Suorituspaineet koskettava yhä useampaa työelämässä. Tommi Grönlund, 54, on ensin jalkapalloammattilaisena ja sittemmin pankin liiketoimintajohtajana viettänyt huomattavan osan elämästään suorituspaineiden ympäröimänä. Tässä artikkelissa selvitämme, mikä on hänen salaisuutensa paineiden käsittelyssä onnistumiseen.
Ammattijalkapalloilija Tommi Grönlund odottaa pukukoppikäytävässä kentälle menoa. Edessä on karsintaottelu, joka vaikuttaa olennaisesti hänen edustamansa seuran, Helsingin jalkapalloklubin, tulevaisuuteen.
Pelissä panoksena ovat hänen itsensä lisäksi myös monien pelikavereiden ja seuran henkilökuntaan kuuluvien urat. Seuran kannattajatkin haluavat nähdä joukkueensa menestyvän.
”Tämä tilanne on klaarattava”, Grönlund pohtii.
Vierähtää vuosikymmen jos toinenkin ja Grönlund löytää itsensä jälleen vuonna 2023 työskentelemästä ympäristöstä, jossa tulostavoitteet ovat osa arkea.
Tällä kertaa käynnissä on ura Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtajana. Hän vastaa osaltaan edustamansa pankin tavoitteiden toteutumisesta globaalin talouden velloessa epävarmana ympärillä.
Tiivistettynä voidaan todeta, että Tommi Grönlund on viettänyt lähes koko aikuisikänsä erittäin tavoitteellisissa ympäristöissä.
HJK:n Hall of Fameen nouseminen, ulkomailla suurilla stadioineilla pelaaminen, maajoukkueen edustaminen ja menestyksekkään uran luominen pankkimaailmassa ovat osoituksia siitä, että hän on myös pärjännyt paineiden kanssa.
Mikä on Grönlundin salaisuus ilmeisen hyvään paineensietokykyyn?
Suorituspaineet koskettavat yhä useampia
Vaikka Grönlundin kohdalla puhutaan ammattiurheilusta ja pankkimaailman vastuutehtävistä, on suorituspaineita yhä enemmissä määrin myös muilla työelämän osa-alueilla.
Grönlundin mukaan työelämän suorituspaineissa onkin nykypäivänä paljon yhtäläisyyksiä ammattiurheilijoiden kokemien paineiden kanssa. Joskin myös kehitystä on hänen kokemustensa mukaan työelämässä tapahtunut.
”Johtaminen ja hyvän työelämän tuntemus on mennyt eteenpäin. Aivan kuten joukkueurheilussakin, myös työelämässä tunnistetaan entistä paremmin, että jokaisella on oma merkityksensä ja omat tarpeensa.”
Paineet jakautuvat kahteen kategoriaan
Tommi Grönlund on itse urallaan pistänyt merkille, että suorituspaineet tulevat eteen usein joko positiviisina tai negatiivisina. Positiivisia paineita ovat sellaiset, joissa on tarjolla isoja mahdollisuuksia.
”Vaikkapa maaottelu tai Skotlannin Edinburghissa pelattava paikallispeli ovat esimerkkejä positiivisista paineista. Nämä ovat kivoja tilanteita, joita odotat.”
Negatiivista painetta taas liittyy tilanteisiin, joissa on korostetun paljon hävittävää ja joihin ajoittain joutuu, vaikka ei välttämättä haluaisi. Näistä Grönlund nostaa esimerkiksi jalkapallon putoamiskarsinnat.
Paineiden jako näkyy Grönlundin mukaan myös työelämässä.
”Silloin kun yritys menestyy ja resurssit ovat hyvät, on voimakas positiivinen vire päällä ja kaikki tekevät yhdessä hommia. Jos taas on taloudellisesti vaikeampaa, paineet ovat eri tyyppisiä. Perusasioissa parantaminen korostuu.”
Erilaisten paineistavien tilanteiden tunnistaminen on Grönlundin mukaan tärkeää, jotta omia käytös- ja ajatusmalleja oppii tunnistamaan sekä muokkaamaan.
Ajatusten nollaaminen tärkeä taito
Tommi Grönlund on kohdannut urallaan lukuisia paineistettuja tilanteita. Mitä hänen päässään liikkuu näissä tilanteissa? Löytyykö sieltä kenties mantroja tai voimalauseita?
Grönlundin mukaan ei. Itse asiassa päin vastoin. Hän painottaa ”ajatusten nollaamista”, eli kykyä sulkea turhat ajatukset ulkopuolelle.
”Jos katsoo katsoo huippujalkapalloilijoita, he pystyvät tiukoissa paikoissa ajattelemaan paineita hyvin vähän ja suoriutumaan erityisen hyvin.”
Grönlundin omien kokemusten mukaan paineistetuissa tilanteissa käykin usein niin, että eletään yksinkertaisesti hetkessä. Se mihin voi suorituksen aikana vaikuttaa, on lähinnä omien ajatusten positiviinen vire ja omiin vahvuuksiin luottaminen.
”Suorituksen aikana ei pidä antaa pelkotiloille valtaa tai päästää ajatuksia negatiivisille raiteille.”
