Masentaako huonot ilmat ja harmaa toimisto? Katso tämä video!
Australialainen Peter Sharp haluaa tuoda hyvää fiilistä ihmisille ja rakentaa parempaa yhteiskuntaa.
Hänen viimeisin tempauksensa tapahtui elokuussa junassa Länsi-Australiassa. Hän aloittaa ”En halua rahaa, haluan vain levittää iloa.” Tämän jälkeen hän laittaa musiikkia soimaan ja aloittaa tanssimisen pitkin junan käytävää. Hän myös kutsuu muut matkustajat tanssimaan hänen kanssaan.
Kestää hetken ennen kuin muut matkustajat lopettavat epäuskoisen tuijottamisen, mutta pian koko vaunu tanssii yhdessä.
”Jos me voimme pistää pystyyn juhlat, mikä estää sinua aloittamaan keskustelun?” videossa kysytään.
Oletko ICT-alan yliopisto-opiskelija tai valmistunut alalle hiljattain? Tai kiinnostaako sinua työskentely ICT-alalla vaikkapa liikkeenjohdon tehtävissä?
Jos vastasit kyllä, nyt on sinun tilaisuutesi. Tule tapaamaan alan yrityksiä torstaina 6. marraskuuta TalentIT-messuille, Suomen suurimpaan ICT-alan rekrytointitapahtumaan!
Mitä, missä, milloin?
TalentIT-rekrytointitapahtuma kokoaa yhteen ICT-alan työnantajat sekä alan yliopisto-opiskelijat ja vastavalmistuneet. Tänä vuonna messuille on tulossa yli 60 työnantajaa kertomaan uramahdollisuuksista ja avoimista työpaikoista heidän yrityksessään. Messukävijöitä odotetaan lähemmäs 3000.
11.2014 klo 11-17 Kongressikeskus Dipoli, Otakaari 24, Otaniemi; Espoo
Suunnattu ICT-alan yliopisto-opiskelijoille ja vastavalmistuneille
Yli 60 näytteilleasettajaa startupeista isoihin kansainvälisiin yhtiöihin
Loppuunmyyty näyttelyalue kertoo, että ICT-ala luottaa käynnissä olevasta murroksesta huolimatta tulevaan ja että edelläkävijäyritykset varautuvat nappaamaan parhaat osaajat. ICT-alan osaajista ovat kiinnostuneita työnantajat startupeista suuriin kansainvälisesti tunnettuihin yhtiöihin. TalentIT-messujen näytteilleasettajina nähdään monipuolisesti ICT-toimialan eri sektoreiden yrityksiä sekä tietotekniikkaa hyödyntäviä organisaatioita. Erityisesti nopeasti kehittyville ICT-alueille etsitään työntekijöitä.
Ota reipas askel kohti tulevaa uraasi
Messupäivän parasta antia ovat messuvieraiden ja näytteilleasettajien keskustelut avoimista työ- ja harjoittelupaikoista sekä tulevaisuuden näkymistä ja uramahdollisuuksista.
Tule mukaan tapahtumaan, heittäydy keskusteluihin työnantajien kanssa ja vakuuta tuleva työnantajasi osaamisestasi kasvotusten ainutlaatuisessa TalentIT-hengessä!
Työelämässä menestyvät parhaiten tehokkaat työntekijät, jotka tekevät joka viikko ylitöitä ja ovat 24 tuntia vuorokaudessa tavoitettavissa. Onko näin?
Arianna Huffington, Huffington Postin perustaja ja päätoimittaja meditoi kesken esitelmänsä Salesforcen konferenssissa, 6 000 osallistujan edessä. Meditaatiollaan Huffington halusi välittää viestin: Meistä jokaisen tulisi osata rentoutua hetkeksi, ladata akkuja ja pitää taukoa tietokoneesta ja muista laitteista.
”Sinun ei tarvitse palaa loppuun menestyäksesi”, Huffington sanoi ja kritisoi yrityksiä, jotka palkitsevat työnarkomaaneja. Hänen mielestään väsyneenä töihin meneminen on sama asia kuin menisi töihin alkoholin vaikutuksen alaisena. Työnantajien on yrityksen brändin ja menestyksen lisäksi otettava huomioon työntekijöiden hyvinvointi. Kumpi sinun mielestäsi kuulostaa paremmalta: nopeasti kasvavasta yritys, jossa saa raataa niska limassa vai yritys, jossa työntekijät pysyvät pitkään ja nauttivat työstään?
Työnteko muuttuu ja jokaisen, sekä esimiehen että työntekijän on pidettävä huolta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Niinkin pieni asia kuin tauon pitäminen työpäivän aikana auttaa jaksamaan ja keskittymään paremmin.
Tauko on tarkoitettu rentoutumiseen ja energian keräämiseen. Tauot vaihtelevat työ- tai opiskelupaikasta riippuen, toisilla on lounastaukoja, toisilla kahvitaukoja, joillakin on lyhyitä taukoja ja joskus taukoja ei ehdi pitää ollenkaan.
Tässä vinkkejä, miten hyödynnät lyhyemmät ja pidemmät tauot:
Kokeile taukojumppaa
Lähde ulos ja kävele pari kertaa korttelin tai rakennuksen ympäri.
Tarjoudu hakemaan kahvit koko tiimille. Saat tarvitsemaasi kofeiinia ja paljon kiitosta työkavereiltasi.
Anna silmillesi tauko tietokoneen ruudusta. Pidä kirjaa tai lehteä toimistolla ja lue niitä tauoilla.
Nälkä, mutta et ehdi vielä lounaalle? Pidä työpaikallasi terveellisiä välipaloja.
Katso inspiroivia Ted Talkeja.
Pidä tauko työkaverisi kanssa ja keskustele muusta kuin työasioista.
Lähetä kiitosviesti henkilölle, joka on auttanut sinua töissä lähiaikoina.
Ota viiden minuutin päiväunet.
Valitse yksi meneillään oleva projekti ja panosta siihen kunnolla 10 minuuttia. Ota post-it lappuja ja anna ajatustesi lentää.
Järjestä tietokoneen kansiosi. Tulevaisuudessa, kun sinulla on kiire, kiität itseäsi.
Älä tee mitään viiteen minuuttiin. Siis mitään.
Rakenna työpäivään sopiva soittolista, jota jaksat kuunnella koko päivän.
Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää työnhaussa, sillä sen kautta voit löytää monia mielenkiintoisia uramahdollisuuksia ja tutustua työnantajiin. Me Duunitorilla haluamme tehdä työnhausta helpompaa ja tästä syystä toimme avoimet työpaikat nyt myös LinkedIniin. Seuraa haluamaasi sivua ja saat automaattisesti työpaikkailmoitukset suoraan etusivulle.
Duunitorin työpaikkasivuja löydät LinkedInin lisäksi myös Facebookista, Twitteristä ja Google+:sta.
Tällä hetkellä LinkedInistä löytyy kahdeksan työpaikkasivua Duunitorin oman sivun lisäksi. Klikkaa follow-nappia haluamasi sivun alapuolella ja pääset heti seuraamaan oman alasi työpaikkoja LinkedInissä.
