Miten autismi näkyy työelämässä? Autismikirjon ihmisillä on omat vahvuutensa, jotka voi valjastaa hyödyksi työelämässä. Ylen Kirjolla-sarjasta tuttu Markus Frosti haluaa hälventää ennakkoluuloja, joita autismikirjon ihmisiin liitetään.
22-vuotissyntymäpäivälahja on jäänyt Markus Frostin, 30, mieleen: hän sai silloin erityisen Raspberry Pi -tietokoneen pöytäkoneensa rinnalle. Uuden tietokoneen innoittamana hän ryhtyi opiskelemaan ohjelmointikieliä huvin vuoksi.
Ylen Kirjolla-tv-sarjasta tunnettua Frostia kiinnosti erityisesti, mitä kaikkea elektroniikkateknologian avulla voikaan saada aikaan. Ala alkoi vetää puoleensa niin paljon, että Frosti hakeutui tieto- ja viestintätekniikan opintoihin ja valmistui ICT-insinööriksi vuonna 2020.
Nyt Frosti työskentelee testaajana ohjelmistoyritys Miradorella henkilöstöpalvelu- ja rekrytointiyritys Academic Workin kautta. Kyseessä on osa-aikainen työ, jota Frosti tekee pääosin etänä kotoaan käsin.
”Työskentelen 18 tuntia viikossa, yleensä maanantaista keskiviikkoon. Osa-aikainen työ on tuntunut nyt sopivalta, mutta voisin harkita tulevaisuudessa myös kokoaikaiseen työhön siirtymistä”, Frosti kertoo.
Autismi työelämässä: erityispiirteet tekevät jokaisesta omanlaisen
Autismi todettiin Frostilla lapsena ennen kouluikää. Kyseessä on synnynnäinen tila, ja se johtuu aivojen erilaisesta kehityksestä. Autismi ilmenee hyvin yksilöllisesti, ja siihen liittyy moninaisia piirteitä. Siksi nykyään puhutaankin autismikirjon ihmisistä.
Frostilla autismikirjo näkyy siten, että hän keskittyy intensiivisesti yhteen asiaan kerrallaan. Työelämässä hänellä on tapana tutkia ja analysoida asioita perin pohjin. Syventyessään johonkin aiheeseen hän saattaa toisinaan unohtaa vahingossa vaikkapa kalenterimerkinnän.
”Vapaa-ajalla pidän tietokonepeleistä, ja lisäksi minulla on työn alla eräänlainen älykypärä. Pyrin kehittämään sitä niin, että kypärän silmäosat reagoisivat silmien liikkeisiin ja suuosa suun liikkeisiin”, Frosti kuvailee erityisiä kiinnostuksen kohteitaan.
Frostia on kehuttu poikkeuksellisen hyvästä visuaalisesta hahmotuskyvystä: hän pystyy havaitsemaan asioita, joita muut eivät välttämättä huomaa. Frostilla onkin myös teknisiin piirustuksiin ja 3D-mallinnuksiin erikoistuneen suunnitteluassistentin tutkinto.
”Olen huolellinen, tunnollinen ja tarkkaavainen. Haluan tehdä asiat prikulleen oikein”, Frosti mainitsee ja jatkaa:
”Toisaalta saatan olla aika herkkä tietyille äänille, kuten paahtoleipien ponnahtamiselle, ja kokea introverttina sosiaaliset tilanteet hieman haastavina, jolloin vastapuolella voi syntyä väärinkäsityksiä. Molemmat piirteet ovat tyypillisiä autismikirjon ihmisille.”
Ennakkoluuloista ei tarvitse välittää – tärkeintä on tehdä parhaansa
Valmistumisensa jälkeen Frosti on ehtinyt lähettää yli 100 työhakemusta oman alansa yrityksiin. Ennen nykyistä pestiään hän on työskennellyt kahdessa firmassa. Hakurumbasta huolimatta Frosti ei ole lannistunut missään vaiheessa.
”Työnhaku on tuntunut omalla tavallaan hauskalta, kun olen etsinyt mielenkiintoisia työpaikkoja ja päässyt testaamaan mahdollisuuksiani. Minusta on tuntunut, että olen panostanut työnhakuun enkä laiskotellut.”
