Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman työllisyystoimet ovat nostattaneet kiitosta ja kritiikkiä eri työelämän toimijoilta. Nyt tuore työministeri Arto Satonen (kok.) kommentoi kahta eniten julkisuutta saanutta puheenaihetta.
”Potkulaki!”
”Sairaussakko!”
Hallituksen suunnittelemilta työelämän uudistuksilta ei ainakaan nimiä puutu. Toinen toistaan tympeämmän kuuloisia nimityksiä on esitetty niin ammattiyhdistysliikkeen kuin oppositionkin toimesta.
Työministeri Arto Satonen (kok.) suhtautuu viileästi nimityksiin. Hän tuntee politiikan tekemisen tavat jo kahdenkymmenen vuoden kokemuksella. Satonen tietää, että kielikuvien käyttö kuuluu ammatin luonteeseen.
”Kärjistäminen kuuluu keskusteluun, mutta nyt on aika laillakin kärjistetty.”
Satonen istahti kanssamme pöydän ääreen ja vastasi julkisessa keskustelussa esitettyihin huoliin.
1. Työntekijän sairausajan ensimmäisen päivän omavastuu
”Sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.” – Petteri Orpon hallituksen ohjelma
Työntekijöiden sairauslomien ensimmäisestä päivästä on tulossa lainsäädännössä palkaton joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Kuulostaa suurelta muutokselta. Satonen haluaa aivan ensimmäiseksi laittaa asian oikeisiin mittasuhteisiin.
”Tällä hetkellä lähes kaikilla aloilla on sovittu ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkallisuudesta työehtosopimuksissa. Muutos ei siksi tule koskettamaan suurinta osaa suomalaisista. Siihen nähden asia on saanut isot mittasuhteet.”
Satonen siirtää palloa työmarkkinajärjestöjen suuntaan.
”Jokainen toimiala erikseen miettii, haluaako ottaa tämän käyttöön.”
Mitään pakkoa tähän ei Satosen mukaan ole.
Hän myös muistuttaa, että Ruotsissa vastaava laki on ollut käytössä ja että kokemukset siellä ovat olleet pääsääntöisesti hyviä.
Selkeä muutos linjassa
Joissain työehtosopimuksissa ei ole määritelty ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkallisuutta. Osa työntekijöistä ei myöskään kuulu ylipäätään työehtosopimusten piiriin.
Heille kyseessä on iso muutos, jossa hallituksella on näppinsä pelissä.
Uusi laki saattaa myös muokata työelämän käytänteitä pidemmällä aikajänteellä, vaikka juuri nyt laki ei koskettaisikaan vielä monia.
Samalla lain muuttaminen tuo kiistatta työnantajille lisää pelimerkkejä neuvottelupöytiin: se antaa uuden lähtökohdan, johon vedota.
Esitimme Satoselle tarkentavia kysymyksiä.
Mitä asiaa tämä muutos parantaa?
”Meillä on isot sairauspoissaolotilastot. Jos aloilla on sellaisia merkkejä, että sairaslomia on paljon, niin omavastuu nostaa hieman kynnystä töistä pois jäämiseen. Enkä tällä tarkoita, että ihmisen pitää mennä sairaana töihin. Jokainen toimiala miettii erikseen, sopiiko tällainen käytäntö.”
Näetkö riskiä, että ihmiset menisivät kipeänä töihin?
”Kyllä voi olla. Mutta tätä juuri täytyy alakohtaisesti harkita. Uskon, että toimialoilla itsellään on paras käsitys. Joillain aloilla esimerkiksi toisten tartuttamisen riski on muita isompi.”
Kansalaiskommentti: ”Typerää kyttäämistä”
”En sanoisi, että tämä on kyttäämistä. Tässä täytyy ymmärtää, että tämä on tuottavuuden kannalta keskeinen uudistus. Sillä on iso vaikutus tuottavuuteen, mikä meidän sairauspoissaolojen määrä on. Se taas vaikuttaa suoraan työnantajien palkanmaksukykyyn ja lopulta ihmisten ostovoimaan.”
”Yleensä elämässä on niin, että omavastuulla on vaikutus.”
2. Irtisanomiskynnyksen madaltaminen
”Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.” – Petteri Orpon hallituksen ohjelma
Toinen merkittävä uudistus on niin sanottu ”potkulaki”. Hallitus muuttaa lainsäädäntöä siten, että ”asiallisen ja painavan syyn” sijaan jatkossa irtisanomiseen riittää pelkästään ”asiallinen syy”.
Mitä tämä oikein tarkoittaa?
”Todennäköisesti kynnys irtisanoa hieman alenee, mutta korostan sanaa hieman”, Satonen vastaa.
Mihin kirjaus käytännössä vaikuttaisi?
Asia ei ole ihan yksinkertainen. Satonen aloittaa siitä, mihin säädäntöön muutos vaikuttaa.
”Tämä koskee vain henkilöön liittyvällä perusteella irtisanomista. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanominen säilyy ennallaan.”
Henkilöön liittyviä perusteita ovat tällä hetkellä työsuojeluhallinnon mukaan työntekoedellytysten olennainen muuttuminen ja työntekijän velvoitteiden vakava rikkominen – esimerkiksi työn tekemättä jättäminen, työn tekeminen puutteellisesti tai ohjeiden vastaisesti tai toistuva myöhästely.
Käytännössä tilanteiden tapauskohtaiseen tulkintaan on siis todennäköisesti tulossa muutoksia.
Muutosten mittakaava selviää Satosen mukaan lainvalmistelussa ja oikeuskäytännössä, kun käydään esimerkkejä läpi. Nykyinenkin tulkinta asiallisista ja painavista syistä on Satosen mukaan syntynyt vastaavalla tavalla.
”Missään nimessä kyse ei ole kuitenkaan mistään pärstäkerroinirtisanomisesta.”
Mitä asiaa kirjaus parantaa?
”Tällä hetkellä lainsäädäntö ei ole kovin selkeä eivätkä työnantajat tiedä, millä syillä saa irtisanoa. On tärkeää, että molemmat osapuolet tietävät, missä menee raja.”
Satonen kertoo esimerkin.
”Pirkanmaalla eräässä pienessä teollisuuden alan yrityksessä, jossa oli noin kymmenen ihmistä töissä, autokuski oli menettänyt ajo-oikeutensa. Yrittäjä kysyi Suomen Yrittäjien oikeusapuneuvonnasta, onko tämä peruste irtisanomiselle. Vastaus oli, että ei ole selvää.”
Satonen toivoo, että hallitusohjelman kirjaus selkiyttäisi perusteita.
Onko tämä ”potkulaki”?
”Mielestäni ei ole. Edelleen on oltava asialliset syyt irtisanomiselle. Eihän kukaan palkkaa ketään, jotta saisi hänet irtisanoa.”
Lue myös:
Kirsi Pihalta yllättävä ehdotus työaikakeskusteluun – tyrmää hyvin suomalaisen ajattelutavan
The post ”Sairaussakko” ja ”potkulaki” – näin tuore työministeri Arto Satonen vastaa hallitusohjelman rajuun kritiikkiin appeared first on Duunitori.