Moniin työpaikkoihin haetaan valmiilla rekrytointilomakkeella, johon hakija täyttää tarvittavat tiedot oikeisiin kohtiin. Vapaamuotoisten työhakemusten lähettämiseen tottuneelle valmis lomakepohja voi tuntua vieraalta. Lue asiantuntijoiden vinkit ja selvitä, miten täytät valmiit rekrytointipohjat oikein ja erotut eduksesi hakijoiden joukosta.
Useat rekrytoivat yritykset hakevat uusia työntekijöitä nykyään rekrytointilomakkeen avulla. Kysyimme Uranuksen toimittamaa LAURA™ -rekrytointijärjestelmää käyttäviltä henkilöiltä, millainen on hyvä valmiiseen pohjaan kirjoitettu työhakemus.
Rekrytointikonsultti Elina Iivarinen, henkilöstöpalveluyritys Businesslike:
”Rekrytoimme työntekijöitä toimistopuolen tehtäviin pääkaupunkiseudulla, ja lisäksi teemme henkilöstövuokrausta. Rekrytointijärjestelmän käyttö nopeuttaa ja selkiyttää rekrytointiamme huomattavasti, sillä järjestelmässä hakemukset ovat samassa paikassa, yhtenäisen näköiset ja tiedämme mistä kohtaa lomaketta etsimämme tieto löytyy.
Miten sitten voi erottua joukosta ja personoida omaa hakemusta? Yllättävän usein hakemuslomakkeen tiedot ovat vajavaisesti täytetyt – pahimmassa tapauksessa kysymysten kohdalla lukee vain ”Katso CV”. On erittäin tärkeää täyttää tietonsa ja osaamisensa huolellisesti hakemukseen. Huolellisesti ja ilman kirjoitusvirheitä täytetty hakemus kertoo hakijan motivaatiosta tehtävää kohtaan, ja parantaa hänen mahdollisuuksiaan päästä haastatteluun kertomaan itsestään lisää. Hakijan on hyvä muistaa, että lomake on hakijan ja rekrytoijan ensikosketus toisiinsa.
Teemme myös niin sanottuja kantahakuja saapuneista hakemuksista, joten jos jokin osaaminen uupuu, voi hyväkin hakija jäädä haun ulkopuolelle. Järjestelmä kun ei osaa etsiä kaivattua osaamista mukaan liitetystä CV:stä. Rekrytointijärjestelmä ja lomakehakemukset ovat meidän tärkeimmät työkalumme ja hyödynnämme niitä päivittäin.
Lomakehakemuksessa mahdollisuudet oman persoonan esiintuomiseen voivat tuntua hakijasta rajallisemmilta kuin vapaamuotoisessa hakemuksessa. Hakijan kannattaakin panostaa siinä juuri huolellisuuteen, ja liittää mukaan räätälöity CV henkilökohtaisen esittelyn kera. Lisäksi lomakkeessa on oma kohtansa itsensä esittelylle, minkä yllättävän moni jättää hyödyntämättä. Itsestään kannattaa kertoa esimerkiksi tarinoiden ja esimerkkien avulla persoonallisella otteella.”
Palkka- ja sovellusasiantuntija Kirsi Hirvonen, Metsähallituksen henkilöstöpalvelut:
”Tarvitsemme työntekijöitä hyvin erityyppisiin metsä- ja luontoalan tehtäviin. Meillä työskentelee muun muassa suunnittelijoita, asiakaspalvelijoita, projektipäälliköitä, maankäyttöasiantuntijoita, huoltomiehiä, luontokartoittajia, suojelubiologeja ja metsänhoitoesimiehiä.
Vakinaisten henkilöiden lisäksi haemme kesäkaudelle paljon työntekijöitä määräaikaisiin tehtäviin, esimerkiksi luontokeskusten asiakaspalveluun. Pyrimme myös tarjoamaan opiskelijoille alaan liittyviä harjoittelupaikkoja.
Jokaiseen työhön haetaan eri lomakkeella. Työnhakijan kannattaakin miettiä, mitkä ovat juuri tämän työn kannalta olennaiset asiat, jotka tulee kertoa hakemuksessa.
Huolellisuutta ei voi korostaa tarpeeksi. Esimerkiksi sähköpostiosoitteet on kirjoitettu hämmästyttävän usein väärin. Hakemus kannattaa tarkistaa moneen kertaan ennen lähettämistä. On myös tärkeää kirjoittaa tekstikenttiin kunnollisia lauseita esimerkiksi ranskalaisten viivojen sijaan.
Kysymme työnhakijoilta usein myös heidän harrastuksiaan ja vapaa-ajanviettotapojaan. Omat kiinnostuksenkohteet ovat tärkeitä, ja niitä kannattaa tuoda esille. Metsähallitus on maanläheinen paikka, ja esimerkiksi luontoharrastuksesta voi olla apua työtä hakiessa.
Rekrytointilomake on tasa-arvoinen tapa palkata työntekijöitä. Kaikki hakijat kertovat hakemuksessa samat asiat, joten heitä on helpompi vertailla. Valitun hakijan pätevyys pystytään myös helposti todistamaan.”
Uranuksen toimitusjohtaja Hannu Solanne täydensi vielä:
”Jos hakemuspohjassa on mahdollisuus jättää esittelyvideo itsestä, se kannattaa ehdottomasti tehdä ja liittää mukaan. Suomalaiset työnhakijat ovat vielä aika arkoja tekemään videoesittelyjä, joten sen tekemällä erottuu varmasti joukosta. Jos videohaastattelu on hakemuksen liitteenä ja pääsee haastatteluun, tietää varmuudella, että kemiat työnantajan kanssa kohtaavat. Silloin työsuhteen saaminen on merkittävästi todennäköisempää.”
Kyllästynyt työhösi isossa organisaatiossa? Valmis hyppäämään tuntemattomaan ja pienempään yritykseen? Suomalaiset menestystarinat ovat kasvattaneet startupien suosiota ja Duunitorin kyselyn mukaan lähes 90 % työnhakijoista haluaisi töihin startupiin.
Vaikka kaikki työhönsä puutuneet työntekijät eivät haekaan ensimmäisenä startupiin, yhä useampi etsii yritystä, jossa arvostetaan itsenäistä työtä, joustavuutta, yhteishenkeä, jatkuvaa kehittymistä ja kasvua.
Isosta organisaatiosta pieneen hyppääminen ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista. Startup-yrityksessä vastuualueet vaihtelevat, prosessit ovat uusia ja koko tiimi vasta totuttelee niihin yhdessä. Mikään ei ole vielä kiveen hakattua ja uusia asioita kokeillaan joka päivä. Tämä voi olla sekä hyvä, että huono juttu. Perinteisessä yrityksessä töitä tehnyt voi olla myös tottunut isompiin budjetteihin, resursseihin ja investointeihin.
Lue Mashablen vinkit, miten otat askeleen kohti uraasi startup-yrityksessä:
1. Ymmärrä, miksi yritys on alunperin perustettu
Yrityksen vision ja arvojen määrittely voi saada monet meistä pyörittelemään silmiään. Useilla startup-yritysten perustajilla on kuitenkin yritystä perustettaessa selvä missio, myös muu kuin tuloksen tekeminen. Ota siis selvää, miksi yritys on olemassa ja mitä asioita se tavoittelee.
