistaista perjantaisin silloin, kun kuljettajat vaihtavat iltapäivällä vuoroa. Linuksen mielestä tukea on saanut hyvin: “Kaikissa autoissa on Kovasen ULA-radio, jonka kautta voi kysyä kollegoilta mitä vaan. Myös päivystäjiltä saa hyviä neuvoja, ja jos muualta ei satu saamaan tietoa, niin esimiehellekin voi soittaa.”

Haluaisitko lukea lisää siitä, miten asiakaspalvelun laatu varmistetaan jokapäiväisessä kuljettajan työssä?

Haluatko päästä mustien autojen rattiin? Tutustu työnkuvaan Kovasella ja hae:

Hae taksinkuljettajaksi »  Hae pienoislinja-autonkuljettajaksi » 

Oletko tilannut taksin Kovaselta? Jokainen näitä kuljetuksia käyttänyt on varmasti huomannut siistin kaluston ja hyvin pukeutuneet, ystävälliset kuljettajat. Kysyimme Kovasen kuljettajalta ja taksiryhmäpäälliköltä, miten asiakaspalvelun laatu syntyy jokapäiväisessä työssä.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Kovasen kanssa. Kovanen panostaa voimakkaaseen kasvuun ja rekrytoi sen myötä paljon uusia kuljettajia.

Hae taksinkuljettajaksi »  Hae pienoislinja-autonkuljettajaksi » 

Brändi, jossa korostuu asiakaspalvelun laatu

Pihaan kaartaa musta Mersu, jonka kyydistä nousee siistiin mustaan pukuun pukeutunut kuljettaja. Kuljettaja tervehtii ja avaa sinulle oven. Mitäs nyt? Saatat olla hetken ymmälläsi ja saat kerrottua, että tilasit vain taksin. “Joskus asiakas on tilannut taksin Helsingin taksin kautta ja yllättyy kovasti, kun kuljettajamme tulee paikalle. Sitten kuljettaja sanoo, että tämä on ihan normaali taksi”, taksiryhmäpäällikkö Matti Heikkilä sanoo hymyillen.

Kovasen oma tilauskeskus varmistaa taksia tilatessa aina asiantuntevan ja iloisen palvelun. Kun asiakas nousee kyytiin, siirtyy vastuu palvelun viemisestä maaliin kuljettajalle. Kuljettajalta vaaditaan auton ratissa hyvää ammattitaitoa ja kykyä optimoida reittivalintoja. Asiakkaalle on hyvä kertoa esimerkiksi tietöistä, jotka saattavat vaikuttaa reitteihin. Turvallisuutta luodaan jo kalustolla: Mersuissa on erittäin monipuoliset turvavarustelut. Kuljettajan rauhallinen ajotapa viimeistelee kokemuksen.

Noin vuoden Kovasella kuljettanut Linus Treuthardt arvelee Kovasen asiakkaiden pitävän siitä, että taksin tilatessaan he tietävät aina, mitä tulevat saamaan. “Jokaisella kuljetuksella mietitään asiakaskokemusta. Pidän radion ja muut häiriötekijät asiakasta varten kiinni ja ajan rauhallisesti ja tasaisesti”, Linus sanoo. Kovanen kysyi hiljattain n. 900 asiakkaaltaan palautetta muun muassa kuskien asiakaspalveluasenteesta, kyydin turvallisuudesta sekä laadusta. Tulos oli odotetusti erittäin hyvä: 94% vastaajista suosittelisi Kovasen kuljetuksia.

Asiakaspalveluasenne lähtee kuljettajasta itsestään

Rekrytoidessa uusista kuljettajista etsitään aina asiakaspalveluhenkisyyttä. Matti valottaa, että jo haastattelussa huomataan, onko edessä tuleva asiakaspalvelija tai kenties jo ammattilainen. Siihen täytyy löytyä tietynlainen asenne. Hän kertoo esimerkin erään nuoren kuljettajan oma-aloitteisuudesta: “Vanhempi rouva oli keskustassa lapioimassa autoaan esiin lumipyryn jäljiltä. Kuljettaja oli pysäyttänyt taksin ja tarjonnut apuaan. Rouva oli vastustellut ja vedonnut siihen, että kuljettajahan on töissä, johon tämä oli vastannut, että voisi samalla pitää jäljellä olevan taukonsa. Kuljettaja lapioi rouvan auton puhtaaksi ja siirsi sen ahtaasta paikasta kadulle. Tästä tuli asiakkaalta aivan ihana palaute.”

Linuksellekin on jäänyt mieleen positiivinen palaute ihan työuran alkuajoilta: “Sain omasta olemuksestani tosi perinpohjaista ja positiivista palautetta. Se oli makee saada siinä vaiheessa, kun oli itse ollut vasta vähän aikaa töissä, ja tuntui vielä vähän epävarmalta. Kohensi itsetuntoa.”

Tulevaisuutta odotetaan innostuneesti – “Tarjoamme laatua ja jatkossakin on varmasti asiakaskunta, joka on valmis siitä maksamaan”

Uuden liikennekaaren myötä taksilupien määräsäännöistä tullaan luopumaan, hinnoittelu vapautuu ja taksiyrittäjäksi pääseminen helpottuu. Kovasella uudistus nähdään kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuutena – yritys panostaa voimakkaaseen kasvuun ja sehän tarkoittaa, että uusille kuljettajille on kovasti tarvetta. Matti uskoo, että Kovasen hyvällä brändillä ja asiakaskannalla menestytään myös jatkossa: “Tarjoamme laatua ja jatkossakin on varmasti asiakaskunta, joka on valmis siitä maksamaan. Brändin eteen on tehty pitkään töitä ja nyt kun muutos on tulossa, uskon, että olemme parhaassa asemassa”, Matti perustelee.

Kovasella ollaan innostuneita tulevaisuudesta ja automäärä tulee kasvamaan. Matin mukaan laaja asiakaskunta mahdollistaa entistä isompia asiakassopimuksia yritysten kanssa. “Itselläni on myös voimakas näkemys siitä, että meille alkaa ison talon varmuuden houkuttelemana siirtymään enemmän kuljettajia, jotka ajavat jo jossain muualla”, hän pohtii.

Haluatko tietää, miten kuskit perehdytetään ja millainen on ensimmäinen työpäivä? 

Haluatko päästä mustien autojen rattiin? Tutustu työnkuvaan Kovasella ja hae:

Hae taksinkuljettajaksi »  Hae pienoislinja-autonkuljettajaksi » 

Suomalaisessa työnhaussa itseisarvoisen kiitosviestin lähettäminen rekrytoijalle ei ole kovin yleistä. Oikeassa paikassa lausutulla kiitoksella voi kuitenkin olla oma painoarvonsa osana työllistymistä.