Frosti pohtii, että joissakin yrityksissä saattaa olla edelleen ennakkoluuloja autismikirjon ihmisiä kohtaan, jos autismikirjo ei ole tuttu.
”Ehkä ei haluta ottaa riskiä ja palkata sellaista ihmistä, joka ei ole niin tuottoisa tai rakentava firman kannalta.”
Toisaalta Frostilla ei ole omakohtaista kokemusta ennakkoluuloista. Hän ei oikeastaan edes ollut ajatellut ennakkoluulojen merkitystä ennen kuin niitä korostettiin Ylen Kirjolla-sarjassa.
”Olen suhtautunut työnhakuun niin, että nyt ei tärpännyt, mutta olen silti tehnyt parhaani. En jää vaivaamaan mieltäni mahdollisilla ennakkoluuloilla.”
Jos joku kysyy Frostilta autismikirjosta, hän kertoo siitä avoimesti. Viime vuosina Frosti sanoo kehittäneensä työnhaussa oman taktiikan, missä vaiheessa autismikirjosta on hyvä ilmoittaa.
”Aiemmin mainitsin autismikirjosta jo työhakemuksessa, mutta myöhemmin vasta työhaastattelun yhteydessä. En ole huomannut näiden välillä suurta eroa, mutta suosin edelleen jälkimmäistä tapaa. Näin haastattelija on saanut minusta jo esimakua hakemuksessa.”
Työpaikoille lisää suvaitsevaisuutta ihmisten erilaisuutta kohtaan
Millainen sitten olisi paras mahdollinen työpaikka autismikirjolla olevalle ihmiselle?
Frostin mukaan hyvän työpaikan määritelmä riippuu yksilöstä, koska autismikirjo on niin laaja: yksi saattaa olla yliherkkä äänille, toisella voi olla erinomainen keskittymiskyky, ja kolmas muistaa asioita tarkasti.
Olennaista on, että työnkuvaa muokataan ja sopeutetaan tarvittaessa kunkin autismikirjon ihmisen piirteisiin. Muuten yksilö voi kuormittua työssään liian herkästi.
”Autismikirjon ihminen voi myös tarvita tavallista enemmän tukea ja perehdyttämistä. Siksi työkavereiden olisi hyvä suhtautua meihin ymmärtäväisesti ja sympaattisesti. Asiallinen käytös ja toista kunnioittava asenne kuuluvat asiaan”, Frosti mainitsee.
Valmistuttuaan Frosti pääsi työkokeiluun Unicus Finlandille. IT-alan konsulttiyritys palkkaa asiantuntijoiksi ainoastaan autismikirjon ihmisiä. Esimerkiksi analyyttisuus ja loogisuus ovat autismikirjolle ominaisia piirteitä, ja ne tekevät yrityksen mukaan työntekijöistä päteviä ammattilaisia.
Frosti toivoo, että moni muukin yritys näkisi autismikirjon ennen kaikkea positiivisena asiana, koska se tuo värikkyyttä työyhteisöön. Samalla suvaitsevaisuus kaikenlaisia ihmisiä kohtaan lisääntyy.
”Autismikirjon henkilöt ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Me saatamme tehdä virheitä, mutta myös opimme niistä. Meiltäkin löytyy vahvuuksia. Autismikirjon ihmisille kannattaa antaa mahdollisuus vaikkapa työkokeilulla ja katsoa myöhemmin, voisiko työmäärää lisätä”, Frosti vakuuttaa.
Lue lisää aiheesta Autismiliiton ja Vates-säätiön yhteistyössä toteuttamasta Autismikirjo ja työ -oppaasta.
Lue myös:
Kim, 23, ponnisti amiksesta yliopistoon, vaikka kukaan ei uskonut – luki pääsykokeisiin 450 tuntia
Näin ADHD vaikuttaa työelämässä – asiantuntija kritisoi yleistä tapaa: ”Erilaisuudelle ei ole tilaa”
The post Markus Frosti haki yli 100 työpaikkaa – kertoo nyt autismistaan vasta työhaastattelussa: ”En vaivaa mieltäni ennakkoluuloilla” appeared first on Duunitori.