2. Löydä kaveri, jolla on samanlainen tausta kuin sinulla
Tutustu ihmisiin ja pyri löytämään kollega, joka on myös lähtenyt isosta yrityksestä pois. Hän voi kertoa sinulle, miten prosessit ja kulttuuri eroavat uudessa, vielä kehittyvässä yrityksessä. Vie työkaverisi kahville tai lounaalle. Sen lisäksi, että pääset kuulemaan työstä, yrityksestä ja muista työntekijöistä, kysy erityisesti yrityskulttuuriin liittyviä kysymyksiä.
3. Kääri hihasi ja ryhdy töihin
Uudessa ja pienessä yrityksessä resurssit voivat olla pienet tai lähes olemattomat. Sopeudu siihen, että et voi soittaa IT-tukeen koneen kaatuessa, koska yrityksessä hoidetaan kaikki itse. Kääri siis hihasi ja ota uudet haasteet avoimesti vastaan. Pienessä yrityksessä pääset tekemään monipuolisesti erilaisia tehtäviä ja näkemään kuinka projektit valmistuvat sinun ja tiimisi työpanoksesi ansiosta.
4. Hanki palautetta
Pienessä yrityksessä suoran palautteen saaminen on huomattavasti helpompaa verrattuna perinteiseen isoon organisaatioon. Hyödynnä tämä ja muista aina kysyä ja antaa palautetta rohkeasti. Palautteen ja varsinkin kritiikin saaminen muilta ei ole helppoa, mutta startup-yritysten vahvuus on usein avoin kulttuuri, jossa asioista voidaan puhua suoraan ja asioita ei jäädä vatvomaan.
5. Ota osaa ja rakenna kulttuuria
Yksi merkittävin etu startup-yrityksessä työskentelyssä on sen rento ja avoin kulttuuri. Monissa pienissä yrityksissä kollegat viettävät aikaa keskenään myös töiden jälkeen. Hyvässä yrityksessä panostetaan siihen, että työn ei tarvitse olla vain ikävää puurtamista, vaan myös palkitsevaa. Yrityksessä myös halutaan kannustaa työntekijöiden väliseen kommunikoitiin. Startup-yrityksessä kannattaa osallistua ja verkostoitua.
6. Mieti, miten sinä voit vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan
Sinun ideoillasi on oikeasti merkitystä ja sinut on palkattu siksi, että tuot uusia näkökulmia ja oman panoksesi startupin liiketoimintaan. Mieti, miten sinä voit saada muutoksen aikaan ja ole valmis kun sinulle annetaan siihen mahdollisuus.
Etsitkö työharjoittelupaikkaa? Uranus.fi teki kattavan listauksen yrityksistä, jotka tarjoavat tai ovat tarjonneet harjoittelupaikkoja. Harjoittelupaikkoja on tarjolla Suomen lisäksi myös ulkomailla. Linkistä pääset suoraan yrityksen omille kotisivuille.
Haluaisitko hakea trainee-ohjelmaan? Yrityksen trainee-ohjelmat kestävät yleensä yhdestä kahteen vuotta ja ohjelman jälkeen sinulla on mahdollisuus jatkaa töitä yrityksessä. Uranus.fi teki kattavan listauksen yrityksistä, jotka järjestävät trainee-ohjelmia Suomessa ja ulkomailla. Katso lista:
Oletko aloittamassa työuraasi tai haluatko vaihtaa työpaikkaa? Monet yritykset tarjoavat oppisopimuspaikkoja, jossa työntekijä opiskelee ammattiin ja tekee samalla töitä. Suurin osa koulutuksesta tapahtuu työpaikalla.
Mitä tarkoittaa koeaika? Miten määräaikaisesta työsopimuksesta pääsee eroon? Olenko oikeutettu työterveyshuoltoon? Saanko sairauslomani ajalta palkkaa? Mitkä oikeastaan ovat oikeuteni ja velvollisuuteni työntekijänä? Näihin ja moniin muihin yleisluontoisiin kysymyksiin löydät vastauksen tästä artikkelista. Tämä artikkeli perustuu työsopimuslakiin, jonka löydät kokonaisuudessaan Finlexin sivuilta.
Työhaastattelu
Vaikka työhaastattelun tarkoituksena onkin hakijan pätevyden selvittäminen, on haastattelutilanteessa hyvä muistaa että aivan kaikkea työantajalla ei ole lupaa udella. Haastattelukysymysten tulee aina olla haetun työn kannalta relevantteja. Kysymykset esimerkiksi mahdollisesta perheenlisäyksestä tai poliittisesta vakaumuksesta eivät ole sallittuja. Luonnollisesti näihin kysymyksiin ei työnhakijankaan tarvitse vastata.Jos työnhakija sen sijaan ottaa seikkoja yksityiselämästään itse puheeksi, on työnantajalla lupa tehdä aiheesta lisäkysymyksiä.
Työnantajalla on oikeus esittää kysymyksiä hakijan terveydentilasta mikäli tuleva työtehtävä sitä edellyttää. Monessa yrityksessä hakijalla teetetään nykyään myös huumetesti ennen työsuhteen alkua.
Työsopimus
Työntekijän ja työnantajan väliseen työsopimukseen sovelletaan työsopimuslakia, joka käsittää sekä työnantajan, että työntekijän oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa.
Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Jos sopimus tehdään määräaikaisena, työnantajan velvollisuus on työsopimusta solmittaessa kertoa työntekijälle määrä-aikaisuuden syy.
Määräaikaiset työsopimukset päättyvät ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työtehtävän valmistuessa. Määräaikaista työsopimusta ei lähtökohtaisesti voi irtisanoa, ainoastaan purkaa, mikäli on tapahtunut sopimusrikkomus tai muu ”erityisen painava syy”. Tällainen syy voi olla esimerkiksi yrityksen konkurssi tai jos työntekijälle on ilman syytä kertynyt paljon poissaoloja.
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy toisen sopijapuolen tietoon saatettavalla irtisanomisilmoituksella. Irtisanomisaika voi olla pisimmillään 6 kk.
Irtisanomisajasta voidaan sopia tarkemmin, mutta mikäli muuta ei ole sovittu työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat:
14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;
yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;
kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta;
neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;
kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;
yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
Koeaika
Työsopimuksen osapuolet voivat halutessaan sopia työnteon alussa enintään 4 kk pituisesta koeajasta, jonka aikana työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Purkamiseen syyn pitää kuitenkin olla perusteltu; esimerkiksi raskaus ei oikeuta työsopimuksen purkuun koeajalla.
Mikäli koeaikaan sisältyy yli 4kk pituinen koulutus voidaan koeaika sopia enintään 6 kk pituiseksi. Lyhyemmässä (alle 8 kk), määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet määräaikasen työsopimuksen kestosta. Työnantajan tulee aina ilmoittaa työntekijälle mikäli työsopimus sisältää koeajan. Mikäli työnantaja laiminlyö koeajan ilmoituksen, hänellä ei ole oikeutta purkaa työsuhdetta koeaikaan vedoten. Koeaikaa ei myöskään saa purkaa yhdenvertaisuuslaissa määritellyillä syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.