Työnhaku voidaan nähdä viestinnällisenä prosessina, johon pätevät normaalit kulttuuriset käyttäytymissäännöt. Esimerkiksi ”kiitos” voi sanana kantaa erilaisia merkityksiä erilaisissa tilanteissa ja kulttuureissa. Monet työnhakuoppaat näkevät työnhakijan lähettämään kiitosviestin luontevana osana työhaastattelun jälkeistä viestintää.

Kiitosviestin lähettäminen työnhaun yhteydessä voidaan nähdä hyvin amerikkalaisena tapana. Ulospäin suuntautuneemmissa ympäristöissä korostuneen kohteliaalla viestinnällä on merkitys, joka ei työnhaussa välttämättä liiku luontevasti kulttuuristen rajojen yli. Ehkä juuri siksi kiitos jää suomalaisilta työnhakijoilta usein niin sanotusti piippuun, eli sitä ajatellaan, muttei sanota ääneen.

Kiitosviesti on teoriassa tärkeämpi kuin käytännössä

Työnhaun käytöskulttuuri vaikuttaa luonnollisesti siihen, miten rekrytoijat odottavat työnhakijan viestivän. Oma-aloitteisuuden ja aktiivisuuden ilmaisemista korostetaan usein tärkeänä osana hakijan menestymistä työnhakuprosesseissa, ja siksi kiitosviestin lähettäminen osoittaa teoriassa paitsi työnhakijan kohteliaisuutta myös aktiivisuutta.

Itseisarvoinen kiitosviesti toimii kuitenkin paremmin teoriassa kuin käytännössä. Vaikka kiitosviestejä arvostetaan hyvänä käytöksenä, eivät ne rekrytoinnin ammattilaisten mukaan vaikuta prosessin lopputulemaan. Niiden merkitys hakijoiden vertailussa voidaan nähdä jopa olemattomana. Yksi syy voi olla se, että kiitosviestejä lähetetään Suomessa hyvin vähän; valtaosa hakijoista jättää viestin lähettämättä.

Lisäksi rekrytoijat arvostavat työpaikkailmoituksessa annettujen viestintäohjeiden kunnioittamista. Jos hakijoille siis annetaan ymmärtää, että työhakemusta seuraava yhteydenotto tulee rekrytoijalta, kannattaa tätä neuvoa lähtökohtaisesti noudattaa. Osapuolten välinen viestintä tiivistyy työhaastattelun jälkeen luonnollisesti, mutta ennen sitä hakijan yhteydenottoon kannattaa olla oikeasti painava syy.

Kiitos painaa enemmän, kun sitä käyttää oikeassa paikassa

Kiitos on työnhaussa molemminpuolinen arvostuksen osoitus, ja huolellisen rekrytointiviestinnän merkitys onkin noussut keskeiseksi puheenaiheeksi esimerkiksi työnantajakuvan rakentamisessa. Monesti tämä pätee ennen kaikkea niihin hakijoihin, joita ei valittu. Onnistunut ”ei kiitos” voi maksaa itsensä takaisin monellakin eri tavalla.

Pelkän kiitoksen matala painoarvo pätee kuitenkin myös työnantajan tekemään rekrytoinnin jälkihoitoon. Työnhakija kaipaa rekrytoijan lähettämältä kiitosviestiltä yleensä palautetta ja perusteita, ei niinkään itse kiitosta. Avain onnistuneeseen kiitosviestiin – molemmin puolin – onkin juuri viestin sisältö, eikä niinkään kohteliaisuus. Kiitosviesti toimii silloin, kun sillä on jokin muukin selkeä funktio. Samaan tapaan kuin hakija odottaa rekrytoijalta palautetta, odottaa rekrytoija hakijoilta esimerkiksi hyviä kysymyksiä ja dialogisuutta.

Kaikesta edellä kirjoitetusta voisi päätellä, että kiitoksen lausuminen voi konkreettisesti hyödyttää lähinnä työnantajaa. Kiitos voi kuitenkin olla myös työnhakijalle painavampi sana, jos sitä käyttää oikeassa paikassa. Yksi paikka kiitokselle on varsinaisen rekrytointiprosessin ulkopuolella. Aktiivisen verkostoitumistyön yhteydessä jokaiselle tavatulle ihmiselle on kohteliasta lähettää lyhyt kiitosviesti, jossa ilmaisee, että tapaaminen on ollut kiinnostava. Samassa yhteydessä voi ilmaista omat urasuunnitelmansa ja tarjoutua tarvittaessa auttamaan vastapuolta tämän tavoitteiden toteutumisessa. Väitetään, että ihmisille voi syntyä luontainen haku auttaa toisiaan, kun henkilökemiat kohtaavat, ja tässä itseisarvoisella kohteliaisuudellakin on funktionsa.

Kiitosviestin vilpitön kohteliaisuus korostuu etenkin silloin, kun työnantajaa kiittää hylkäävän päätöksen jälkeen. Tässä onkin toinen paikka työnhakijan esittämälle kiitokselle. Jos rekrytoijalle syntyy tämän seurauksena edes lievä halu auttaa hakijaa jatkossa, ottaa kyseisen hakijan työnhaku ison askeleen eteenpäin pienen kiitoksen hinnalla.

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavasta artikkelista: Palaute työnhausta kannattaa aina pyytää – näin palautekeskustelu voi auttaa työnhakijaa

Lähteet:
Tuntematon työnhakija
Kaisa Välivehmas – Miten onnistut työnhaussa (Minerva)
Markku Kaijala – Rekrytointi (Alma Talent)
Ritva Kattelus & Tom Jokinen – Uraopas (Gaudeamus)

Moni ei ole tullut ajatelleeksi, millaisia mahdollisuuksia puhelinmyyntityö tarjoaa erilaisiin elämäntilanteisiin. Kävimme tutustumassa työhön A-lehdissä ja haastattelimme neljää eri myyntineuvottelijaa, jotka ovat päätyneet työhön kukin omia reittejään.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä A-lehtien kanssa. A-lehdet rekrytoi nyt uusia myyntineuvottelijoita! Katso avoimet paikat tästä:

Miika Suntinen aloitti myyntityön A-lehdissä nuorena, vain 15-vuotiaana. Puhelinmyynti oli hänelle hyvä tapa tehdä lisätienestiä jääkiekon peluun ohella. Mirja Rosenlöf sen sijaan tuli A-lehtiin vasta uransa loppuvaiheessa. Sitä ennen hän toimi yli neljäkymmentä vuotta yrittäjänä, ja oli näin kerryttänyt jo hyvää kokemusta myyntialasta. Moni on tullut A-lehtiin myös alanvaihdoksen myötä. Janne Hautaviita työskenteli ennen puuseppänä ja Jonna Peränen ruokakaupassa. Jonnan houkutti vaihtamaan A-lehtiin säännöllinen toimistotyöaika, ja Janne puolestaan kertoo kyllästyneensä vanhan työpaikkansa väheneviin töihin.

