Epäreilu palkkaus sekä epäselvät bonusmallit turhauttavat ja vaikuttavat työmotivaatioon. Palkasta keskustellaan Lähtijät-podcastin uudessa jaksossa.
Kaikkiahan se kiinnostaa. Palkka nimittäin.
Palkka on aiheena myös Lähtijät-podcastin tuoreessa jaksossa. Podcastissa käsitellään sitä, millainen vaikutus palkkauksella on työssä viihtymiseen ja sitoutumiseen, oikeudenmukaisuuden kokemukseen sekä ylipäätään elämässä pärjäämiseen.
Jaksossa muun muassa pohditaan, voiko palkalla sitouttaa työntekijöitä? Kuinka ratkaiseva asia raha on esimerkiksi työpaikkaa valittaessa tai siellä pysymisessä?
Lisäksi käsitellään tulevaa EU:n palkka-avoimuusdirektiiviä. Sen mukaan työnantajan on kerrottava työntekijöilleen palkan, palkkatason ja palkankorotusten määräytymisperusteet. Jos työntekijä pyytää, työnantajan on annettava hänelle tieto työntekijän kanssa samaa tai samanarvoista työtä tekevien keskimääräisestä palkkatasosta.
Jaksossa sivutaan lisäksi Lähtijöiden toteuttamaa, vastikään julkaistua Miksi me lähdemme -tutkimusta. Tutkimuksessa selvisi, että miehille palkkaus on johtamisen laatua tärkeämpää.
Kuuntele koko Lähtijät-podcastjakso:
Bonusmallissa tärkeintä on sen selkeys
Lähtijät-podcastin jokaisessa jaksossa ääneen pääsevät käsiteltävän aiheen asiantuntijat, ja lisäksi kuullaan tositarinoita. Palkka-jakson asiantuntijoina toimivat Compass Groupin HR-johtaja Tomi Salo, Tradekan vastuullisuusjohtaja Satu Niemelä sekä Luoto & Companyn COO ja perustaja Lauri Nousiainen.
Tomi Salo korostaa podcastissa palkitsemis- ja bonusmallien ymmärrettävyyttä ja yksinkertaisuutta. Bonusmallit eivät saa missään nimessä olla liian monimutkaisia – tai muuten on vaarana se, että ihmiset käyttävät niitä väärin.
”Haluan edistää sitä, että ihan sama mikä palkitsemis- tai bonusmalli on, on siinä yksi ainoa sääntö. Se on se, että sen pitää olla ymmärrettävä”, Salo tiivistää.
”Läpinäkyvyydestäkin voidaan aina puhua, että pitääkö kaikkien tietää bonusmallien mittarit ja muut. Ihannetapauksessa kyllä, mutta sen pitää olla varsinkin kristallinkirkas, että se ymmärretään – sekä tavoitteen asettaja että se työntekijä, jolle bonusmalli tulee käyttöön.”
Jos kaikki osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneet bonusmallia ja omia tavoitteitaan, voidaan vuoden lopussa olla ongelmissa.
”Muuten päädytään tilanteisiin, joissa ruvetaan vuoden lopussa tulkitsemaan, että mitähän tällä tarkoitettiin. Pahimmillaan se johtaa väärinkäyttöön – että halutaan pelata jotain ihmeellisiä pelejä niiden kanssa.”
Lauran tarina: palkka oli paljon luultua pienempi
Tämän kyseisen ongelman kohtasi työpaikallaan myös Laura, jonka tarina kerrotaan jaksossa.
Laura työskenteli myyntipäällikkönä ja vastasi kymmenen merkittävän asiakkaan salkusta. Hänen palkkausmallinsa oli rakennettu niin, että peruspalkka oli 1 500 euroa ja pääosa palkasta rakentui erilaisten kannustinten kautta.