Palkkaus
Palkka perustuu yleensä kulloisenkin alan työehtosopimukseen. Mikäli työehtosopimusta ei sovelleta, sovelletaan määritelmää ”tavanomainen ja kohtuullinen palkka”, sillä varsinaista minimipalkkasäädöstä Suomessa ei ole käytössä. Palkkaneuvotteluissa voi käyttää apuna esimerkiksi Akavan liittojen palkkasuosituksia.
Ellei toisin ole sovittu, palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Jos palkka maksetaan viikkoa lyhyemmältä ajalta, palkka tulee maksaa kaksi kertaa kuukaudessa. Tämä on yleistä mm. henkilöstönvuokrausyrityksissä.
Maksaessaan palkan työnantajan tulee toimittaa työntekijälle palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja määräytymisperusteet.
Jos palkka erääntyy maksettavaksi pyhäpäivänä, erääntymispäivänä pidetään edeltävää arkipäivää.
Sairastaminen
Mikäli työntekijä ei sairauden tai tapaturman takia pysty tekemään työtään, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan. Työsuhteen tulee olla jatkunut vähintään kuukauden, jotta työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan sairastumispäivää seuraavan yhdeksän arkipäivän ajan, enintään kuitenkin siihen saakka, kunnes työntekijän oikeus sairasvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa korvaus on 50% palkasta.
Työntekijän on esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, mikäli työnantaja sitä pyytää.
Työterveyshuolto
Työnantajan velvollisuutena on järjestää kaikille työntekijöilleen työterveyshuolto työsuhteen luonnosta ja kestosta riippumatta.
Työntekijällä on velvollisuus osallistua terveystarkastukseen, joka työhön tullessa tai työsuhteen jatkuessa on välttämätön työntekijän terveydentilan kartoittamiseksi.
Työnantaja voi halutessaan järjestää perusterveydenhoitopalvelujen lisäksi muita sairaanhoito- ja terveydenhuoltopalveluja.
Yleistä työntekijän velvollisuuksista
Työntekijän tehtävä on huolellisesti hoitaa työsopimuksessa määritellyt tehtävät ja vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.
Työntekijän on noudatettava työtehtävien ja työolojen vaatimia turvallisuusohjeistuksia sekä omasta puolestaan, että myös huolehdittava muiden työntekijöiden turvallisuudesta.
Mikäli työntekijälle on sopimuksessa määritelty kilpailukielto, hän ei saa harjoittaa mitään sellaista työtä tai toimintaa joka ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työntekijän tulee myös ottaa huomioon, että kilpailukielto voi jatkua vielä työsuhteen loppumisen jälkeenkin. Työsopimuksen jälkeen jatkuvasta kilpailukiellosta on kuitenkin oltava maininta työsopimuksessa.
Työntekijä ei saa käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia.
Vuosi lähestyy loppuaan ja pian moni nuori aloittaa kesätöiden hakemisen. Kesään on kuitenkin vielä pitkä aika ja moni yritys palkkaa myös loppuvuodesta kausiapulaisia avuksi joulun ruuhka-aikoihin. Jos siis olet kiinnostunut hakemaan joulun ajaksi töitä, kannattaa käydä katsomassa avoimia työpaikkoja Duunitorilla!
Posti kaipaa apuvoimia jouluksi
Yksi kausiapulaisia etsivistä työnantajista on Itella. Itella Posti palkkaa 3 300 jouluapulaista ympäri Suomea, suunnilleen saman verran kuin viime vuonna. Noin puolet kausiapulaisten paikoista on vielä avoinna. Apua kaivataan erityisesti joulutervehdysten ja pakettien lajitteluun sekä postinjakeluun. Joulun ruuhkahuippu ajoittuu parille joulunalusviikolle, jolloin joulutervehdysten viimeiset lähetyspäivät ovat käsillä ja pakettien määrä suurimmillaan, Itella kertoo tiedotteessaan.
Itella rekrytoi kausiapulaisia 2-3 viikon ajaksi ympäri Suomea eri toimipisteisiin. Suurin osa työnhakijoista on 18–27-vuotiaita, jotka eivät ole aiemmin tehneet töitä Postissa. ”Moni tulee myös uudelleen, esimerkiksi isoin postikeskuksemme Helsingissä palkkaa noin 700 kausiapulaista, joista 300 on työskennellyt Postissa aiemmin”, kertoo Itella Postin henkilöstöpäällikkö Helena Haukisalmi. Vaikkakin pääkaupunkiseudun rekrytoinnit ovat Itellassa joulua varten jo tehty, on yrityksellä vielä monia avoimia paikkoja tarjolla muilla paikkakunnilla.
Haukisalmi antaa myös vinkkejä Postiin hakeville työnhakijoille. Haukisalmen mielestä tärkeintä on muistaa hyvä valmistautuminen ja ensivaikutelman merkitys.
Työhön perehdytetään, joten
kokemusta alalta ei tarvitse olla. Tärkeintä on valmistautua hyvin haastatteluun ja olla reippaasti oma itsensä.
Suomessa on satoja henkilöitä, jotka tekevät työkseen rekrytointia – auttavat työnantajia löytämään sopivia työntekijöitä. Käsittelemme Duunitorilla usein työelämään liittyviä aiheita työnhakijan näkökulmasta, mutta tällä kertaa päätimmekin ottaa selvää minkälaisia ihmisiä istuu pöydän toisella puolella.
Ovatko rekrytoijat ajatusten lukijoita? Jännittääkö rekrytoijaa ennen työhaastattelua? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saimme vastauksia, kun pääsimme juttelemaan alan asiantuntijoiden kanssa.
Listasimme 10 väitettä rekrytoijien työnkuvasta. Ovatko nämä mielestäsi totta vai tarua?
1. Rekrytoija lukee ihmisten ajatuksia
“Ei riitä, että lukee ansioluetteloa ja kysyy kysymyksiä, pitää myös osata lukea vastauksia.”
Osaavatko rekrytoijat lukea ihmisiä?
Joskus voi tuntua siltä, että työhaastattelu on ristikuulustelu, jossa rekrytoija arvioi haastateltavan jokaista liikettä ja lausetta. Osaavatko rekrytoijat lukea ihmisiä? “Me teemme ihmisten kanssa töitä ja olemme kaikki erilaisia, mutta kyllä siinä jonkinlainen tuntuma tulee vuosien mittaan”, kertoo Rekrytointipalvelu Sihdin Susanne Gustafsson.
Olli-Pekka Mollberg tekee Sihdillä rekrytointeja ja suorahakuja asiantuntija-, päällikkö- ja johtotason tehtäviin. Mollberg on asiasta samaa mieltä Gustafssonin kanssa: “Kyllä se silmä harjaantuu matkan varrella ja tiettyjä asioita pystyy tunnistamaan.” Haastattelijan on osattava myös kuunnella ja esittää oikeita kysymyksiä. “Ei riitä, että lukee ansioluetteloa ja kysyy kysymyksiä, pitää myös osata lukea vastauksia”, Gustafsson painottaa.