“On hienoa päästä vaikuttamaan tärkeisiin asioihin” – Myyntineuvottelijat ovat mukana kehittämässä koko yrityksen toimintaa

Monella on mielikuva puhelinmyyntityöstä yksitoikkoisena työnä, jota jaksaa tehdä ehkä muutaman kuukauden kesätyönä. Ainakin A-lehdissä uramahdollisuudet ovat todellisuudessa paljon monipuolisemmat. Jonna tuli A-lehtiin töihin vasta puolitoista vuotta sitten, mutta toimii jo varavuoroesimiehenä ja kehitystiimin jäsenenä. Kehitystiimi koostuu eri puolilla Suomea työskentelevistä myyntineuvottelijoista, jotka kokoontuvat yhdessä esimiesten kanssa pohtimaan, miten työtä A-lehdissä voisi kehittää.

Tällä hetkellä Jonna on mukana kehittämässä uutta soittojärjestelmää. Kehitystiimi miettii yhdessä, mitä ominaisuuksia uusi järjestelmä tarvitsee ja testaa sitä, ennen kuin järjestelmä laajenee kaikkien A-lehtien toimistojen käyttöön. Kehitystiimissä voi päästä vaikuttamaan palkka-asioihinkin. Kehitystiimiläisiltä kysyttiin hiljattain, miten uusien lehtien myynnistä olisi paras maksaa myyntibonukset. “Aikasemmissa työpaikoissani ei ole ollut mitään tällaista. On hienoa päästä sanomaan oma painava sanansa tärkeisiin asioihin, niin että mielipiteitäni vielä oikeasti kuunnellaankin”, Jonna sanoo.

Janne ei ole kehitystiimin jäsen, mutta osallistuu silti vahvasti työn kehittämiseen A-lehdissä. Janne aloitti A-lehdissä vasta viisi kuukautta sitten, ja on jo päässyt luottamustehtäviin. Hän on mukana testaamassa uutta puhelinjärjestelmää ja toimii myöhemmin valmentajana järjestelmän kanssa, kun sen käyttö laajenee. Janne näkee kehittämistyön myös hyvin arkipäiväisenä asiana: “Usein palavereissa käydään läpi, että olisko asioissa jotain kehitettävää tai onko jollakulla uusia ideoita”, Janne sanoo.

Yllättäviä mahdollisuuksia: Mirja työskentelee kotoaan käsin yrittäjänä ja Miika Espanjan lämmössä

Puhelinmyyntityötä voi tehdä myös poistumatta omasta kodistaan tai vaihtoehtoisesti lähteä ulkomaille asti. Mirja työskentelee A-lehdille Laukaan kodistaan käsin omalla toiminimellä. “Luonteelleni sopii itsenäisesti työskentely, enkä tarvitse välttämättä ketään ohjeistamaan ja valvomaan tekemisiäni”, hän sanoo. Mirjaa motivoi yrittäjänä työskentelyssä se, että hän työskentelee ja tienaa vain itselleen. Samaan aikaan hänellä on kuitenkin täysi A-lehtien tuki takanaan. Hän saa milloin vain käydä A-lehtien toimistolla juttelemassa muiden myyjien kanssa ja vaihtamassa ajatuksia. Samoin hän pääsee osallistumaan kaikkiin A-lehtien koulutuksiin. “Tämä on paras mahdollinen järjestely minulle”, Mirja sanoo.

Miika puolestaan lähti tekemään puhelinmyyntiä ulkomaille. Viime syksynä hän muutti työskentelemään Fuengirolaan, kun A-lehdissä päätettiin kokeilla, miten myyntityötä voisi tehdä ulkomailta käsin. Miika oli yksi vajaasta kymmenestä henkilöstä, jotka lähtivät pilottiporukkana Espanjan toimistoon. Kokeilu on sujunut hyvin, ja A-lehdet laajentaa tytäryhtiön kautta toimintaa Fuengirolassa palkaten toimistoon lisää väkeä. Ensin uudet työntekijät koulutetaan kuitenkin A-lehtien Suomen toimistoissa. Miika kertoo elävänsä Espanjan lämmössä elämänsä parasta aikaa. “Täällä työskentelyssä viehättää erilaiseen kulttuuriin tutustuminen, lämmin keli ja se, että on paljon vapaa-ajan aktiviteetteja.” 

“Pienellä hiomisella kenestä vaan saa myyjän” – Kukaan ei jää yksin, vaan myyntityöhön saa jatkuvaa koulutusta

A-lehtiin voi päästä töihin, vaikka ei olisi ennestään alan kokemusta. Talossa tavataan sanoa, että vain kokeilemalla voi tietää, sopiiko myyntityö itselle. Yksin ei tarvitse kuitenkaan kokeilla ja opetella, vaan A-lehdissä annetaan paljon tukea ja koulutusta työhön. “Työssä onnistuminen ei jää ainakaan koulutuksen puutteesta kiinni”, Miika sanoo. Janne kertoo pitävänsä siitä, että A-lehdissä kannustetaan henkilökohtaiseen kehittymiseen niin aktiivisesti. “Työkaverit kuuntelevat toisiaan ja auttavat jo etukäteen, jos huomaavat jotain, mitä toisen myyntipuheessa voisi kehittää”, Janne sanoo.

Uusille työntekijöille pidetään aluksi koulutuspäiviä, joiden lomassa pääsee pian soittamaan ensimmäiset myyntipuhelut. “Tämän työn oppii kunnolla vain itse soittamalla”, Miika sanoo. Jonna myöntää, että soittamisen aloittaminen oli jännittävää: “Ensimmäinen puhelu pelotti ihan hirveästi. Pelot hälvenivät kuitenkin nopeasti, kun huomasin, että asiakkaat luurin toisessa päässä ovat ystävällisiä.” 

Ei valmiita myyntipuheita – Lehtiä ostetaan, kun myyjä on aidosti läsnä puhelimessa

Yritän kysellä myyjiltä, miten lehtiä oikein myydään puhelimessa. Ostaako paperilehtiä enää kukaan? Myyjät kertovat, että A-lehdissä ei soiteta sattuman kaupalla puhelinluetteloa läpi, vaan kaikki asiakkaat ovat jo joskus tilanneet A-lehdistä. “Kyse on siitä, että katsotaan asiakkaan kanssa, mikä olisi heille paras lehti juuri siihen elämäntilanteeseen. Joku on vaikka tilannut pitkään mökkilehteä, mutta kesämökki onkin jo myyty. Hän mainitsee, että hyvinvointi kiinnostaa, joten lähdemme yhdessä kartoittamaan, että olisiko jokin hyvinvoinnin lehti mieluinen”, Jonna kertoo.

Kaikki myyjät korostavat, että tärkeintä on olla puhelimessa aidosti läsnä. Asiakkaat huomaavat kyllä, jos myyjä lukee paperista jotain puhetta ääneen tai kyselee säästä vain veistääkseen tikusta asiaa. “Ajattelen puhelimessa aina, että luurin toisessa päässä oleva asiakas on sen päivän tärkein henkilö ja keskityn häneen täysillä”, Miika sanoo.

