Quantcast
Channel: Duunitori
Viewing all articles
Browse latest Browse all 1445

Hyvä työnantajamielikuva on avain onnistuneeseen rekrytointiin

$
0
0
unsplash-cupofcoffee-espresso

Duunitori toteutti kolmatta vuotta peräkkäin Kansallisen rekrytointitutkimuksen. Tutkimus selvittää rekrytoinnin tilaa ja trendejä Suomessa vuosittain. Vuoden 2015 rekrytointitutkimuksen tulokset julkaistiin huhtikuussa. Viime viikolla kerroimme sosiaalisen median roolista rekrytoinnissa,  nyt aiheena on työnantajamielikuva. Tekstissä esiintyvät lainaukset ovat Rekrytointitutkimuksen vastaajien avoimia kommentteja.

Duunitori oli mukana seuraamassa Universum Awards -tapahtumaa, jossa palkittiin vuoden 2015 ihanteellisimmat työnantajat opiskelijoiden mielipiteiden perusteella. Yritykset, jotka nousivat listasijoituksille, ovat siis onnistuneet työnantajamielikuvan rakentamisessa. Lue lisää tapahtumasta ja listasijoituksista täältä.

Talouden epävarmuus tuo paljon hakijoita, mutta monet hyvät hakijat jättävät hakematta. Työnantajamielikuvan merkitys kasvaa, kun työmarkkinat jälleen aktivoituvat.

Työnantajamielikuvan kehittäminen lähtee yrityksen sisältä

Rekrytointitutkimuksen tulosten mukaan 87 % vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että hyvä työnantajamielikuva on ratkaisevaa rekrytoinnin onnistumisen kannalta. Tästä huolimatta lähes puolet vastaajista, 49 %, ei käytä yhtään rahaa, siis pyöreät nolla euroa työnantajamielikuvakampanjointiin. Viidesosa käyttää alle 2 000 euroa, viisi prosenttia yli 15 000 euroa, ja loput jotakin siltä väliltä. Hyvää työnantajamielikuvaa pidetään tärkeänä, mutta silti siihen ei olla halukkaita investoimaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö yritykset investoisi yrityksen sisällä mielikuvan rakentamiseen, vaan tässä kyseessä on nimenomaan ulospäin suuntautuva kampanjointi.

Lataa tutkimuksen tulokset:
Kansallinen Rekrytointitutkimus 2015
KansallinenRekrytointitutkimus2015-Duunitori-ver1.022-2
Lähes 90 % vastanneista pitää hyvää työnantajamielikuvaa tärkeänä rekrytoinnin onnistumisen kannalta.

Mitä työnantajamielikuva sitten oikeastaan tarkoittaa? Nimensä mukaisesti kyseessä on mielikuva, joka työnhakijoilla ja yleensäkin yrityksen ulkopuolisilla henkilöillä on yrityksestä. Työnantajamielikuvia kustakin yrityksestä on täsmälleen yhtä monta kuin on ihmisiäkin – kaikilla on omanlaisensa käsitys, mutta loppujen lopuksi kaikki lähtee yrityksen sisältä. Miten yritys rekrytoi, miten uudet työntekijät otetaan mukaan, kuinka nykyisiä työntekijöitä kohdellaan ja minkälaisia urapolkuja yrityksessä on. Nämä kaikki ja monet muut asiat vaikuttavat työnantajamielikuvaan.

Myös työnantaja saa tulevaisuudessa enemmän tehdä töitä ollakseen kiinnostava, luotettava, kilpailukykyinen työnantaja (houkuttelevuus)

Englanninkielinen termi employer branding selventää merkitystä – kyseessä on siis työnantajabrändi! Tottakai yritykset haluaisivat, että niistä ajatellaan positiivisesti ja työnantaja nähtäisiin houkuttelevana – mutta kuinka tämä sitten käytännössä onnistuu? Kuinka ihmisten mielikuviin pystytään vaikuttamaan?

Lähes puolet yrityksistä ei käytä lainkaan rahaa työnantajamielikuvakampanjointiin.
Lähes puolet vastaajayrityksistä ei käytä lainkaan rahaa työnantajamielikuvakampanjointiin.

Tiettyjen alojen osaajista on pulaa, jolloin työnantajat joutuvat kilpailemaan työntekijöistä. Toisaalta tämä pakottaa huolehtimaan henkilöstöstä ja johtaa positiiviseen kehitykseen. Työnantajamielikuvan tärkeys korostuu.

Sisältömarkkinointi sitouttaa potentiaalisia työnhakijoita

Yksi avaintekijä työnantajamielikuvan rakentamisessa on sisältömarkkinointi. Itseasiassa, sisältömarkkinointi ajaa pikkuhiljaa perinteisten työpaikkailmoituksen ohi tärkeysjärjestyksessä, kun puhutaan rekrytoinnin onnistumisesta. Miksi ihmeessä? Syy tähän on se, että onnistuessaan sisältömarkkinointi pystyy sitouttamaan potentiaaliset tulevat työntekijät yritykseen jo ennen kuin he alkavat etsiä töitä perinteisiä kanavia käyttäen. Lisäksi sisältömarkkinoinnin avulla rakennetaan tunnesiteitä, jotka taas edesauttavat sitä, että työnantaja nähdään houkuttelevana.

Sisältömarkkinoinnissa tarinankerronta, visuaalisuus sekä työntekijöiden osallistaminen ovat kaikki keskeisiä onnistumisen avaimia. Pelkkä sisältö ei kuitenkaan riitä, vaan elintärkeää on myös sen viestiminen oikeille kohderyhmille. Duunitorin tekemä sisältömarkkinointi on hyvä tapa tavoittaa myös passiiviset työnhakijat. Sisällöntuotannon lisäksi Duunitorilta saatte yrityksenne työpaikkailmoituksille ja muulle sisällölle laajan näkyvyyden sosiaalisessa mediassa, jonka kautta voitte tavoittaa potentiaaliset työnhakijat.

Esimerkkejä Duunitorin toteuttamista sisältömarkkinointikampanjoista:

Työnantaja, tarvitsetko apua työnantajamielikuvan rakentamisessa? Lue lisää Duunitorin tarjoamista palveluista täältä.

Seuraavalla viikolla käsittelemme rekrytoinnissa käytettäviä kanavia!

Lataa tutkimuksen tulokset:
Kansallinen Rekrytointitutkimus 2015

Osallistu keskusteluun Twitterissä: #rekrytointitutkimus2015

Rekrytointitutkimus toteutettiin maaliskuussa 2015 sähköisellä kyselylomakkeella ja siihen vastasi 301 rekrytoinnista ja henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä. Vastaajia pyydettiin vastaamaan asiantuntija- ja esimiesrekrytointien näkökulmasta. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin perustietojen lisäksi muun muassa mielipiteitä suorahausta, rekrytointiprosessista, työnantajamielikuvasta ja ilmoituskanavista. Lisäksi vastaajat saivat pohtia rekrytoinnin tulevaisuutta.

Lue edellinen artikkeli: Näitä some-kanavia työnantajat suosivat rekrytoinneissa

Lue, mitkä yritykset olivat suomalaisten opiskelijoiden mielestä onnistuneet työnantajamielikuvan rakentamisessa: Tässä ovat vuoden 2015 ihanteellisimmat työnantajat


Viewing all articles
Browse latest Browse all 1445

Trending Articles