2. Sopivin työntekijä voi löytyä mistä vain
“Rekrytointialalla pitää olla koko ajan aistit avoimena.”
Sopivin työntekijä voi löytyä mistä vain.
“Yleinen käsitys on se, että rekrytoija valitsee hakemusten joukosta hyviä hakijoita. Todellisuudessa se oikea on yleensä ihan jossain muualla kun siellä hakijoissa. Hänet täytyy vain etsiä”, Mollberg kertoo. Parhaan työntekijän sijaan etsitään työhön ja yrityksen kulttuuriin sopivinta henkilöä.
“Rekrytointialalla pitää olla koko ajan aistit avoimena”, Mollberg toteaa. Potentiaalinen työntekijä voi olla kaverin kaveri tai löytyä vaikka kuntosalilta tai kahvilasta.
3. Miten rekrytoija valmistautuu työhaastatteluun?
Rekrytoija saattaa käydä yrityksessä vierailulla nähdäkseen minkälainen henkilö yritykseen sopisi.
Haastattelijan on tiedettävä tarkkaan, minkälaisiin tehtäviin henkilöä haetaan ja mitä yritys tarvitsee. Kuva: Shutterstock
Tiesitkö, että rekrytoija valmistautuu haastatteluun hyvin samalla tavalla kuin työnhakija? Haastattelijan on tiedettävä tarkkaan, minkälaisiin tehtäviin henkilöä haetaan ja mitä yritys tarvitsee. Rekrytoija saattaa käydä myös yrityksessä vierailulla nähdäkseen minkälainen työpaikka on ja minkälainen henkilö yritykseen sopisi.
“Sen jälkeen luetaan tarkkaan hakijan hakemus ja ansioluettelo, jotta osataan kysyä oikeita kysymyksiä. Ennalta tehtyjä kysymyksiä pitää tietysti myös olla, että jokaiselta hakijalta saadaan kysyttyä kutakuinkin samat asiat”, Gustafsson kertoo.
4. Yritykset haluavat vain hyviä tyyppejä
“Aina pitää olla olemassa perusosaaminen, mutta se on totta, että hyviä tyyppejä halutaan.”
Rekrytoijan tulee löytää henkilö, jolla on oikea osaaminen, asenne ja motivaatio työpaikkaa kohtaan. Kuva: Shutterstock
Nykyään puhutaan paljon siitä, että yritykset etsivät hyviä tyyppejä ja kokemusta tärkeämpää on motivaatio ja sopivuus yrityksen kulttuuriin. “Aina pitää olla olemassa perusosaaminen, mutta se on totta, että hyviä tyyppejä halutaan. Ulospäinsuuntautuneisuutta arvostetaan myös tällä hetkellä”, kertoo Olli-Pekka Mollberg.
Rekrytoijan tulee löytää henkilö, jolla on oikea osaaminen, asenne ja motivaatio työpaikkaa kohtaan. Mollbergin mielestä sopivan henkilön löytäminen helpottuu, “kun on tehnyt asiakasyrityksen kanssa paljon yhteistyötä, päässyt sisään sen kulttuuriin, nähnyt minkälaisia tyyppejä siellä on pärjännyt ja minkälainen henki yrityksessä on.”
5. Rekrytoija ei jännitä ennen työhaastattelua
“Monesti haastattelun alussa hakijaa voi jännittää ja se on ihan hyväkin asia.”
Voiko rekrytoijaa jännittää ennen työhaastattelua?
Monesti työnhakijaa voi jännittää ennen työhaastatteluun menoa, mutta jännittääkö haastattelijaa koskaan?
“Alkuun voi toki rekrytoijaakin jännittää, mutta monesti toinen osapuoli jännittää enemmän”, Susanne Gustafsson toteaa. “Silloin voi jännittää, kun tulee itselle vähän uudempi ala jolle rekrytoi.”
Mitä rekrytoija voi tehdä, jos hakija on liian hermostunut? “Monesti haastattelun alussa voi jännittää ja se on ihan hyväkin asia. Se tarkoittaa yleensä vain sitä, että hakija oikeasti haluaa työpaikan, eikä ole hakenut vain hakemisen vuoksi”, Gustafsson sanoo. Gustafsson aloittaa haastattelun yleensä kertomalla miten tilaisuudessa edetään, jotta työnhakijan ei tarvitse ainakaan pelätä yllättäviä tilanteita.
“Meillä ei ole ollut sellaisia tapauksia, joissa hakija olisi jännittänyt niin paljon, että koko haastattelu olisi mennyt mönkään.”
6. Voiko henkilöarviointeihin luottaa?
”Arviointi on hyvä mahdollisuus ulkopuolisen tekemään kehityskeskusteluun.”
Mitä varten henkilöarviointeja tehdään?
Rekrytointiyritysten tekemiin henkilöarviointeihin liittyy paljon erilaisia mielipiteitä. Voiko henkilöarviointeihin luottaa? Rekrytointipalvelu Sihdissä henkilöarviointeja toteuttavat psykologit käyttävät luotetuksi tunnettuja, psykologiliiton hyväksymiä arviointeja. “Tulokset raportoidaan sanasta sanaan sekä tilaajayritykselle, että testin tekijälle eli työnhakijalle”, kertoo Jukka-Pekka Annala, Sihdin toimitusjohtaja.
Henkilöarvioinneista on siis hyötyä myös työnhakijoille. “Se on hyvä mahdollisuus ulkopuolisen tekemään kehityskeskusteluun.”
Joskus arvioinnin tulokset saattavat olla yllättäviä. “Henkilöllä voikin olla jokin haastava ja kesken oleva asia tai kriisi meneillään. Saatamme todeta, että nyt ei ole viisainta vaihtaa työpaikkaa”, Annala kertoo.
7. Rekrytoijaa ei kannata mielistellä
”Se oli enemmänkin piinaavaa ja herätti myötähäpeää.”
Työhaastattelussa kannattaa olla oma itsensä ja välttää turhaa mielistelyä. Kuva: Shutterstock
Gustafssonin mielestä pahimpia virheitä mitä työnhakija voi tehdä, on tulla sovittuun haastatteluun myöhässä tai liian ajoissa. Tilannetta pahentaa vielä se, jos hakija ei muista ketä on tulossa tapaamaan tai edes mihin paikkaan hän on hakenut.
“Tätä tapahtuu viikoittain, tiedot toki löytyvät järjestelmästämme, mutta hakija antaa itsestään kuvan, ettei ole kovin kiinnostunut työpaikasta”, Gustafsson sanoo.
Toinen kiusallinen tilanne, johon rekrytoija voi joutua on silloin, kun hakija on ylivuotavan ystävällinen ja mielistelevä. “Törmäsin kerran sellaiseen hakijaan, joka alkoi flirttailemaan. Hän oli varmaan tottunut käyttämään charmiaan, mutta se ei kuulu työelämään. Se oli enemmänkin piinaavaa ja herätti myötähäpeää”, Gustafsson paljastaa.
8. Urakehitys on sattumaa
”Urakehitys voi olla kovin elämännäköistä ja monenmuotoista.”