Myyjät kertovat, että työ kehittää keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja antaen näin arvokasta oppia myös muuhun elämään. Puusepän työhön tottunut Janne kertookin yllättyneensä aluksi, kuinka paljon keskittymistä työ vaatii. Pian keskittymiskyky kuitenkin parani ja työ lähti sujumaan. “Kaikki ennakkoluulot tätä työtä vastaan kariutuivat ensimmäisen kuukauden aikana. Oli yksi parhaista päätöksistäni hetkeen tulla töihin A-lehtiin”, Janne sanoo.

Kiinnostaisiko sinua hyvä palkka ja työ, jossa pääset jatkuvasti kehittymään? Uskallatko kokeilla myyntityötä? A-lehtiin haetaan nyt myyntineuvottelijoita useille paikkakunnille. Saat työhön hyvän alkukoulutuksen ja jatkuvaa tukea. Lue lisää:

Työttömyys saattaa osua kohdalle aivan yllättäen. Tällöin on tietenkin tärkeää miettiä, kuinka tulee toimeen ilman työpaikkaa. Työttömyys ei ole kuitenkaan pelkkien huolien ratkomista, vaan se on ennen kaikkea uusi mahdollisuus.

Tämä teksti on osa artikkelisarjaa, jossa annetaan vinkkejä työttömille työnhakijoille.

Töiden loppuminen on kokemus, joka synnyttää paljon kysymyksiä ja erilaisia tuntemuksia. Usein pohditaan syitä siihen, miksi tämä osui juuri minun kohdalleni. Jo alakoulusta lähtien on painotettu työn tärkeyttä. Usein töiden loppumisesta kuultuaan ihmiset miettivätkin, mitä muut minusta nyt ajattelevat. Kannattaa kuitenkin muistaa, että työpaikka ei määritä sinua. Olet yhä sama ihminen, vaikka et olekaan enää samassa työpaikassa. Voit edelleen nähdä työkavereitasi, jos vain haluat. Tämä tapahtuu jatkossa vain työpaikan ulkopuolella.

Työttömyyden osuessa kohdalle syntyy myös huoli siitä, kuinka laskut ja kaikki muut kulut saadaan maksetuiksi. Tämä onkin varmasti se kaikkein stressaavin asia työttömyydessä. Onneksi työttömälle kuitenkin maksetaan erilaisia etuuksia hänen tilanteestaan riippuen. 

Useimmille on myös saattanut kertyä säästöjä työelämän varrelta. Aina kannattaa myös tukeutua läheisiin, vaikka ei siihen olisi tottunutkaan. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan mitään asioita, koska silloin pienikin asia saa usein järkyttävät mittakaavat. Kun asioista puhuu muiden kanssa, huomaa, että ei tämä nyt niin paha asia ollutkaan.

Näe asioiden valoisat puolet

Työsuhteen päätyttyä saattaa olla haastavaa elää säästeliäästi, mutta ajan kanssa kyllä huomaa, että vähemmälläkin pärjää. Ystäviä nähdessä voi esimerkiksi syödä ensin kotona ja nauttia kahvilassa ruoan sijaan vain jotain edullisempaa. Aina ei välttämättä halua syödä vain kotiruokaa. Tähänkin on nykyään edullinen ratkaisu, koska esimerkiksi verkkopalvelu ResQ myy ravintoloiden lounasajalta jäänyttä ruokaa noin puoleen hintaan normaalista. Työttömänä kannattaa myös hyödyntää ilmaistapahtumia, joita on tarjolla vaihtelevasti paikkakunnasta riippuen.

Kun työttömyys osuu kohdalle, ei kannata lannistua. Alussa tämä ei ole kovinkaan helppoa, koska tilanne on saattanut tulla aivan yllätyksenä. Ihmisellä kestää aina jonkin aikaa tottua uusiin tilanteisiin. Onneksi olemme niin mukautuvia olentoja, että pienen totuttelun jälkeen osaamme suhtautua asioihin uusin silmin. Muutaman viikon jälkeen työttömyyskin näyttäytyy erään elämänvaiheen päättymisen sijaan uutena mahdollisuutena. 

Nyt kun sinulla on vapaus valita, niin mitä haluat tehdä seuraavaksi?

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Työttömän etuudet: Peruspäiväraha, ansiosidonnainen päiväraha ja työmarkkinatuki

Työttömiin suhtautuminen kielii epäterveestä ihmiskäsityksestä

Osa-aikainen työskentely työttömänä ja vapaaehtoistyö

Lähteet:

Kela

Eri työttömyyskassat

ResQ

Kutkuttaako mielesi sopukoissa idea tai ajatus omasta yrityksestä, mutta askel sitä kohti tuntuu liian suurelta? Tai oletko yrittäjä, jolle byrokratia on joka kuukautinen päänvaiva? Kevytyrittäjyys voi olla paperitöitä kaihtavalle yrittäjälle tai sellaiseksi haluavalle paras ratkaisu.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä kevytyrittäjyyspalvelu Omapajan kanssa. Jututimme pajayrittäjiä ja selvitimme, miksi he ovat valinneet kevytyrittäjyyden.

Palkkatyö vaihtui kevytyrittäjyyteen

Kuopiosta kotoisin oleva Pauli Rönkkö on tehnyt yhtiökumppaninsa kanssa videopalveluita yrityksille nyt noin puolen vuoden ajan. Kevytyrittäjä on luonut ja tuotteistanut oman liiketoimintansa ja myynyt sitä asiakkaille, mutta paperityöt ja veroasiat hoitaa Omapaja. “Tähän mennessä on sujunut hyvin ja olemme saaneet hyvin töitä. Kysyntää ei kuitenkaan kevytyrittäjänäkään voi odotella, vaan täytyy olla itse aktiivinen ja kertoa omasta palvelustaan”, Pauli kertoo.

Oululainen Janica Alasimonen teki vuonna 2015 suunnanmuutoksen – aiempi työ myynnin ja markkinoinnin puolella ei tuntunutkaan enää omalta, ja Janica päätyi kouluttautumaan ravintovalmentajaksi. “Innostuin heti ja tiesin, että tämä on se mun juttu. Kun sain koulun päätökseen, aloitin työt yrittäjänä.” Vuoden 2016 lopulla tarvittiin kuitenkin tuumailutauko: kalenteri oli täynnä asiakkaita, mutta kassavirtaa tarvittaisiin enemmän. Sitten Janicalle tarjottiin työtä ravintovalmentajien kouluttajana. “Tilaisuus oli niin hyvä, että paikka oli pakko ottaa vastaan. Oikeastaan samalla minulle tarjottiin vielä toistakin työtehtävää samasta firmasta.”

