Kokeilukulttuuri on tullut tyäöel on muuttuvassa työelämässä selviytymisen elinehto, uskoo Alf Rehn. Lue, miten sinustakin voi tulla kokeilukulttuurin mestari ja miten säilytät arvosi työntekijänä nyt ja tulevaisuudessa.
Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran 4.6.2019.
Yksi työelämän polttavimmista pähkinöistä on tällä hetkellä se, miten jokainen meistä voi varmistaa, ettei omaa työtä siirretä robotille tai tekoälylle.
Korvaamattomia taitoja on tietenkin monia, mutta yksi nousee selvästi usein yli muiden – kyky luovaan ajatteluun, innovaatioon ja uuden luomiseen.
Monesti luovuus nähdään vain kykynä ajatella omituisia. Helposti myös ajatellaan, että luovuutta kehitetään leikkimällä tai vetämällä kunnolla lonkkaa. Luovuuteen ja sen kehittämiseen sisältyy kuitenkin ihan oikeaa työtä ja osaamista, vaikka se usein jää hassuttelun varjoon.
Kokeilukulttuuri ei ole vain uhkarohkeaa yrittämistä
Yksi esimerkki luovuudesta ja sen kehittämisestä on kokeileminen. Kokeileminen on kriittinen osa innovointia, ja nykyään törmääkin usein yrityksiin, jotka haluavat itselleen niin kutsutun ”kokeilukulttuurin”.
Kokeileminen kuulostaa helpolta ja siltä, ettei se vaadi suurempaa osaamista tai tietämystä. Miellämme usein kokeilun asiaksi, jota tehdään suunnittelematta. Innovaation näkökulmasta kokeilu ei kuitenkaan ole vain uhkarohkeaa yrittämistä.
Jos se olisi, innovointi olisi tosi helppoa. Hankittaisiin vain tuhat pelotonta tyyppiä, annettaisiin heille sen verran viinaa, ettei heillä olisi enää estoja eikä turhan paljon järkeä, ja annettaisiin mennä.
Tosielämässä asiat ovat toisin. Kokeilukulttuurissa ei haeta rämäpäisiä ”katsotaan, miten äijän käy” -yritelmiä, vaan kokeilut sisältävät uusien asioiden testaamista ja riskien ottamista sekä tietysti myös epäonnistumista ja uudelleen yrittämistä.
Ennen kaikkea kokeiluilla pyritään hankkimaan lisää tietoa jostain, jota ei vielä täysin ymmärretä.
Luovuutta voi kehittää
Olen tutkija, joten tämä on hyvin tuttua. Usein oletetaan, että tutkijat ovat aika turhaa sakki– kaikkea muuta kuin niitä jänniä tyyppejä, joita kokeilukulttuuri tarvitsee.
Tutkijat voivat kyllä olla sekä tylsiä että omituisia, mutta kokeileminen on meillä veressä. Tutkijat nimittäin ymmärtävät, että kokeilu kukoistaa vain, jos ymmärtää sen kaikki vaiheet.
Hyvä kokeilu testaa sitä, mitä se pyrkii ymmärtämään (eikä esimerkiksi vain ihmisten ennakkoluuloja), luo hyvää dataa ja on vertailukelpoinen muiden kokeilujen kanssa.
Tästä syystä tieteissä kokeilut suunnitellaan tarkasti väärien vaikutteiden määrän minimoimiseksi ja muistetaan aina kirjata ylös kaikki, mitä kokeilusta on opittu.
Tämä voi kuulostaa puisevalta, mutta siitä voi ottaa myös käytännöllisemmän kopin. Tärkeintä on ymmärtää, että luovuus vaatii taitoja, joita voi kehittää. Ja että kokeilu on vakava asia, joka kannattaa tehdä ammattitaidolla.
Kokeilemisen kulmakivet
Listaan nyt kolme askelta, jotka tekevät sinusta kokeilemisen mestarin:
1. Suunnittele kokeilut
Yritysmaailmassa törmää aivan liian usein kokeiluihin, joissa ei olla mietitty etukäteen, mitä kokeilusta voi oikeasti oppia – ja joissa on ihan liian monta liikkuvaa osaa.
Hyvä kokeilu on aina rajallinen. Hyvä harjoitus on suunnitella sarja pieniä projekteja, joissa muuttaa aina yhden tekijän – näin oppii, miten pienilläkin asioilla voi olla kokeiluissa suuri vaikutus.
2. Kerää dataa
Kokeilu, josta ei opittu mitään, on turha. Siksi onkin erittäin tärkeää dokumentoida kaikki kokeilut ja varmistaa, että niistä on kerätty kaikki hyödyllinen tieto.
Dokumentointi voi tuntua tylsältä ja siksi se jääkin usein tekemättä. Tästä syystä onkin erinomainen idea olla itse se henkilö, joka dokumentoi ja prosessoi säännöllisesti sitä, mitä kokeilut ovat osoittaneet. Aidossa kokeilukulttuurissa henkilö, joka tekee tämän hyvin, on mittaamattoman arvokas.
3. Testaa ja vertaa
Tänä päivänä, etenkin internet-bisneksissä, puhutaan A/B-testauksesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että seurataan miten pienikin muutos esimerkiksi kotisivun ikonien järjestyksessä voi muuttaa ihmisten käyttäytymistä.
Testaus on kokeilua aidoimmillaan, koska tällöin kokeilut nähdään jatkumona. Kun opit, miten kokeiluja voi verrata keskenään ja miten ne suunnitellaan niin, että erot aidosti kertovat jotain hyödyllistä, voit olla varma että sinua tarvitaan jatkossakin.
Lue myös:
Sääntöjen rikkomisen taito – Alf Rehn kertoo, miksi sääntöjä ei työelämässä kannata aina noudattaa
Mitä ”hyvä fiilis” työpaikalla tarkoittaa? Alf Rehn kehottaa nostamaan tunteet työpöydälle
The post Näin teet itsestäsi korvaamattoman työelämässä – Alf Rehniltä tyhjentävä neuvo appeared first on Duunitori.