Ekstroverttinä itseään pitänyt Leena Salmi huomasi joitakin vuosia sitten olevansa erityisherkkä. Hän on löytänyt nipun keinoja, jotka auttavat häntä jaksamaan työssään.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 24.5.2022. Julkaisemme uudelleen suosituimpia artikkeleitamme.
“Olen sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut, ja ihmiset ovat intohimoni. Mutta olen siitä huolimatta koko ikäni tuntenut ulkopuolisuutta enkä ole välttämättä löytänyt yhteyttä muihin ihmisiin. Kuormitun valtavasti ihmispaljoudesta ja hälinästä ja tarvitsen siksi paljon omaa aikaa”, asiakkuuspäällikkönä työskentelevä Leena Salmi, 44, kertoo.
Joitakin vuosia sitten Leena tunnisti aikakauslehden testin perusteella olevansa erityisherkkä. Samalla hän sai selityksen monelle kokemalleen asialle.
Psykoterapeutti Hanna Markukselan mukaan erityisherkkyyttä ei ole aina helppo tunnistaa. Se saattaa sekoittua esimerkiksi introverttiyteen tai piirteiden taustalla voi olla hoitamaton trauma.
Markuksela haluaa korostaa, että erityisherkkyys on hyvin yleistä ja suurin osa meistä on niin sanotusti “medium-herkkiä”. Herkkyyden kokemukseen vaikuttavat myös muut persoonallisuuden piirteet.
Yksi merkittävimmistä piirteistä on se, että erityisherkkä prosessoi saamaansa informaatiota tavallista syvemmin.
“Tällainen ihminen saa enemmän irti myönteisinä koetuista ärsykkeistä, kuten luonnosta tai rentoutusharjoituksista, mutta hermosto myös reagoi voimakkaasti ylivirittymällä kuormittavina koettuihin ärsykkeisiin, kuten ääniin, valoihin, tuoksuihin ja vaikkapa muiden katseisiin”, Markuksela kertoo.
Erityisherkkä havainnoi ympäristöään muita tarkemmin
Erityisherkkä voi olla poikkeuksellisen nopea reagoimaan ilmeisiin ja eleisiin sekä aistimaan ympäristön ilmapiiriä.
Ja kuten Leenalla, monella erityisherkällä on voimakas empatiakyky.
“Aistin todella voimakkaasti ympäristöä ja muiden mielialoja. Koska olen empaattinen ja myötäelävä, otan herkästi muiden tunnetilat itelleni kannettavaksi. Aina en osaa erottaa, mikä tunne on omani ja mikä on tarttunut joltain muulta”, Leena kertoo.
Leena kuvailee olleensa aina peruspositiivinen “good vibes only -ihminen”, joka ei pysähtynyt kuulostelemaan omia tunteitaan tai vointiaan. Tunteet, varsinkin ne vaikeat, jäivät käsittelemättä.
“Olin kuin painekattila. Siedin, siedin ja siedin, kunnes räjähdin.”
Kun hän ymmärsi olevansa erityisherkkä, hänelle tuli valtava halu ymmärtää itseään paremmin. Leenalla on neljä lasta, ja lapset olivatkin suurin motivaattori muutokselle.
“En halunnut, että he joutuvat kärsimään tiuskimisestani, kun olen uupunut.”
Niinpä hän alkoi opetella keinoja kuormituksen säätelyyn.
Erityisherkän säätelykeinot
Aluksi Leena opetteli ihan vain pysähtymään ja kuulostelemaan vointiaan.
“Se on ollut avainasemassa. Tarkkailin, mitä milläkin hetkellä tunnen ja opettelin sanoittamaan niitä ääneen”, hän kuvailee.
Tunteiden tunnistamisen lisäksi hän on harjoitellut niiden säätelyä. Siinä apukeinona on ollut säännöllinen meditaatio- tai hengitysharjoitus. Psykoterapeutti Markukselan mukaan erityisherkät voivat hyötyä suuresti mindfulnessista ja meditaatiosta. Lisäksi vireystilaa voi rauhoittaa erilaisilla kehollisilla tekniikoilla, kuten TRE:llä.
Työpaikalla kuormituksen säätelyssä tärkeintä on Leenalle ollut omien rajojen asettaminen. Leena on tavoitettavissa vain työaikana. Hän ei ole ladannut sähköpostia tai Teamsia puhelimeensa. Hän merkitsee kalenteriinsa keskittymiselle pyhitettyä työaikaa, jolle ei voi varata kokouksia. Hän saattaa sulkea huoneensa oven, mikä viestittää kollegoille, ettei hän ole käytettävissä.
“Yksi osa erityisherkkyyden kanssa pärjäämistä on juuri omien rajojen löytäminen ja niistä tarpeen mukaan joustaminen omien säätelykeinojen avulla”, Markuksela sanoo.
Hän on kirjoittanut kuormituksen säätelykeinoja käsittelevän kirjan Suorityskyvyn salaisuus (Tammi 2021) ja käsittelee teemoja myös Instagram-tilillään.
Suurimpana työelämän haasteena ärsyketulva
Hanna Markuksela kokee, että erityisherkän suurin haaste työelämässä on ärsykkeiden tulva. Siksi erityisherkälle on keskeistä huomioida palautuminen työpäivän aikana. Muuten pahimmassa tapauksessa koko vapaa-aika menee palautumiseen töistä.
Työpäivän aikaista ärsyketulvaa voi vähentää esimerkiksi käyttämällä vastamelukuulokkeita, tauottamalla työtä ja vetäytymällä välillä omiin oloihin.
Näin Leena Salmi onkin toiminut.
“Jos olen stressaavassa tilanteessa, jossa rintaa alkaa puristaa, sydän hakkaa ja lihakset jännittyvät, pysähdyn hetkeksi. Joskus riittää, että hengitän muutaman kerran ja rauhoitan siten hermostoa. Toisinaan taas poistun tilanteesta esimerkiksi vessaan.”
Leena aloitti pandemian alussa uudessa työssä ja päätti silloin ottaa nämä uudet keinot käyttöön. Hän on huomannut niiden vaikuttaneen merkittävästi oloonsa.
“Aikaisemmissa työpaikoissa suoritin ja asetin itselleni valtavasti paineita. Nyt osaan tehdä töitä omaan tahtiini.”
Lue myös:
Aivotutkija: Empatia on työväline, jota kaikki tarvitsevat – hyödynnä sitä näin työelämässä
Yleiset tunnelukot piinaavat työelämässä – tunnistatko itsesi tai työkaverisi kuvauksista?
Joskus kannattaa mennä siitä, mistä aita on matalin – hylkää perfektionismi ja pyri riittävän hyvään
The post Leena, 44, tunsi itsensä aina ulkopuoliseksi – taustalta paljastui yleinen piirre: ”Siedin ja siedin, kunnes räjähdin” appeared first on Duunitori.