Koska yritys ei ollut valmis ottamaan palkkatöihin, Janica pohti vaihtoehtojaan tarkasti. “Olin aiemmin tutustunut henkilöön Omapajalta, joten toiminta oli siinä mielessä tuttua. Lopulta se oli aika luonteva vaihtoehto”, hän sanoo. Nyt työviikot koostuvat asiakaspalveluassistentin töistä ja koulutuksista ja siihen päälle vielä oman yrityksen ravintovalmennuksista, jotka kaikki pyörivät Omapajan kautta.

Paljon työssään matkustava Matti Seppänen on ollut haastattelupäivänä reissun päällä jo aamukuudesta. Eläkkeelle jäänyt rakennusinsinööri ei ole malttanut vielä jäädä pois auton ratista, vaan tekee edelleen työkseen erilaisia rakennusten kuntotarkastuksia. Autossa istumiseen on hänen mukaansa tottunut, kun on kotoisin syrjäisestä Vaalasta. Aiemmin työurallaan työnjohtajan töitä tehnyt Matti on matkustanut työmaalle jopa 170 kilometriä aamuin illoin.

Maaliskuusta asti Omapajan palvelua käyttänyt Matti kertoo tuntevansa yrittäjyyttä ja on kokeillut sitä vuosia sitten itsekin. “Mitä helpommalla pääsee, sen parempi. Näinhän se karkeasti on”, hän toteaa viitaten byrokratiaan. Matti täyttää tiedot laskutusta varten Omapajan nettipalvelussa, jonka jälkeen Omapaja hoitaa loput.

Keskity byrokratian sijasta oikeaan työhön – “Stressi toimeentulosta on jäänyt vähemmälle”

Kevytyrittäjyyden parhaisiin puoliin lukeutuu mahdollisuus keskittyä itse työhön ja jättää byrokratia muiden huoleksi. Janica myöntää, että yrittäjänä toimiessaan paperityöt olivat hänelle aina “pakkopullaa”. “Olen tosi tyytyväinen, sillä hirveän iso stressi on jäänyt pois. Se vaikuttaa positiivisesti myös omaan työhön, kun on enemmän energiaa ja aikaa siihen mikä on tärkeintä: pystyy tekemään laadukkaampaa ja parempaa työtä ilman perinteisiä yrittäjähuolia.” Janica kertoo yllättäen myös säästäneensä. Kirjanpitokulut tulivat ennen kalliimmaksi kuin nykyinen järjestely Omapajan kautta, joka osoittautui vertailussa selkästi edullisimmaksi.

Janicalle suuri hyöty on myös varmempi tunne toimeentulosta: kevytyrittäjä saa Omapajalta palkan kerran kuukaudessa ja näin hän on pystynyt suunnittelemaan tulevaisuutta paremmin myös taloudellisesta näkökulmasta. Omalla tavallaan riskit ovat pienemmät.

Omapaja on kevytyrittäjälle vastuullinen yhteistyökumppani, joka neuvoo ja opastaa tarpeen vaatiessa niin aloittelijaa kuin konkariakin. Jokainen haastateltava on kokenut kommunikoinnin Omapajan henkilökunnan kanssa erityisen sujuvaksi ja välittömäksi. “Ihan kuin soittaisi hyvän päivän tutulleen”, Janica naurahtaa. Pauli kertoo, että oli asia sitten mikä tahansa, langan päästä löytyy iloisia opastajia, jotka auttavat mielellään ja ovat helposti lähestyttäviä.

Uuden lakimuutoksen mukaisesti kaikki laskutuspalvelut siirtyvät nyt vakuuttamaan asiakkaansa työntekijöiden sijaan yrittäjinä. Omapajalla kevytyrittäjä on saanut vaihtaa vakuutuksensa yrittäjäpuolelle jo aiemminkin, mikä on Paulin mukaan tuonut selviä säästöjä.

Muutakin kuin laskutuspalvelu – Hyvät valmiudet myös myöhempään yrittäjyyteen

Pauli kertoo, että Omapaja tarjoaa apua myös itse liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä erilaisten valmennusten muodossa. Neuvoja saa joustavasti niin puhelimitse kuin webinaariin osallistumalla. Paulin kohdalla alkuvaiheen toimenpiteet sujuivat puhelimitse, mutta Omapajalta tarjouduttiin myös käymään tarvittaessa paikan päällä.

“Kevytyrittäjyys ei sulje pois varsinaista yrittäjyyttä – päinvastoin, se antaa yrittäjyyteen hyvät eväät ja asiakkaita pystyy hommaamaan valmiiksi”, Pauli toteaa. Matista parasta hänen työssään on vapaus. “Hinnoittelee itsensä sitten niin korkeaksi, jos ei kiinnosta saada keikkaa. Jos sitten saakin, niin on ainakin hyvä hinta”, hän vitsailee. Omapajan kautta ei tarvitse laskuttaa tiettyä määrää, vaan palvelua voi käyttää esimerkiksi myös kesätöitä varten. “Tätä voi tehdä myös toisen työn ohella. Tekee vaikka silloin tällöin töitä ja on helppo laittaa lasku nettiin ja saa palkkaa perään. Tässä on hyvää myös se, ettei ole mitään painetta, vaan voi mennä fiiliksen mukaan”, Pauli kertoo.

Janica oli ennen yrittäjäksi ryhtymistään ollut aina sitä mieltä, ettei hänestä tulisi ikinä yrittäjää. “Kun löysin oman alani ja kouluttauduin siihen, tajusin, että jos ja kun haluan tätä työtä tehdä, ei ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin lähteä yrittäjäksi.” Hänelle miehen kannustus oli tarpeellinen potku yrittäjyyteen uskaltautumiseen. “Jos on millään tasolla miettinyt yrittämistä, kannattaa tutustua ja lähteä rohkeasti ottamaan yhteyttä Omapajaan. Sitä kautta on hyvä kokeilla, eikä tipu kovin korkealta”, Paulikin sanoo.

Omapaja kannustaa pajayrittäjiään kasvamaan. Siksi se järjestää heille kuukausittain verkkovalmennuksen, jossa sparrataan yrittäjän valmiuksia ja kasvuun tarvittavaa osaamista. Jos joku pajalaisista haluaa ottaa oman y-tunnuksen ja perustaa oman osakeyhtiön, kumpikin osapuoli on onnistunut isosti.

Haastattelupäivä on ollut Janicalle tyypillinen: aamupäivä on sujunut assistentin työssä ja iltapäivällä hän jatkaa oman yrityksensä verkkovalmennuksen suunnittelun parissa. Koulutukset ajoittuvat yleensä viikonlopulle. “Parasta on tehdä sitä, mitä on haaveillutkin tekevänsä. Pystyn yhdistämään kolme erilaista työtä normaaliin työviikkoon.”

Kiinnostuitko kevytyrittäjyydestä? Tutustu Omapajaan tarkemmin:

Hait avointa työpaikkaa, joka kuulosti lähes täydelliseltä? Vahinko, että muita hakijoita oli kymmeniä. Tuollaisesta hakijamäärästä on vaikea erottautua. Jos työhakemusten lähettäminen avoimiin työpaikkoihin on vaikeaa ja jopa turhaa, kannattaa kokeilla uutta taktiikkaa: hae unelmiesi työpaikkaa.

