Saana Tynin perustama menestysyritys lähti lentoon perheen perustamisen myötä. Kasvaminen isossa lestadiolaisperheessä ei aina ollut helppoa, mutta opetti vastuunkantoa, ahkeruutta ja organisointikykyä.
Haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran 10.7.2022.
Vuonna 2011 perustettu Koti Puhtaaksi on siivousalan yritys, joka työllistää tänä päivänä 400 ihmistä. Menestyksestä ja lukuisista palkinnoista huolimatta yrityksen toimitusjohtaja Saana Tyni, 32, kärsii ajoittain huijarisyndroomasta.
”Pidän itseäni edelleen nuorena tyttönä, joka ei osaa sen ihmeempiä eikä ymmärrä välttämättä riittävästi työnsä merkitystä yhteiskunnalle. Siksi hämmennyn toisinaan saamastani palautteesta. Käsitykseni omasta osaamisestani ei ole varmaan pysynyt matkassa mukana”, Tyni sanoo.
Yritys sai alkunsa, kun Australian reppureissulla tutustuneet Tyni ja hänen nykyinen yhtiökumppaninsa ja puolisonsa Henri Haho päättivät laittaa hynttyyt yhteen. Suomeen palattuaan he alkoivat myydä pölynimureita ovelta ovelle. Liiketoiminta vaihtui siivousvälineiden kauppaamisesta siivouspalveluiden myyntiin, kun ihmiset kertoivat, että heiltä löytyy jo välineet, mutta ei ihmistä, joka niitä ehtisi käyttää.
Alkutaival oli taloudellisesti takkuista, ja Tyni kertoo joutuneensa dyykkaamaan rahapulassa ruokaa. Alkuhaasteiden jälkeen yhtiö on kuitenkin kasvanut yli kymmenen vuotta tasaisesti tehden viime vuonna 12,2 miljoonan euron liikevaihdon.
Lestadiolaistausta ei ollut pumpulia mutta opetti paljon
Vaikka Tynistä välillä tuntuu, että hän on osaamaton tyttö, oli hän itse asiassa jo lapsena hyvin toimelias ja aikaansaava. Hän viihtyi eläinten kanssa, piti jyrsijänäyttelyitä ja ahersi hevostallilla. Hänet palkittiin 4H-järjestön valtakunnallisella stipendillä.
Tyni on kasvanut 15-lapsisessa lestadiolaisperheessä. Isossa lapsilaumassa kasvaminen ei ollut pumpulia, mutta se opetti hänelle, kolmanneksi vanhimmalle lapselle, vastuunkantamista, ahkeruutta, nöyryyttä, toisten huomioimista ja organisointikykyä.
”Lapsuuteni vuoksi olen tottunut haasteisiin ja minulla on sisua puskea niiden läpi.”
Tyni kokee, että tausta on antanut hyvät arvot elämälle, kuten olemaan rehellinen ja tunnustamaan virheensä. Lisäksi laaja, yhteisön tarjoama tuttavapiiri toi turvaa ja elinikäisiä siteitä. Mutta kaikessa on kääntöpuolensa.
Syksyllä 2007 Tyni muutti kotipaikkakunnaltaan, 5 000:n asukkaan Taivalkoskelta Helsinkiin. Seuraavana vuonna hän lähti lestadiolaisyhteisöstä.
”Kaikki opit eivät olleet oman arvomaailmani mukaisia. En olisi voinut jäädä yhteisöön ristiriitaisten ajatusteni kanssa. Ennemmin halusin elää suoraselkäisesti omien arvojeni mukaisesti. Osalle yhteisö on hyvä, mutta minulla olo oli lähdön jälkeen vapautunut”, Tyni kertoo.
Tyni oli reputtanut ylioppilaskirjoitukset eikä oikein tiennyt, mitä elämällään tekisi. Hän hankki työpaikan helsinkiläisestä kultasepänliikkeestä. Työssä olisi pitänyt osata englantia, joten Tyni päätti oppia kielen ja lähti yksin reppureissuun Australiaan, missä hän tapasi Hahon.
