Robotit tulevat ja vievät työmme – mutta onneksi vain ne toisteiset ja tylsät. Samalla tilalle tulee uudenlaisia ammatteja, jotka ovat jo keskuudessamme mutta joille emme ole vielä keksineet titteleitä.
Työelämämuotoilija Aku Varamäki siteeraa mielellään tieteiskirjailija William Gibsonia.
”Gibson on sanonut, että tulevaisuus on jo täällä, se ei vain ole kovin takaisesti jakautunut. Monet asiat tapahtuvat nyt, ja meidän tehtävämme on miettiä, onko kyse ohimenevästä ilmiöstä vai onko niissä potentiaalia kasvaa isommiksi”, hän kuvailee.
Varamäki ja robottiasiantuntija Cristina Andersson saavat niin luennoillaan, esiintymisissään kuin mediassakin usein tehtäväkseen pitää kristallipalloa, josta uteliaat urkkivat tulevaisuuden työelämää. Kumpikin uskoo vakaasti siihen, että valtavin harppauksin kehittyvä teknologia tulee jatkossakin viemään osan nykyihmisten töistä.
Andersson huomauttaa kuitenkin, että vaikka osa nykyisistä töistä katoaa, teknologia tuo niiden tilalle myös uusia.
”Ei kukaan vielä reilut kymmenen vuotta sitten olisi uskonut, että työelämässä on sellainen titteli kuin social media manager”, hän muistuttaa.
Robotti tarvitsee ihmistä opettajaksi
Robottien tulo esimerkiksi lääkärin vastaanotolle ei tarkoita, etteikö lääkäreitä enää tarvittaisi. Varamäki sanoo, että lääkäri ja älykäs teknologia tekevät työtä rinta rinnan: teknologia auttaa diagnosoinnissa ja mittauksissa, kun taas ihmislääkäri vuorovaikuttaa ja
soveltaa.
Anderssonin mukaan tulossa on myös niin kutsuttuja kyberammatteja. Etäohjaamalla robotteja lääkäri voi suorittaa vaikkapa leikkauksen riippumatta siitä, missä potilas on.
Vastaavia muutoksia molemmat asiantuntijat ennustavat taloushallintoon. Kun toisteiset rutiiniprosessit siirtyvät robotin huoleksi, ihmiset voivat keskittyä niihin tehtäviin, joissa tarvitaan inhimillistä älyä ja päätöksentekoa.
”Me ihmiset emme voi robotisoitua. Vaikka robottikin pystyy juttelemaan, se ei voi olla ihminen ihmiselle”, Andersson kuvailee.
Andersson korostaa myös, että robotit oppivat ihmisiltä. Siksi robotisaatio vaatii meiltä ihmisiltä sekä sydämen että tiedon sivistystä, jotta saamme robotit valjastettua yhteisen hyvän edistäjiksi, ei kiistakapuloiksi tai riidanhaastajiksi.
”Miksi robotti välittäisi meistä, jos emme itsekään välitä?”
Rutiinitöiden tilalle tulevia töitä syntyy Anderssonin mukaan muun muassa robottien keräämän datan ympärille. Lisäksi ihmisen on pysyttävä itsekin kärryillä tekoälyn kehityksessä.
”On asiakastyytyväisyyden ja demokratian kannalta tärkeää ymmärtää, miten tekoälyn päätökset syntyvät. Yksi ihan lähitulevaisuuden ammatti voisikin olla vaikkapa datahässäkän selvittäjä”, Andersson toteaa nauraen.
Intohimo kantaa edelleen
Varamäki huomauttaa myös työn luonteen muuttuvan. Mikroyrittäjien määrä on kasvanut merkittävästi, tarjolle on tullut muun muassa vuokrajohtajapalveluita muutosprosessien kiihdyttäjiksi ja asiantuntijaosaajilla on paljon valtaa työmarkkinoilla. Uudenlaiset työt kaipaavat uudenlaista tekemistä – eikä osaajapulassa puhuta vain it-arkkitehdeistä.
”Yhdysvalloissa jo puhutaan, kuinka lähivuosina voi tulla humanistipula. Teknologiasta on tehtävä intuitiivista ja helppoa käyttää, ja silloin tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat asettua käyttäjän kokemusmaailmaan ja synnyttää inhimillisiä konevälitteisiä kohtaamisia.”
Keskiöön nousee Varamäen mukaan ihminen niin asiakkaana kuin työntekijänäkin. Kun ennen asioita on automatisoitu, nyt augmentoidaan ihmisiä.
Ammatinvalintaansa pohtivia nuoria sekä Varamäki että Andersson kannustavat tekemään kuten aina ennenkin: seuraamaan sekä intohimoaan että ympäröivää maailmaa. Opiskelemalla lähes mitä tahansa harjaantuu samalla oppimaan, muovautumaan, hankkimaan tietoa ja ratkaisemaan ongelmia, ja nopeasti muuttuvassa maailmassa ne taidot ovat tarpeen.
Päättäjiltä asiantuntijat penäävät rohkeutta ja ymmärrystä muuttuvassa ympäristössä. Robotisaatio voi tuoda töitä Suomeen, mutta edessä on myös ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia.
”Jos ilmastonmuutosta ei saada haltuun, muilla tulevaisuuden kysymyksillä ei ole mitään arvoa. Sen on oltava tärkeysjärjestyksessä ykkösenä”, Varamäki painottaa.
Teksti: Anne Salomäki
Lue myös:
Alf Rehn kolumnissaan: Kun pomosi on algoritmi
Pelkäätkö, että teknologia vie työsi? Näissä asioissa päihität yhä koneen
The post Tulevaisuuden työ syntyy ihmisyydestä – asiantuntija: ”Edessä voi olla humanistipula” appeared first on Duunitori.