Listaa unelmiesi työnantajat

Aluksi listaa työnantajat, joissa haluaisit olla töissä. Tee päätös puhtaasti mielikuviesi perusteella, tässä vaiheessa ei tarvitse perustella valintojasi. Visioi ja fiilistele vapaasti. Jos listan teko on hankalaa, tästä artikkelista saat hyviä vinkkejä, miten löytää sopivia toimialoja ja työnantajia. Kun olet saanut noin parikymmentä organisaatiota listallesi, karsi listaasi niin, että siinä on vain kymmenen nimeä.

Pistä nimet paremmuusjärjestykseen. Tässä vaiheessa perustele missä työskentelisit mieluiten? Missä pääsisit todennäköisimmin tekemään sitä, mitä haluat ja missä olet hyvä? Hienoa, nyt sinulla on työnantajalista, jota käydä läpi!

Kerää tietoa unelmatyöstäsi

Alkaa tiedonkeruuvaihe. Aiemmin olet rankannut työnantajia lähinnä fiilisten ja mielikuvien perusteella. Yritykset eivät välttämättä kerro, millaisia rekrytarpeita heillä saattaisi olla. Eli nyt pitäisi saada selville organisaatiolta itseltään, millaista osaamista he saattaisivat tarvita.

Ota yhteyttä organisaation rekrytoinnista vastaavaan henkilöön. Isompien firmojen verkkosivujen rekryosiosta löytyy yleensä HR:stä vastaavien yhteystiedot. Pienemmissä yrityksissä tai yhteisöissä ota yhteyttä suoraan toimitus- tai toiminnanjohtajaan. He ohjaavat sinut oikealle henkilölle. Tai soita vaihteeseen ja kysy kuka vastaa henkilöstöhallinnosta.

Tavoitteena tiedonkeruu. Ei työnhaku.

Ota rohkeasti puhelin käteen. Soita aamusta klo 9-10 välillä, yleensä palaveriputket alkavat 10:stä eteenpäin. Toki voit lähettää myös sähköpostia.

Ja muista: tässä vaiheessa tavoitteena on tiedonkeruu, ei työnhaku. Kuvittele olevasi tutkiva toimittaja. Tavoitteenasi on saada arvokasta tietoa organisaatiosta, jota he eivät kerro somessa, vuosikertomuksissa tai verkkosivuillaan.

Kerro rehellisesti, että olet hyvin kiinnostunut juuri tästä organisaatiosta, työtehtävästä tai heidän tuotteestaan, ja mietit parhaillaan omia urasuunnitelmiasi.

Selvitä kolme asiaa: lähitulevaisuuden näkymät, millaista osaamista he tarvitsevat ja miten heille tullaan töihin. Sopivia apukysymyksiä ovat:

• Miltä näyttää lähitulevaisuus (6-12 kk)? Entä pidemmällä aikavälillä (1-2 vuotta)?
• Mitä ajankohtaisia haasteita heillä on? Entä toimialalla?
• Millaista osaamista he tarvitsevat?
• Millaista työkokemusta ja koulutustaustaa he arvostavat?
• Onko heille tulossa rekrytointitarpeita?
• Mitä rekrykanavia he käyttävät?
• Miten tekevät rekrypäätökset? Kuka päättää rekrytoinnista?

Varioi näitä kysymyksiä ja tee tarkentavia lisäkysymyksiä. Tarkoitus on, että käytte keskustelua, ei haastattelua. Vaikka tämä ei ole työhaastattelu, kerro lyhyesti itsestäsi. Kehu, konkretisoi osaamistasi ja saavutuksia noin 30 sekunnissa. Tämä spiikki kannattaa kirjoittaa ylös etukäteen. Tai opetella ulkoa.

Miksi kutsumusammattia kannattaa metsästää?

Unelmien työpaikan metsästys on valitettavan pitkäpiimäistä puuhaa. Se ei löydy heti, vaan vaatii työtä ja kärsivällisyyttä. Mutta on ainakin kolme syytä, miksi unelmien työpaikkaa kannattaa metsästää.

Annat itsestäsi aktiivisen kuvan. Et vain reagoi avoimiin työpaikkoihin, vaan työnantaja tietää, että olet oma-aloitteinen. Ennen kuin on edes lukenut työhakemustasi.

Saat etumatkaa. Sitten kun organisaatio on rekrytoimassa kaltaistasi osaajaa, sinulla on jalka valmiiksi oven välissä. Hyvällä tuurilla ei tarvitse edes kilpailla muiden työnhakijoiden rinnalla.

Kasvatat verkostoasi. Uutta työpaikkaa metsästäessä suhdeverkostolla on merkittävä rooli. Vaikka et tapaamisissa löydä suoraan työpaikkaa, kasvatat verkostoasi, josta voi olla yllättävää apua myöhemminkin. Muista ylläpitää verkostoasi.

Ja lopuksi, kaikki on pienestä kiinni: riittää kun olet oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja löydät unelmien työpaikan.

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavasta artikkelista:

Tavoitteena unelmatyöpaikka, uusi ura tai verkostoituminen? Näin brändäät itsesi

Kun kesäloman loppu alkaa olla käsillä, pieni tai vähän isompikin ahdistus saattaa hiipiä tajuntaan: loputtomalta tuntuneet shoppailupäivät, mökkireissut ja kesäillat pitäisi taas vaihtaa toimistoympäristöön. Mitä tehdä?

Töistä pääsee irrottautumaan jo muutamassa päivässä, joten pitkän kesäloman jälkeen paluu normaaliin, usein stressintäyteiseen arkeen voi olla hyvinkin haastavaa. Edessä kohoava tekemättömien töiden vuori ahdistaa, hyvä tuuli on pyyhkiytynyt maanantain harmauteen, eikä näkyvissä ole vielä seuraavia vapaapäiviä. Järkihän siinä menee, vai meneekö?

Saatat löytää apua näistä keinoista, jotka keräsimme sinulle, joka palaat kauhuissasi lomalta. Oikealla asenteella ja hyvällä suunnitelmalla päihität pettymyksen loman loppumisesta.

1. Palkitse itsesi

Toisiko pieni aamuherkku paremman mielen töiden aloitukselle? Jos puhe siitä, miten loman jälkeen palaat virkistäytyneenä töihin ei aivan uppoa, voit ihan hyvin palkita itsesi ensimmäisenä aamuna. Käy hakemassa kahvilasta erikoiskahvi tavallisen suodatinkahvin sijaan tai varaa pöydänkulmalle jotain hyvää välipalaa. Nämä tsemppaavat sinut ensimmäisen työpäivän alkuun.