Onko urakehitys sattumaa? Kuva: Citirecruitment
Onko urakehitys sattumaa? Voiko harrastus, elämäntilanne tai vaikka huonosti mennyt työhaastattelu vaikuttaa yllättävällä tavalla siihen, mille uralle henkilö päätyy?
”Jos on oikeaan aikaan oikeassa paikassa, niin urakehitys voi olla sattumaa, mutta pääsääntöisesti ei”, Annala kertoo. ”Se mitä henkilöt tekevät niin se ei ole sattumaa. Siinä vaikuttavat oma mielenkiinto ja kyvykkyys, jotka johtavat seuraaviin työtehtäviin, mutta uralla ei aina mennä koko ajan ylöspäin. Urakehitys voi olla kovin elämännäköistä ja monenmuotoista.”
9. Rekrytoijan on tunnettava toimiala
”Täytyy olla tiettyä ammattikokemusta, jotta voi palvella asiakkaita hyvin.”
Hyvä rekrytoija on oman toimialansa asiantuntija. Kuva: Rekrytointipalvelu Sihti
Rekrytoinnin ammattilaisilla voi olla nykyään hyvin erilaisia koulutus- ja työtaustoja. Monipuolisesta kokemuksesta on paljon hyötyä, varsinkin kun rekrytoidaan eri alojen ammattilaisia töihin. Sihdillä on viisi toimialapäällikköä; IT-, talous-, kaivos-, rakennus- ja teollisuus-aloille.
”Meillä on yksi vahvasti IT-taustainen henkilö, ekonomi vetää talouspuolta ja geologi vetää kaivostoimintaa. Siellä olisi ihan turha minun psykologina mennä sanomaan miten ne toimialan ihmiset löydetään. Täytyy olla tiettyä ammattikokemusta, jotta voi palvella asiakkaita hyvin”, Annala painottaa.
10. Kaikki haluavat kaveerata rekrytoijan kanssa
”Kannattaa laittaa verkot vesille ja kysyä neuvoa tarvittaessa.”
Työnhakuneuvojen antaminen on monelle rekrytoijalle tuttua. Kuva: Shutterstock
Haluavatko ihmiset olla kavereita rekrytoijan kanssa vain siitä syystä, että he pysyisivät ajan tasalla uusista työmahdollisuuksista? “Kyllähän jotkut haluavat käydä kahvilla ja jutella mitä työmarkkinoilla ja omalla alalla tapahtuu. Ehkä kaveeraaminen on vähän vahva sana”, Olli-Pekka Mollberg sanoo.
Työnhakuneuvojen antaminen on myös rekrytoijalle tuttua. ”Monesti olen saanut puhelinsoiton, että henkilö on menossa työhaastatteluun ja hän kysyy olisiko minulla vähän aikaa jutella. Mielestäni kannattaa laittaa verkot vesille ja kysyä neuvoa tarvittaessa. Monet myös kysyvät palautetta työhaastattelusta”,Mollberg kertoo.
Jukka-Pekka Annala on huomannut saman ilmiön: ”Useimmiten sanon, että mieti ensin ennen kuin lähdet onko tämä juuri se sinulle sopiva työpaikka. Sanon myös, että ole rehellinen vastauksissasi, niin lopputulos on paras mahdollinen.”
Rekrytointipalvelu Sihti on asiantunteva kumppani johto- ja asiantuntijatason rekrytoinneissa, HR-palvelujen tuottamisessa sekä henkilöstövuokrauksessa. Tutustu yritykseen: sihti.fi
Sihdin avoimet työpaikat Duunitorilla (päivitetty 14.11.) KATSO KAIKKI
On jälleen se aika vuodesta, kun järjestetään Pohjoismaiden suurin startup- ja teknologiatapahtuma Slush. Tänä vuonna Slush on suurempi kuin koskaan ja kävijöitä on odotettavissa jopa 14 000 noin 70 maasta. Slush järjestetään Helsingin messukeskuksessa 18.-19.11. ja näiden kahden päivän aikana pohjoiseurooppalaiset yritykset kohtaavat kansainvälisesti merkittäviä sijoittajia ja median edustajia. Katso kaikki tapahtumaan osallistuvat kasvuyritykset.
Slushin ydintavoitteena on auttaa yrittäjiä menestymään ja nostamaan yrityksensä maailman parhaaksi valitsemallaan toimialalla.
Duunitori on myös mukana Slushissa ja tapahtuman aikana voit seurata tunnelmia Duunitorin Twitter-, Instagram- ja Facebook-tilien kautta.
Kasvuyritykset houkuttelevat uusia osaajia
Kiinnostaisiko sinua tehdä töitä startup-yrityksessä? Alempana löydät poimintoja Slushiin osallistuvien yritysten avoimista työpaikoista. Yritykset rekrytoivat erityisesti IT- ja ohjelmistoalan osaajia, mutta töitä on tarjolla myös muiden alojen ammattilaisille. Avoimia työpaikkoja löytyy sivulta yli 200, joten kannattaa käydä katsomassa Slushin jobs-sivu.
Startup- ja teknologiatapahtuma Slush on käynnissä Helsingin Messukeskuksessa ja yhdellä lavoista Slushin toimitusjohtaja Miki Kuusi keskusteli KONEen ex-pääjohtajan Matti Alahuhdan (nykyään sijoittaja ja hallituksen puheenjohtajana kehitysyhtiö DevCo Partnersissa) kanssa johtajuudesta. Alahuhta kertoi omakohtaisia kokemuksiaan tiimien toiminnasta ja siitä, kuinka hän päivänsä aloitti aina 7:30 puheluilla. Sähköpostin käyttöä hän pyrki välttämään, sillä siitä puuttui vuorovaikutus vastaanottajan välillä.
Keskustelu sivusi myös rekrytointia:
Kuusi: ”How do you make sure your company gets the best people?”
Alahuhta: “People are the most important asset of a company. Sometimes the only one. The key point is never to make a compromise when recruiting. Never make the decision if you are not sure or are in a hurry.”
Kuusi: “How do you know if the person is the right?”
Alahuhta: “It is good that several people of the team interviews the candidate so you get different point of views and can base your decision on those”.
Hyviä vinkkejä. Rekrytointi on haasteellista. Miten tehdä päätökset ja tietääkö niiden olevan oikeita. Mitä tulee mieleen?
Duunitori osallistui 6. marraskuuta Aalto-yliopiston järjestämälle TalentIT-rekrytointimessuille Otaniemessä. Räntäsadetta ja viimaa ulkona tuskin huomasi, sillä tapahtumassa oli lämmin ja innostava tunnelma. Tapahtumaan osallistui yli 85 organisaatiota, joista 65 oli työnantajayrityksiä ja yli 2000 opiskelijaa ja vastavalmistunutta.
Tapahtumassa oli yrityksiä monilta eri toimialoilta, kasvuyrityksistä isoihin kansainvälisiin firmoihin. Kysyimme tapahtumaan tulleilta työnantajilta, miksi he osallistuivat tapahtumaan ja minkälaisia ihmisiä he etsivät töihin.
