Onko työntekijän motivaation tunnistaminen rekrytointitilanteessa mahdollista? Aihe jakaa rekrytoinnin ammattilaisia, kertoo Kansallinen rekrytointitutkimus. Duunitorin työnantajakuvakonsultti Antti Hyrkäs vetää kolumnissaan yhteen keskeisiä tutkimuslöydöksiä.
Motivoitunut työntekijä suhtautuu työhönsä positiivisesti ja itseohjautuvasti, ja hän on todennäköisesti myös valmis kehittymään työssään. Ei siis ihme, että Kansallisessa rekrytointitutkimuksessa tärkeimmäksi rekrytointipäätökseen vaikuttavaksi tekijäksi nousi motivaatio työtehtävää kohtaan.
Suurempi mysteeri onkin sitten se, miten ehdokkaan motivaatiota kannattaa arvioida. Siksi päätimme tänä vuonna kysyä asiaa suoraan: ”Mistä tiedät, että ehdokas on motivoitunut?”
Vastauksissa motivaation arvioimiseen löytyi kolme erilaista asennetta. Yksille motivaation arvioiminen näyttäytyi sekoiluna, toisille salatieteenä ja kolmansille ihan selkeänä hommana.
Kirjoitus on julkaistu Kansallisessa rekrytointitutkimuksessa, joka kartoittaa vuosittain rekrytointialan käytäntöjä ja tärkeimpiä trendejä. Lataa tutkimus täältä »
Sekoilua!
Pieni mutta näkyvä osa vastaajista suhtautui kriittisesti motivaation arvioimiseen.
”Motivaatio on haastava käsite, sillä sen määrittäminen ja havainnointi voi olla vaikeaa”, yksi vastaaja kuvaili. Toisen vastaajan mukaan ”motivaation merkitys korostuu rekrytoinneissa aivan liikaa, vaikka sen luotettava selvittäminen on mahdotonta”.
Muutama vastaaja kommentoi, että todellinen motivaatio näkyy vasta rekrytoinnin jälkeen: ”Ehdokas voi olla motivoitunut saamaan työpaikan, mutta onko hän motivoitunut tekemään kyseistä työtä? Kaksi eri asiaa.”
Toisin sanoen: motivaatiosta on miltei mahdotonta saada otetta.
Salatiedettä!
Osa vastaajista taas kuvaili motivaation arvioimista epämääräisellä tai jopa mystifioivalla otteella tai vastasi suoraan, että ei osaa sanoa. Syntyi vaikutelma, että vastaajat osaavat kyllä arvioida motivaatiota, mutta eivät tiedä, miten pukisivat päättelyprosessin sanoiksi.
Joissain vastauksissa esitettiin yksinkertaistava tulkinta, kuten ”sen näkee silmistä”, ja toisissa puhuttiin haastattelussa syntyvästä ”gut feelingistä” tai kokemuksen tuomasta intuitiosta.
Näiden vastausten perusteella vaikuttaa, että motivaation selvittämiseen ei ole selkeitä sääntöjä.
Selkeä homma!
Positiivista on kuitenkin se, että suurin osa vastaajista antoi ihan järkeviä vastauksia siitä, miten he arvioivat ehdokkaan motivaatiota.
Erityisesti korostui työhaastattelun ja motivaatiota mittaavien haastattelukysymysten merkitys sekä selkeästi havaittava kiinnostus työtehtävää kohtaan: ”Hän on kiinnostunut meistä ja esittää kysymyksiä. Hän on tutustunut toimintaamme etukäteen.”
Myös unelmointi nähtiin tärkeänä indikaattorina – jos hakija osaa unelmoida työstä ja siinä onnistumisesta, hänen nähdään aidosti haluavan tehdä kyseistä työtä. Motivoitunut hakija ”alkaa jo haastattelussa miettiä, kuinka voisi kehittää asioita tässä kyseisessä roolissa ja organisaatiossa”, yksi vastaajista kiteytti.
Mitä motivaatiosta tai sen arvioimisesta voi vastausten perusteella sanoa?
Ainakin sen, että motivaatio on niin sanottu matkalaukkukäsite, johon on pakattu iso joukko kovin erilaisia merkityksiä.
Siksi motivaatiosta puhuttaessa ei useinkaan puhuta yhdestä ja samasta asiasta, eikä tulkintoja tehdä yhtenäisellä tavalla. Tämä on sekavaa rekrytoijille, mutta ikävää myös työnhakijoille, joiden motivaatiota tulkitaan kovin ailahtelevilla tavoilla.
Lue myös:
Näin tekoäly vaikuttaa rekrytointiin – jakaa työnantajat kahteen leiriin: ”Täysin turha”
Kriisiytyykö työvoimapula? Jo kaksi kolmesta työnantajasta näkee ongelmia tulevissa rekrytoinneissa
Huono maine on iso riski työnantajalle – asiantuntija listaa 3 vaarallista sudenkuoppaa
5 keinoa taklata osaajapula – yksi unohtuu monelta työnantajalta: ”Pahentaa tilannetta entisestään”
The post ”Sen näkee silmistä” – Näin rekrytoinnin ammattilaiset arvioivat työnhakijoiden motivaatiota appeared first on Duunitori.