Aktiivimalli ei nauti suomalaisten kansanjoukkojen suosiota: vain keskustan ja kokoomuksen äänestäjät pitävät mallia hyvänä. Kysyimme Tarja Filatovilta (sdp.) ja Martti Taljalta (kesk.), miten työllisyyttä voitaisiin vaalien jälkeen nostaa.
Eduskunnassa äänestettiin 20. helmikuuta kansalaisaloitteesta, jossa esitettiin aktiivimallin purkamista. Esitys kaatui äänin 96–77.
Aktiivimalli tuli kansanedustaja Martti Taljan (kesk.) eteen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja uudelleen vielä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Keskustan eduskuntaryhmässä malli herätti paljon keskustelua ja hyvinkin kriittistä suhtautumista. Neljää poissaolijaa lukuun ottamatta keskusta kuitenkin äänesti helmikuussa mallin säilyttämisen puolesta. Niin teki myös Talja.
”Tämän takana oleminen on ollut minun eduskuntaurani vaikeimpia päätöksiä”, Talja sanoo. ”Lainsäädännön kokonaistavoitteena tulisi olla, että luotaisiin positiivista kannustetta siihen, että ihmiset ottaisivat työn vastaan.”
Aktiivimallin kaatamisen puolesta äänestettiin lähinnä oppositiossa. Yksi heistä oli sdp:n Tarja Filatov.
”Tästä mallista kannattaisi luopua”, hän sanoo.
Katso myös, miten Antti Kaikkonen, Juhana Vartiainen ja Sari Essayah kommentoivat aktiivimallia:
Duunitorin teettämässä selvityksessä suomalaisten mielipiteet jakautuivat: 39 prosenttia suomalaisista katsoi, että aktiivimalli on ollut hyvä käytäntö, 54 prosenttia oli mallia vastaan. Puoluekannat jakautuivat kuin eduskunnassa: kokoomuksen ja keskustan äänestäjät ovat selvästi aktiivimallin puolella, sdp:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja perussuomalaisten äänestäjät ovat mallia vastaan.
Talja: Perustulokokeilukin oli pettymys
Samoihin aikoihin kun aktiivimallista väännettiin kättä, Suomessa oli käynnissä perustulokokeilu.
”Minulle oli äärimmäisen suuri pettymys, että se ei lisännyt pitkäaikaistyöttömien työllisyyttä, vaikka siinä tuettiin ja kannustettiin työttömiä positiivisesti. Välittömät tulokset olivat todella masentavia, vaikka heidän elämänlaatunsa parani”, Martti Talja sanoo.
Talja on kertonut olevansa huolissaan niin Suomen kuin oman kotiseutunsa Päijät-Hämeen työllisyydestä. Hänen kotikaupungissaan Lahdessa työttömyysprosentti oli lokakuun 2018 lopussa 12,8. Se on enemmän kuin Suomen keskimääräinen 8,7 prosenttia, joka on sekin Taljan mukaan liikaa.
”Meillä on erittäin suuri rakenteellinen työttömyyden haaste, jota on äärimmäisen vaikeaa hoitaa ja ratkaista. Aktiivimalli ei ollut toimiva ratkaisu, ja hallitus on joutunut tekemään täsmennyksiä siihen”, Talja sanoo.
Lue lisää vaaliaiheisia sisältöjä täältä »
Filatov: Työttömille pitäisi tarjota työtä
Tarja Filatov on Suomen pitkäaikaisin työministeri, eli hän on nähnyt monenlaista työvoimapolitiikkaa eri aikoina. Hänestä olisi syytä palata aiempaan malliin, jossa työttömille tarjotaan työtä tai koulutusta.
”Jos niistä kieltäytyy, niin sitten saisi tulla sanktio. Mutta ydin minusta on, että ensin pitää tarjota.”
Aktiivimallin ongelma hänestä on, että valtio saa olla passiivinen, ja jos ihminen ei onnistu saamaan työtä, siitä rangaistaan. Parempi olisi, että työttömän kanssa tehtäisiin työllistymissuunnitelma ja sen pohjalta hänelle tarjottaisiin eri mahdollisuuksia. Niistä kieltäytymisestä saisikin rangaista. Nyt rangaistaan, jos ei aktiivisuudesta huolimatta työllisty.
”Kyse ei ole vain rahasta, vaikka sekin on pienituloisille tärkeää. Kyse on periaatteesta, että yrittänyttä ei laiteta. Tässä mallissa laitetaan, vaikka kuinka yrittäisit”, Filatov sanoo.
Filatov kannattaa aktiivista työvoimapolitiikkaa: aktiivista työnvälitystä, koulutusta ja erilaisia välineitä, joilla ihminen voi parantaa työmarkkina-asemaansa. Myös oman alan ulkopuolisia töitä pitäisi voida ihmiselle tarjota, jos työttömyys pitkittyy.