Työnhakija – näytä potentiaalisi
Tapahtumaan osallistuneet yritykset etsivät sekä harjoittelijoita että vakituisia työntekijöitä opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden joukosta.
Minkälaisia työntekijöitä etsii ohjelmistoyritys Solita? ”Huipputyyppejä, jotka sopivat yrityksen kulttuuriin ja joilla on paljon potentiaalia”, kertoo Anna Rautiainen Solitalta.Solita etsii jatkuvasti kokeneita ammattilaisia ja opiskelijoita töihin Ouluun ja Helsinkiin. Solitalaisten mukaan yrityksessä vallitsee välittämisen kulttuuri ja kaikkea tekemistä yhdistää rentous, intohimo ja rohkeus.
Entinen opiskelija ja nykyisin ohjelmistokehittäjänä Digiallatöitä tekevä Topi Sarkkinen korostaa myös työntekijän luonteen ja asenteen tärkeyttä. Digialle haetaan erityisesti henkilöitä, jotka ovat ”avoimia, yritteliäitä, aikaansaavia ja oma-aloitteisia.”
Teleoperaattoreille ohjelmistoja valmistavaComptel etsii muun muassa ohjelmistokehittäjiä, UX- ja big data-osaajia. Markus Ojala Comptelilta tiivisti yrityksen tavoitteet rekrytointien suhteen: ”Etsimme loistavia tyyppejä, joilla on intohimo ja halu muuttaa maailmaa.”
ICT-alan osaajille on kova kysyntä
Kilpailu ammattilaisista on kovaa ja monelle alalle voi olla haastavaa löytää osaajia. Tämän on huomannut muun muassa Umbra SoftwarenThomas Puha. Umbra Software tekee grafiikkateknologiaa pelistudioille ja etsii parhaillaan myös kokeneempia grafiikkaohjelmoijia. ”Yrityksemme on pieni toimija, jossa pääsee vaikuttamaan, ottamaan vastuuta ja tekemään töitä maailman suosituimpien pelintekijöiden kanssa.”
Duunitorilla esimerkiksi hakusanalla developer löytyy 80 kpl ja sanalla engineer 155 kpl työpaikkailmoituksia ympäri Suomea. Hiljaisemmasta vuodesta huolimatta ICT-ala kasvaa, innovoi ja rekrytoi koko ajan uusia työntekijöitä.
Kisällistä tulevaisuuden ammattilaiseksi
Wärtsilä työllistää Suomessa yli 3600 ammattilaista. Wärtsilän työntekijät kertovat, että organisaatiossa tehdään pitkiä uria. Syynä tähän on heidän mielestä hyvät mahdollisuudet luoda uraa, kansainvälisyys ja mukavat työkaverit sekä Suomessa että ympäri maailmaa. Wärtsilä etsii IT-alan ammattilaisten ja opiskelijoiden lisäksi työntekijöitä myös muihin tehtäviin.
Nvidiajärjesti TalentIT-messuilla koodauskisan, jonka yhtenä palkintona on työpaikka yrityksessä. System Software Manager Juha Tukkisen mukaan kilpailu on toiminut hyvin ja he ovat myös löytäneet osaavia nuoria kilpailun avulla. Nvidian tavoitteena messuilla oli tavata työnhakijoita, jotka ovat ”ammattimaisia oppijoita ja jotka ovat kiinnostuneet tekemään töitä huipputeknologian parissa.”
SAP työllistää ympäri maailmaa yli 70 000 henkilöä. TalentIT-messuilla yrityksestä oli kertomassa SAP Academyn graduate-ohjelman käyneet Pyry Honkanen ja Ville Kivinummi. Pyry ja Ville kehuvat yrityksen joustavaa ja hauskaa meininkiä ja mainitsivat, että he ovat jo graduate-ohjelman aikana päässeet tekemään töitä myös ulkomailla, kuten Kaliforniassa.
KPMG etsii parhaillaan tulevaisuuden ammattilaisia trainee-ohjelmaansa. Senior HR advisor Juuli-Maria Vuori kannustaa työnhakijoita hakemaan KPMG:lle, jossa ”pääsee oppimaan huippuasiantuntijoilta ja tekemään töitä nuorekkaassa ja keskustelevassa ilmapiirissä.” Yritys tarjoaa myös hyviä koulutuspolkuja.
Tunnelmia TalentIT-messuilta / Kaikki kuvat: Instagram
Kirkon työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala eli muutaman keväisen viikon kuin Tuhannen ja yhden yön tarinoiden kalifi. Ammatinvaihtajaksi naamioitunut kirkkoneuvos oppi tuntemaan kirkon työntekijöiden tehtävien sisältöjä ja kuuli heidän arvioitaan jopa kirkkotyönantajasta itsestään. Joskus ne olivat kirpeästi arvostelevia, mutta kalifi Vuokkoa liikutti suuresti työntekijöiden sitoutuminen ammattitehtäviinsä ja seurakuntaan, samalla hänen ihmettelynsä kirkon byrokraattiseen hallintoon lisääntyi entisestään.
Artikkeli on julkaistu Kirkon alojen jäsenlehdessä Kirkon töissä 3/2014. Haastattelun on tehnyt Kirkon alojen toiminnanjohtaja Ritva Rasila. Tutustu Kirkon aloihin.
Idea tutustua kirkon työelämään tällä vähän erikoisella tavalla lähti siitä, että työpaikkahaastattelussa minulta kyseltiin, mitä kokemusta minulla on seurakuntatyöstä. Kun sitä ei juurikaan ollut, tällä tavalla pääsin ruohonjuuritasolle tekemään, kysymään ja oppimaan. Myös kansliapäällikkö Jukka Keskitalo tuki ajatustani.”
Työhaastattelussa minulta kyseltiin, mitä kokemusta minulla on seurakuntatyöstä. Kun sitä ei juurikaan ollut, tällä tavalla pääsin ruohonjuuritasolle tekemään, kysymään ja oppimaan.
Vuokko Piekkala toimi Espoon Tapiolassa ylivahtimestarin apuna hautajaisissa ja turvajärjestelmiä testaamassa, vapaaehtoisena yhteisvastuukerääjänä, lasten aamupäiväkerhossa ja diakonialounaan järjestelyissä. Kokemusta tuli myös vanhustyöstä, koululaisten kevätkirkosta, viestinnästä ja hallinnon asioista.
Pienen seurakunnan elämään hän perehtyi Somerolla, jossa kunnan ja seurakunnan yhteistyö on itsestään selvyys. Työpaikalla moniammatillisuus ja työalojen ylittäminen ovat myös luonnollisia ratkaisuja.
Piekkala keskusteli myös eri-ikäisten työntekijöiden kanssa siitä, miten seurakunnan töiden järjestämiseen vaikuttaa se, että työsuhteet saman seurakunnan palveluksessa ovat tavallisesti hyvin pitkiä – voisi sanoa elämäntehtäviä. ”Sitoutuminen ja paikkakunnan ihmisten ja asioiden tuntemus on vahvuustekijöitä, mutta joskus työtehtävä henkilöityy niin paljon, että arastellaan toteuttaa pieniäkin muutoksia ja uudistuksia.
