Tuore työnhakijatutkimus paljastaa, mitkä asiat työnhakijoita hiertävät. Duunitorin työnantajakuvakonsultti Marja Vesala nappaa tulokset pohdintaan ja erittelee pahimmat virheet.
Kun uutta työtä etsivä osaaja asuu Utsjoella ja avoin työpaikka sijaitsee Turussa, sijainti muodostaa todennäköisen esteen hakemiselle, ellei työtä pysty tekemään kokonaan etänä. Kun aiemmin pankkitilille on kilahtanut 3 500 euron suuruinen kuukausipalkka ja uudesta työstä tarjotaan lähes tonni vähemmän, hakeminen saattaa tyssätä rahaan.
Työpaikan sijainti ja palkka ovat ilmiselviä ja yleisimpiä hakemisen esteitä. Kansallinen rekrytointitutkimus 2023 paljastaa myös muita tekijöitä, jotka saavat ihmisen tiputtamaan hanskat kädestä työnhaussa. Osaajapulan kiihtyessä työnantajien on syytä tutkailla niitä tarkemmin, sillä moneen asiaan voi itse vaikuttaa.
Työpaikka ei erotu joukosta
Lähes puolet tutkimuksen vastaajista (48 %) on jättänyt hakematta avointa työpaikkaa siksi, että työnantaja ei vakuuttanut. Työnantaja ei vakuuta, koska sen maineessa on tahroja, se ei herätä kiinnostusta tai sitä ei ylipäätään tunneta työnantajana. Työnantaja ei vakuuta, koska sen viestintä on ylätason liirumlaarumia, josta puuttuu konkretia ja osaajan kaipaama tarttumapinta. Työnantaja ei vakuuta, koska se ei kerro työtehtävän palkkaa tai palkkahaitaria eikä vastaa selkeästi kysymyksiin. Osaaja ei yksinkertaisesti pysty muodostamaan käsitystä, millaista työnteko olisi kyseisessä organisaatiossa ja miten omaa osaamistaan pääsisi kehittämään.
Työn hakeminen on kankeaa
Suomessa työnantajat tuntuvat arvostavan hakemiseen käytettyä aikaa ja vaivaa. Motivaatio haettavaan tehtävään ei riitä, vaan ihmisen tulee olla motivoitunut työnhakuun. Motivaatio osoitetaan viettämällä tuntikausia monimutkaisten hakujärjestelmien ja ennakkotehtävien syövereissä.
Osaajat ovat eri mieltä ja äänestävät jaloillaan. Tutkimuksen vastaajista 37 % on jättänyt hakematta paikkaa, koska hakeminen vaikutti hankalalta. Erityisesti nuorten kohdalla korostuvat odotukset työnhaun helppoudesta. Rekrytoinnissa valttikortit ovat niillä työnantajilla, jotka pystyvät vastaamaan näihin odotuksiin ja purkamaan työläät rekrytointihimmelinsä.
Vaatimuslistat karkottavat potentiaaliset hakijat
Yksi suurimmista syistä jättää hakematta avoimeen työtehtävään on epäily omasta soveltuvuudesta. Sukupuolten välinen ero on merkittävä. Naisista 22 % ilmoittaa epäilyn soveltuvuudestaan vaikuttaneen erittäin paljon päätökseen jättää hakematta avointa paikkaa, kun miehistä vain 14 % kertoo vastaavaa.
Huijariajattelun on todettu piinaavan erityisesti korkeasti koulutettuja naisia. Yhteiskunnan rakenteet sekä työelämän sukupuolittuneet stereotypiat vaikuttavat edelleen naisten käsityksiin omasta osaamisestaan.
On työnantajien ja koko yhteiskunnan etu saada naiset uskomaan kykyihinsä ja potentiaaliinsa siinä missä miehetkin. Jokaisessa organisaatiossa on mahdollista vaikuttaa tähän luomalla aidosti tasa-arvoista ja inklusiivista kulttuuria sekä kehittämällä työnantajaviestintää, joka ei omalta osaltaan vahvista sukupuolittuneita epäilyksiä omasta soveltuvuudesta.
Kiinnostaako, mitä muuta tutkimus paljasta suomalaisesta rekrytoinnista?
Lataa koko Työnhaku Suomessa 2023 -raportti maksutta ≫
Lue myös:
Näin tekoäly vaikuttaa rekrytointiin – jakaa työnantajat kahteen leiriin: ”Täysin turha”
Huono maine on iso riski työnantajalle – asiantuntija listaa 3 vaarallista sudenkuoppaa
The post Työnantaja, heitätkö kapuloita työnhakijan rattaisiin? appeared first on Duunitori.