Käy hakemassa kahvilasta erikoiskahvi tavallisen suodatinkahvin sijaan tai varaa pöydänkulmalle jotain hyvää välipalaa.

2. Saavu työpaikalle aiemmin kuin yleensä

Jos haluat aloittaa ensimmäisen lomanjälkeisen työpäivän rauhassa ilman hälinää, saavu työpaikalle muita aiemmin. Vaikka aikaisempi herätys saattaa loman jälkeen kirpaista, saat aamulla käytyä esimerkiksi pursuilevaa mailiboksiasi rauhassa läpi. Vastaavasti voit vilkaista maileja jo esimerkiksi edellisenä iltana ja ottaa näin pehmeämpää laskua ensimmäiseen työpäivään.

3. Älä hukuta itseäsi työhön ensimmäisellä viikolla

Ensimmäinen viikko loman jälkeen on toimistotyössä lähes varmasti kiireinen. Keskeneräisiä tai suunniteltuja asioita tulee helposti tuupattua runsaasti heti loman jälkeiselle viikolle, joten kannattaa olla varuillaan, ettei tule pyyhkineeksi loman hyviä vaikutuksia heti alkuunsa stressin tieltä. Sano reippaasti ei uusille projekteille tai tehtäville, jos arvelet, että niistä selviytyminen tulee olemaan vaikeaa. Jos sovit deadlineja heti loman jälkeiselle ajalle, pyri varaamaan niihin muutama ylimääräinen päivä aikaa.

Jos sovit deadlineja heti loman jälkeiselle ajalle, pyri varaamaan niihin muutama ylimääräinen päivä aikaa.

4. Keskity loman hyötyihin

Älä jää vellomaan kurjuuteen siitä, että loma on tosiaan loppu, vaan yritä keskittyä saamiisi hyötyihin. Olet saanut nukuttua ehkä paremmin ja pidempään ja saanut ansaitun tauon päivittäisen työn stressaavasta vaikutuksesta. Sinun ei ole tarvinnut nähdä tai ajatella työpistettäsi tai töitäsi muutamiin viikkoihin, mikä on varmasti ollut virkistävää. Ihanat lomamuistot piristävät myös arjessa ja saavat hymyn huulille vielä työpöydänkin ääressä. Pidä siis huoli, että teet lomallasi sitä, mikä tuo virtaa myös arkeen.

Jos mahdollista, lopeta lomasi mieluiten keskelle viikkoa.

5. Taktikoi loman aloitus ja lopetus

Loman jälkeen kannattaa kokeilla pehmeää laskua. Jos mahdollista, lopeta lomasi mieluiten keskelle viikkoa. Näin vältät töihin paluun maanantaina, joka jollakin tapaa tuntuu aina suuremmalta kynnykseltä. Lisäksi sinun täytyy aluksi selviytyä vain vajaasta työviikosta. Sama kikka toimii myös kesälomaa lyhyempien pyhien yhteydessä, kun käytät esimerkiksi yhden kertyneen lomapäivän pyhäpäivien perään.

Lue lisää vinkkejä näistä artikkeleista:
Loma loppu? – Näillä 6 vinkillä jaksat kohti syksyä
6 vinkkiä: Näin selviydyt töissä loman jälkeen

Aiheesta kirjoittanut myös The Muse

Nauru kohentaa terveyttä, helpottaa stressiä ja käy treenistä. Ja on omiaan parantamaan työyhteisön hyvinvointia. Lue, jos et usko!

Kirjoitus on osa Duunitorin laajempaa työhyvinvointiin liittyvää artikkelikokonaisuutta.

Nauru ja työpaikka ne yhteen soppii. Kunnon tekijä se tulee räkänokasta ja usein tyhjännaurajastakin. Nauru pitkästä ilosta. Vai mitenkäs ne nyt menivätkään? Jostain syystä ilonpito ja nauraminen on nähty usein negatiivisena asiana, joka osoittaa turhaa meuhkaamista ja lapsellisuutta. Varsinkin töissä. Totuus kuitenkin on, että naurulla on lukuisia hyviä vaikutuksia. Kannattaa siis nauraa joka päivä. Mitä aidommin, useammin ja remakammin, sitä parempi.

1. Yhdessä nauraminen saa ryhmän toimimaan

Jaettu ilo ja yhteiset naurunaiheet luovat hyvää ryhmähenkeä. Porukalla nauraminen auttaa ryhmää hitsautumaan yhteen ja saamaan enemmän aikaan.

Kahvihuoneessa kannattaa siis antaa tarinoiden tanssia ja juttujen jammailla. Ne luovat hyvää fiilistä ja sitä kautta myös koko jengille hyvinvointia.

2. Huolet unohtuvat ja ihmissuhteet kukoistavat

Nauraminen on oiva negatiivisuudenkarkotin. Kikatuksen lomassa harvemmin muistaa murehtia tai surkutella huolia.

Nauramisen on todettu myös vähentävän jännitystä, joten siitä löytyy oiva apu jännittäviin tilanteisiin. Kannattaa kokeilla vaikkapa ennen esitystä tai tiukkaa palaveria!

Ihmiset viihtyvät sellaisten kanssa, joilla on samanlainen huumorintaju. Kaikki tuntuu helpommalta ja keveämmältä, jos voidaan nauraa yhdessä. Voitat puolellesi tiukemmankin vastustajan, jos löydät hänen kanssaan yhteisen naurunaiheen.

3. Rentoutuminen ja helpotus stressiin

Mitä masentuneempi tai ahdistuneempi ihminen on, sitä enemmän hän saa naurusta voimaa. Sama pätee myös stressiin.

Käytännössä nauraminen vähentää stressihormonien tuotantoa ja samanaikaisesti lisää hyvänolonhormonien määrää kehossa. Ajatella: hyvä olo ei aina vaadi tunnin hikilenkkiä, vaan ihan vain kikattamalla saat endorfiinit virtaamaan!

Mielihyvähormonit myös toimivat laastarina kivun tuntemuksiin ja auttavat lihaksia rentoutumaan.

4. Ilonpito on erilaista treeniä

Olet varmaan joskus nauraa rätkättänyt niin, että vatsaan sattuu? Kyse on tietysti siitä, että keskivartalon lihakset supistuvat eli saavat samalla hyvää treeniä.

Joidenkin laskelmien mukaan vartin nauru vastaa energiankulutukseltaan jopa 40 minuutin soutulaitteella soutamista. Kannattaisiko kokeilla?

5. Naurun terveysvaikutukset

Nauraminen vahvistaa immuunijärjestelmäämme ja siten vaikuttaa vastustuskykyymme. Kunnon hirnunta panee myös sydämen töihin ja täten parantaa verenkiertoa. Myös sydänlihas saa samalla jumppaa.

Vauhdittunut verenkierto antaa keuhkoille puuhaa ja tuntuvatpa vaikutukset aina aivoissa asti. Kunnon naurua onkin joskus verrattu henkiseksi hölkäksi – niin samanlaiset vaikutukset on kunnon hirnunnalla ja kepeällä hölkällä.