Valmistautuminen kasvattaa paineensietokykyä
Paineensietokyvystä puhuttaessa Tommi Grönlund kiinnittää huomiota varsinaista suoritusta enemmän valmistautumiseen. Hän pitää sitä ratkaisevampana tekijänä.
Omaa valmistautumistaan paineistettuihin tilanteisiin Grönlund kuvaa hyvinkin simppeliksi. Hän kertoo keskittyvänsä asioihin, joihin on helppo itse vaikuttaa.
”Esimerkiksi hyvä ruoka ja riittävä lepo ovat urheilijan perusjuttuja. Niitä on helppo itse käsitellä.”
Ylipäätään Grönlund nostaa korkeaan arvoon yleisestä hyvinvoinnista huolehtimisen, koska paineistetuissa tilanteissa eletään osin vaistojen varassa.
”Kaikkeen ei pysty valmistautua ja paraskaan valmentaja ei pysty valmentamaan jokaista reaktiota ennalta. Jos voit hyvin, pystyt reagoimaan luonnollisemmin ja ääripäät jäävät pois.”
Painetta syntyy myös ulkoisista lähteistä
Grönlundin paineiden käsittelyn reseptiin kuuluu myös säännöllinen pesäero ulkoisiin paineiden aiheuttajiin. Jalkapallomaailmassa suurin näistä on media, jonka kanssa Grönlund kertookin hieman kipuilleensa peliuran alkuvaiheilla.
”Kun pelaaminen vei ulkomaille, median kiinnostus muuttui ihan erilaiseksi. Uran alkuvaiheilla se kasvatti paineita. Loppupuolella en sitten enää lukenut juttuja ollenkaan – edes sosiaalisesta mediasta.”
Työelämässä ulkoiset paineet voivat kummuta lähes mistä tahansa ympäristössä. Grönlund rohkaisee etsimään tapoja, joilla saa suljettua ulkoisen ympäristön mahdollisimman tehokkaasti pois mielestä.
”Itse esimerkiksi ulkoilen, urheilen ja luen kirjoja.”
Itsensä tunteminen tärkeintä
Monissa liemissä keitetty Grönlund kertoo yhä kokevansa ajoittain riittämättömyyden tunteita, jotka osaltaan lisäävät paineita. Hän uskoo, että vastaavat tuntemukset jaetaan hyvin laajalti nykyisessä hektisessä työelämässä.
Grönlundin mukaan riittämättömyyden tunteet ovat kuitenkin vähentyneet kokemuksen karttuessa. Siihen ovat auttaneet armollisuus itseään kohtaan, kyky katsoa epäonnistumisen jälkeen eteenpäin ja oman itsensä tunteminen. Näistä viimeistä Grönlund pitää tärkeimpänä paineensietokyvyn kannalta.
”Mitä pidemmälle oma urani on mennyt, sen paremmin olen alkanut tunnistamaan vahvuuksiani ja heikkouksiani. Se on tehnyt paineiden käsittelystä helpompaa.”
Omien vahvuuksien tiedostaminen vähentää epävarmuuden kokemuksia ja auttaa keskittymään oikeisiin asioihin. Grönlund antaa jälleen esimerkin jalkapallosta.
”En pelissäkään lähde todella tärkeässä paikassa tekemään niitä asioita, joita en osaa kovin hyvin. Esimerkiksi puolustavassa roolissa en päätä tiukassa paikassa yhtäkkiä alhaalla, että nyt muuten lähdetään rakentelemaan peliä rohkeasti.”
Paineensietokykyä voi kehittää
Onko Grönlund luonnonlahjakkuus vai kokemusten koulima paineiden käsittelyssä?
Hän itse uskoo jälkimmäiseen, joskin paineiden pariin ajavan kilpailuhenkisyyden hän myöntää näkyneen jo lapsuuden pihapeleissä.
”Paineidensietokykyä pystyy kehittämään omien kokemusteni mukaan paljonkin. Kehittyminen on siitä kiinni, kuinka paljon pystyt reflektoimaan toimintaasi eri tilanteissa ja ottamaan opiksi niistä.”
Nämä neuvot Grönlund antaa paineiden kanssa painiville
- Tunne itsesi. Tunnista vahvuuksiasi ja heikkouksiasi. Tutki tilanteita, joissa tunnet painetta. Useimmiten paine syntyy monesta eri suunnasta monien eri tekijöiden seurauksena.
- Tunnista asioiden merkityksellisyys. Monesti painetta ottaa asioista, jotka tunnistaa jälkikäteen pieniksi tai merkityksettömiksi.
- Ota kollegat, esihenkilöt ja tiimi mukaan. Mieti ketkä ovat niitä, jotka pystyvät kanssasi ratkomaan paineita aiheuttavia asioita. Se, että joku pystyisi yksin ratkaisemaan kaiken kompleksisessa työelämän ympäristössä ei pidä paikkaansa.
Lue myös:
Nämä 5 asiaa jokaisen johtajan tulee muistaa – sukelluskouluttaja paljastaa oppinsa pinnan alta
Kirsi Pihalta yllättävä ehdotus työaikakeskusteluun – tyrmää hyvin suomalaisen ajattelutavan
The post Tommi Grönlund appeared first on Duunitori.