Eniten Lauran palkkaan vaikuttivat kuukausittain solmittujen kauppojen euromääräinen arvo. Tavoitteisiin päästyään Lauralla oli mahdollisuus saada palkkaa noin 7000 euroa.
Laura oli työskennellyt yrityksessä kahdeksan kuukauden ajan, ja hänen keskimääräinen kuukausipalkkansa oli ollut muutaman ensimmäisen kuukauden jälkeen 3000 – vaikka oli tehnyt todella pitkää, keskimäärin 12 tunnin päivää.
Nyt kutenkin näytti vihdoin hyvältä ja Laura oli saamassa viimeisteltyä useita kauppoja saman kuukauden sisään. Tällöin hänen olisi vihdoin mahdollista päästä tavoitepalkkaan, ja jopa merkittävästi sen yli.
”Onnistuin lopulta saamaan kaikki suunnitteilla olleet kaupat, yhteensä 15 kappaletta. Arvoltaan ne olivat yhteensä noin 800 000 euroa. Laskin, että palkka tuolta kuukaudelta olisi 10 000 euroa”, Laura kertoo.
Pomon tyly vastaus: ”En tule pyörtämään päätöstäni”
Palkkapäivänä Laura kuitenkin järkyttyi. Hänelle maksettiin vain 4 500 euroa. Kun hän meni keskustelemaan asiasta esihenkilönsä kanssa, tämä totesi, että kaksi suurinta Lauran kauppaa olivat sellaisia, joissa tämä oli saanut apua organisaation asiantuntijoilta.
”Mutta tämähän on tiimipeliä, niin kuin on aina ollut. Asiantuntijoilla on tuntuva, kiinteä kuukausipalkka, joka kompensoi heidän tekemänsä työn, toisin kuin minulla. En yksinkertaisesti pysty klousaamaan tällaisia kauppoja mitenkään yksin”, Laura yritti perustella asiaa esihenkilölleen.
”Nyt vain valitettavasti on niin, että minulla on tähän sopimuksemme mukaan veto-oikeus, enkä tule pyörtämään päätöstäni. Ensi kerralla paremmin”, esihenkilö totesi tylysti.
Palkka-avoimuus hyödyttää kaikkia
Duunitorilla voi nykyään etsiä erikseen työpaikkoja, joissa ilmoitetaan tehtävän palkkahaitari. Tavoitteena on saada yhä useampi työnantaja lähtemään mukaan palkka-avoimuuteen. Palkka-avoimuus hyödyttää kaikkia osapuolia ja voi säästää myös kaikkien aikaa rekrytoinneissa.
Myös Compass Groupin Tomi Salo kertoo Lähtijöiden jaksossa kannattavansa palkkahaitarin lisäämistä kaikkiin työpaikkailmoituksiin.
”Palkka-avoimuus liittyy luottamukseen ja läpinäkyvyyteen sekä aitouteen ja rehellisyyteen. En näe järkevänä sitä, että kaikkien pitäisi automaattisesti tietää kaikkien palkat, mutta meidän pitäisi pystyä julkaisemaan tehtävien aloituspalkkoja, jotta ihmiset näkevät sen palkkahaitarin.”
Salo korostaa palkka-avoimuuden olevan etu myös organisaation näkökulmasta.
”Silloin sinne hakeutuvat ne henkilöt, jotka pitävät palkkatasoa itselleen sopivana. Palkkahaitarin kertominen työpaikkailmoituksessa sulkee pois ne, joille se on liian matala. Miksi käyttäisimme energiaa niihin, jotka toteavat, että palkka ei ole minulle riittävä?”
Lue myös:
Miten vastata palkkatoiveeseen? Yksi puhelu antaa varman vastauksen
Pitääkö bonuksista maksaa veroja? Lue, miten töistä saatu bonuspalkkio vaikuttaa palkkaasi
The post Laura järkyttyi palkkapäivänä, kun tilille ilmestyi aivan liian pieni summa – pomolta tyly kuittaus asiaan appeared first on Duunitori.