”Mutta ei sekään ole tarkoituksenmukaista, että pakotetaan toiseen työhön heti. Tyyppiesimerkki ovat maahanmuuttajalääkärit. Olisi älytöntä haaskausta pakottaa heitä esimerkiksi siivoustöihin sillä verukkeella, että kaikki on saatava töihin heti. Silloin osaaminen jää vajaalle käytölle.”
Tällaisissa tapauksissa hänestä olisi parempi tarjota kunnollista kielikoulutusta ja aikaa, jotta ihminen voi työllistyä terveydenhoitoalalle.
Talja: Kaunnustava ja motivoiva perustulo
”Kaikki keinot täytyy käyttää ja selvittää”, Martti Talja sanoo.
Hän ymmärtää vaikeassa asemassa olevia pitkäaikaistyöttömiä, mutta miettii, miten heitä voitaisiin auttaa.
”Siinä ryhmässä on ihmisiä, joiden kyky hakeutua työhön ja koulutukseen on alentunut. Osatyökykyisten työllistämiseksi on vastikään valmistunut selvitys”, Talja sanoo.
Talja toimi pitkään Päijät-Hämeen keskussairaalan johtajana, ja ottaa vertauksen terveyden edistämisestä: myös vaikeasti sairaat diabeetikot kykenevät parantamaan hoitonsa tasapainoa ja elämään terveempinä, kun heitä kannustetaan positiivisesti.
”Tärkeää on, että kansalainen itse ryhtyy aktiiviseksi toimijaksi”, Talja sanoo.
Aktiivimalli on hänestä ollut passiivinen rankaisumenetelmä, joten hän lähtisi hallitusneuvotteluissa perustulokokeilun tuomasta pettymyksestä huolimatta etsimään ratkaisua perusturvasta.
”Kannustava ja sopivasti motivoiva perustulo niin, että työn vastaanottaminen todella kannattaa aina”, hän tarkentaa.
Filatov: Ammatillinen, työvoimapoliittinen koulutus
Tarja Filatovin mielestä vaalien jälkeen tulisi työllisyyden kannalta tarttua ”isoon kuvioon”, eli elinkeinopolitiikkaan, veropolitiikkaan ja osaamiseen. Tutkimus- ja tuotekehitys kuntoon, samoin korkeakoulutus, hän linjaa.
”Työttömyyden hoidon näkökulmasta tärkeää olisi ammatillinen, työvoimapoliittinen koulutus”, hän sanoo.
Työttömyysturvalla saa nyt opiskella vapaammin, mikä on hänestä hyvä asia. Se tosin hiertää, että TE-toimistot eivät ilman harkintaa salli työttömälle tutkintoon johtavaa koulutusta.
”Työmarkkinoilla kuitenkin tuijotetaan niitä tutkintoja, joten työttömän olisi parempi tehdä vaikkapa tutkinnon osia, jotka kannustaisivat opiskelemaan ja sitä kautta hakeutumaan vaikka aikuiskoulutustuen tai opintotuenkin piiriin”, Filatov sanoo.
Samaan aikaan, kun omaehtoista koulutusta on lisätty, ammatillista työvoimapoliittista koulutusta on vähennetty.
”Työttömät, jotka eivät ole omaehtoisesti saaneet koulutuspaikkaa, tarvitsisivat kipeästi ammatillista koulutusta, jolla täydentää omaa osaamista”, Filatov sanoo.
Hänestä Suomessa on itse aiheutettu osaamispulaa monille aloille hoiva-ammateista metallialalle ja teknologiaan, kun työvoimapoliittisesta koulutuksesta on leikattu.
Talja: Huoltosuhde heikkenee
”Työttömyyskulut ovat tällä hetkellä 10 miljardia euroa”, sanoo Martti Talja. ”Puolet menee korvauksiin ja puolet ovat saamatta jääviä verotuloja. Tämä asia pitää ratkaista.”
Sipilän johtama hallitus on saavuttanut tavoitteensa 72 prosentin työllisyydestä. Hallituskaudella työllisyysaste on noussut neljä prosenttiyksikköä.
”Kahden seuraavan hallituskauden aikana se pitäisi saada pysyvästi lähelle kahdeksaakymmentä”, Talja sanoo.
Syynä huoleen on huoltosuhteen heikkeneminen väestön ikääntyessä.
”Jos me emme saa suomalaisia töihin, työn perässä tapahtuva maahanmuutto tulee lisääntymään. Tai sitten meidän täytyy vain tinkiä omasta elintasostamme”, Talja sanoo.
Siksi monien muiden asioiden ohella huhtikuussa on edessä duunivaalit.
Lue myös:
The post Onko aktiivimalli valmis romukoppaan? Näin vastaavat Tarja Filatov ja Martti Talja appeared first on Duunitori.