Yhtiön kasvun salaisuus ovat lapset
Naisjohtajilta ja -yrittäjiltä yleensä kysytään lehtihaastatteluissa, että miten tämä on onnistunut yhdistämään työn ja perhe-elämän. Aiheesta puhutaan myös Tynin kanssa. Hänen näkökulmansa on poikkeuksellinen – jopa mullistava.
”Yleisesti ajatellaan, että lapset katkaisevat uran. Minun kohdallani asia oli päinvastoin.”
Yrittäjyydessä haastavinta Tynille on ollut oman rajallisuutensa ymmärtäminen. Hän on aina ollut perfektionisti, joka haluaa pitää langat käsissään.
Mutta lapset pakottivat Tynin luopumaan tai ainakin höllentämään langoista. Kun hän tuli kahdeksan vuotta sitten ensimmäisen kerran raskaaksi, hän ymmärsi olevansa jonkin aikaa pois pelistä.
Hänen oli hankittava ihmisiä tilalleen ja laitettava yrityksen prosessit ja toimintamallit kuntoon niin, että yritys toimisi Tynin poissaolon ajan ilman häntä.
”Yhtiömme kiittää lastemme syntymästä. He ovat kasvumme salaisuus. Ilman heitä tätä kasvua ei olisi tapahtunut”, Tyni sanoo painokkaasti.
”Toivoisin, että lapset ja vanhempainvapaat voitaisiin nähdä ennemmin mahdollisuutena uralle kuin pakollisena pahana, joka tuhoaa uran.”
Aiemmin työpäivät olivat poskettoman pitkiä
Aiemmin Tynin työpäivät olivat ”poskettoman pitkiä”. Tyni sanoo, että lapset ovat tuoneet elämään terveen ja tasapainoisen rakenteen. Hän kokee, että se on kestävä keino niin yrityksen johtamiseen kuin jaksamiseenkin. Nykyisin työtunteja kertyy noin 35–45 viikossa.
5- ja 7-vuotiaat lapset ovat hyviä irrottamaan äidin töistä.
”Lapset saattavat sanoa, että ’hei mami, laita puhelin pois! Puhelin poiiisssss, haluan leikkiä sun kaa!’ Silloin on pakko tulla tietoisesti läsnä tähän hetkeen. Se on minulle toisinaan haastavaa, koska olen niin omistautunut työlleni.”
Tältä näyttää toimitusjohtajan tavallinen työpäivä:
6.50 Herätys, omat aamutoimet
7.15 Ensimmäisten päivän kriittisten asioiden hoitaminen: sähköposteja, Whatsappin purkamista, mahdollisesti joku puhelu.
8.30 Lasten herätys ja aamutoimet
8.50 Lapset päiväkotiin
9.00 Päivän ensimmäinen varsinainen palaveri. Joko sisäisiä tai ulkoisia palavereita.
10.30–12 Sekalaisesti sähköpostin ja pikaviestien tyhjennystä sekä tulevien isompien palaverien, hallitusten kokousten tai puheiden suunnittelua.
12.00 Lounas
12.30 Tuotannon kehityspalaveri
13.00 HR-asioiden tilannekatsaus
14.30 Sähköpostien tyhjennys, akuuttien asioiden hoitaminen
16.00 Vastaamatta jääneiden puhelujen takaisinsoitto
16.50 Lasten haku (joka toinen päivä puoliso hakee, ja silloin saatan venyttää työpäivää ja urheilla)
17.10 Välipala kotona
17.45 Harrastuksiin
18.55 Kotiin ja vapaata leikkiä
19.30 Iltatoimien aika
20.30 Lapset nukkumaan
21.00 Kotitöitä, seuraavan päivän valmistelua, mahdollisten keskenjääneiden työasioiden edistämistä
23.00 Itse nukkumaan
Lue myös:
The post Kun Saana Tyni aloitti yrittäjänä, hän kaiveli roskiksia rahapulassa – nyt palkittu yritys tekee huimaa tulosta: ”Lapsuuteni ansiosta minulla on sisua” appeared first on Duunitori.