***

Työhyvinvointiin ja siten työntekijöiden tehokkuuteen ja tuottavuuteen vaikuttavat tekijät voivat joskus olla hämmästyttävän yksinkertaisia.

Onkin vaikea keksiä syitä, miksi nauraminen ei kannattaisi. Hauska tunnelma työpaikalla vaikuttaa terveyteen ja motivaatioon merkittävästi. Kunnon röhönaurun vaikutus voi kestää jopa puolesta tunnista tuntiin, joten vartin huvilla jaksetaan painaa jopa tunti töitä hyvällä fiiliksellä.

Olisiko aika laukata kahvihuoneeseen ja nostattaa tunnelma kattoon?

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Introvertti, näin onnistut työnhaussa
Työnhaku vaatii kykyä johtaa itseään – ota työkalut avuksi
5 kullanarvoista vinkkiä 50-vuotiaille työnhakijoille

Oikeiden ihmisten tunteminen on tunnetusti tärkeää työelämässä. Verkostojen merkitys on nykyisillä työmarkkinoilla jopa korostunut entisestään. Potentiaalisen työnantajan löytyessä yhä useammin piilomarkkinoilta, kannattaa verkostoitumisen keskeiset pelisäännöt pitää mielessä.

Tutkimusten mukaan enää noin neljäsosa suomalaisista työllistyy työpaikkailmoitukseen vastaamalla. Valtaosa rekrytoinneista tehdään siis niin sanotuilla piilomarkkinoilla, joilla työnhakijan oma aktiivisuus ja verkostoitumiskyky ratkaisevat paljon.

Rekrytoija hyödyntää verkostojaan monipuolisesti

Opteamin rekrytointikonsultti Antonio Mikkonen kertoo työnhakijaverkostojen olevan rekrytoijille tärkeitä. Vaikka verkostoista poimittavien henkilöiden osuutta kaikista rekrytoitavista hakijoista on vaikeaa arvioida prosentuaalisesti, on osaavilla työnhakijoilla tärkeä kumppanirooli sekä rekrytointiyritysten että työnantajien sidosryhminä. Hakijoita kategorisoidaan ja käydään läpi aktiivisesti, jotta työnantajien nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin voitaisiin vastata mahdollisimman tehokkaasti.

Rekrytointiyrityksille verkostojen merkitys korostuu sitäkin kautta, että niiden asiakkaat – eli työnantajayritykset – arvostavat monipuolisia verkostoja yhteistyökumppaniaan valittaessa. Siten verkoston laajuus voi olla valttikortti sekä rekrytoijalle että työnhakijalle.

Mikkosen mukaan verkoston käsitettä kannattaa laajentaa siten, ettei sitä ymmärretä yhdeksi ainoaksi hakutietokannaksi tai CV-pankin synonyymiksi. Rekrytointikonsultin näkökulmasta esimerkiksi LinkedIn-verkostot ja kollegoiden verkostot ovat monesti hyviä kanavia sopivien hakijoiden löytämiseen. Ilmoituksia jaetaan Opteamilla sisäisesti, jolloin rekrytointikonsulttien henkilökohtaisia verkostoja ikään kuin lainataan kollegoiden käyttöön.

Verkoston laajuus ei ole tärkein asia

Huolimatta laajan verkoston hyödyistä, on verkoston laatu molemmin puolin tärkeämpää kuin kontaktien määrä. Hakijat näkevät usein verkoston kasvattaminen suoraviivaisena työnä, jossa kerätään mahdollisimman paljon kontakteja. Tämä on ymmärrettävää, sillä useat työnhakuoppaat kehottavat työnhakijoita kasvattamaan verkostojaan systemaattisesti, suunnitelmallisesti ja monikanavaisesti. Neuvo ei ole varsinaisesti huono, mutta yksiulotteisesti tulkittuna se kohdistaa huomion herkästi vääriin asioihin.

Kontaktista ei lähtökohtaisesti ole kummallekaan osapuolelle hyötyä, jos osapuolet eivät oikeasti tunne toisiaan edes ammatillisesti. Verkostot ovat rekrytoijallekin vahvasti henkilökohtaisia, ja siksi ennestään tuntemattomat henkilöt eivät tuo esimerkiksi rekrytointikonsultin some-verkostoon lisäarvoa. Verkostoissa painottuukin henkilöiden välisten suhteiden aitous ja syvyys, joilla voidaan mitata verkoston laatua.

Verkostoituminen on taitolaji

Miten sitten verkostoidutaan oikein? Kuten sanottu, keskeistä verkostoitumistyössä on suhteiden henkilökohtaisuus. Verkostoituminen ei siis ole pelkkää käyntikorttien tai some-kontaktien keräämistä, vaan ihmisiin tulee pyrkiä tutustumaan. Uusiin ihmisiin tutustuminen on helpointa, jos kontaktiin on jokin muukin syy kuin verkostoituminen – kuten esimerkiksi yhteistyöehdotus.

Verkostoituminen nähdään usein työnhaun pohjatyönä. Kontaktien vaalimista ei kannatakaan aloittaa vasta työnhaun ollessa itselle ajankohtaista. Kiinnostaviin organisaatioihin voi olla yhteydessä, vaikka ne eivät tiettävästi etsisikään uusia työntekijöitä juuri silloin. Valmis kontakti toimii hyvänä pohjana keskustelulle jatkossa.

Verkostoitumiseen ei ole yhtä oikeaa kanavaa. Monista uraoppaista tuttuja verkostoitumisen foorumeja ovat messut ja seminaarit. Sosiaalisen median foorumit ovat puolestaan esimerkkejä arkisemmasta verkostoitumisesta. Oma asiansa on sisäinen verkostoituminen oman työpaikan sisällä. Tukijat oman uran edistämiseen löytyvät usein lähiverkostosta, ja siksi verkostoitumistyötä ei kannata lopettaa työnhaun päätyttyä. Kollegoiden tai esimiesten antama positiivinen palaute voi merkitä työnhaussa paljon esimerkiksi suositusten muodossa.

Kenties tärkein muistettava asia verkostoitumisessa on se, että voidaksesi odottaa muiden auttavan sinua, tulee sinun itse olla valmis auttamaan myös muita. Työntekijän pitää työnhaun ulkopuolellakin olla valmis jakamaan verkostojaan ja esittelemään tuntemiaan ihmisiä muille. Samalla syvennetään myös ammatillisia suhteita ja siten parannetaan omien verkostojen laatua.

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavasta artikkelista:

Työnhakija, unohda useimmat verkostoitumisvinkit – tässä on tärkein

Lähteet:
Haastattelu: Antonio Mikkonen, Opteam
Kaisa Välivehmas – Miten onnistut työnhaussa (Minerva)
Ritva Kattelus & Tom Jokinen – Uraopas (Gaudeamus)
Sitra