Utelias ”ammatinvaihtaja” sai tietoa erilaisten työpaikkojen dynamiikasta ja joka päiväisen työn kipukohdista. ”Seurakuntalaisten kuunteleminen vie voimia, erityisesti nyt kun ihmisillä on talous- ja ihmissuhdevaikeuksia ja epävarma tulevaisuus pelottaa.” Takki tyhjeni aika ajoin myös Piekkalalla itsellään, kun virastojen työntekijät purkivat mieltään Kirjuri- ja Kipa-järjestelmien työläästä sisäänajosta.
Pappien kohdalla hänen havaintojensa mukaan eroa näyttää olevan siinä, tuleeko alalle pappisperheestä vai jostain muusta taustasta. ”Perehdyttäminen on tärkeää, esimerkiksi työajattomuuden huomioiminen jo etukäteen. Papit kertoivat keskusteluissa miten `teologia imaisee´ ja koko työ on enemmän elämäntapa kuin tavanomainen palkkatyö. Oma sosiaalinen elämä voi jäädä vähiin.
Työntekijöiden avuliaisuus, ystävällisyys ja avoin uskonnollisuus jäivät voimakkaasti työmarkkinajohtajan mieleen.
Piekkalan mukaan työaikakysymykset olivat paljon esillä keskusteluissa kaikkien ammattiryhmien ja eri työaikajärjestelmissä olevien kanssa. Työntekijöiden avuliaisuus, ystävällisyys ja avoin uskonnollisuus jäivät voimakkaasti työmarkkinajohtajan mieleen.
”Kokemus oli mielenpainuva: seurakunnan työntekijät välittivät ja ottivat tutut seurakuntalaiset sekä heille tuntemattoman ammatinvaihtajan ystävällisesti vastaan. Uskon näyttäminen työpaikalla on avointa, se näkyy kiitollisuutena elämästä ja siitä että Jumalalla on elämässä rooli”, Vuokko Piekkala kertoo.
Kyllästynyt työhösi isossa organisaatiossa? Valmis hyppäämään tuntemattomaan ja pienempään yritykseen? Suomalaiset menestystarinat ovat kasvattaneet startupien suosiota ja Duunitorin kyselyn mukaan lähes 90 % työnhakijoista haluaisi töihin startupiin.
Vaikka kaikki työhönsä puutuneet työntekijät eivät haekaan ensimmäisenä startupiin, yhä useampi etsii yritystä, jossa arvostetaan itsenäistä työtä, joustavuutta, yhteishenkeä, jatkuvaa kehittymistä ja kasvua.
Isosta organisaatiosta pieneen hyppääminen ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista. Startup-yrityksessä vastuualueet vaihtelevat, prosessit ovat uusia ja koko tiimi vasta totuttelee niihin yhdessä. Mikään ei ole vielä kiveen hakattua ja uusia asioita kokeillaan joka päivä. Tämä voi olla sekä hyvä, että huono juttu. Perinteisessä yrityksessä töitä tehnyt voi olla myös tottunut isompiin budjetteihin, resursseihin ja investointeihin.
Lue Mashablen vinkit, miten otat askeleen kohti uraasi startup-yrityksessä:
1. Ymmärrä, miksi yritys on alunperin perustettu
Yrityksen vision ja arvojen määrittely voi saada monet meistä pyörittelemään silmiään. Useilla startup-yritysten perustajilla on kuitenkin yritystä perustettaessa selvä missio, myös muu kuin tuloksen tekeminen. Ota siis selvää, miksi yritys on olemassa ja mitä asioita se tavoittelee.
2. Löydä kaveri, jolla on samanlainen tausta kuin sinulla
Tutustu ihmisiin ja pyri löytämään kollega, joka on myös lähtenyt isosta yrityksestä pois. Hän voi kertoa sinulle, miten prosessit ja kulttuuri eroavat uudessa, vielä kehittyvässä yrityksessä. Vie työkaverisi kahville tai lounaalle. Sen lisäksi, että pääset kuulemaan työstä, yrityksestä ja muista työntekijöistä, kysy erityisesti yrityskulttuuriin liittyviä kysymyksiä.
3. Kääri hihasi ja ryhdy töihin
Uudessa ja pienessä yrityksessä resurssit voivat olla pienet tai lähes olemattomat. Sopeudu siihen, että et voi soittaa IT-tukeen koneen kaatuessa, koska yrityksessä hoidetaan kaikki itse. Kääri siis hihasi ja ota uudet haasteet avoimesti vastaan. Pienessä yrityksessä pääset tekemään monipuolisesti erilaisia tehtäviä ja näkemään kuinka projektit valmistuvat sinun ja tiimisi työpanoksesi ansiosta.
4. Hanki palautetta
Pienessä yrityksessä suoran palautteen saaminen on huomattavasti helpompaa verrattuna perinteiseen isoon organisaatioon. Hyödynnä tämä ja muista aina kysyä ja antaa palautetta rohkeasti. Palautteen ja varsinkin kritiikin saaminen muilta ei ole helppoa, mutta startup-yritysten vahvuus on usein avoin kulttuuri, jossa asioista voidaan puhua suoraan ja asioita ei jäädä vatvomaan.
5. Ota osaa ja rakenna kulttuuria
Yksi merkittävin etu startup-yrityksessä työskentelyssä on sen rento ja avoin kulttuuri. Monissa pienissä yrityksissä kollegat viettävät aikaa keskenään myös töiden jälkeen. Hyvässä yrityksessä panostetaan siihen, että työn ei tarvitse olla vain ikävää puurtamista, vaan myös palkitsevaa. Yrityksessä myös halutaan kannustaa työntekijöiden väliseen kommunikoitiin. Startup-yrityksessä kannattaa osallistua ja verkostoitua.
6. Mieti, miten sinä voit vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan
Sinun ideoillasi on oikeasti merkitystä ja sinut on palkattu siksi, että tuot uusia näkökulmia ja oman panoksesi startupin liiketoimintaan. Mieti, miten sinä voit saada muutoksen aikaan ja ole valmis kun sinulle annetaan siihen mahdollisuus.
Yt-neuvottelun aikana tai sen päätteeksi työnantaja saattaa tarjota työntekijälle irtisanomis- tai eropakettia. Kannattaako tällainen paketti ottaa vastaan?
Yhä useampi meistä joutuu varautumaan lähitulevaisuudessa siihen, että voi joutua irtisanotuksi. Monelle ei ole tarjolla mitään erityistä lisää irtisanomista pehmentämään, mutta toisinaan työnantaja saattaa tarjota joko irtisanomis- tai vapaaehtoista eropakettia työntekijän lähtöä helpottamaan tai nopeuttamaan. Vapaaehtoista eropakettia työnantaja tarjoaa yleensä yt-neuvottelujen aikana tai jo ennen neuvotteluja. Sen tavoitteena on hoitaa henkilöstövähennykset ”siististi” ilman julkisuutta.
Paketeilla on eroa
Tarjotut vapaaehtoiset eropaketit vaihtelevat suuresti ja parhaimmillaan ne saattavat sisältää vuoden, jopa puolentoista vuoden palkkaa vastaavan ”erorahan”. Irtisanomispaketit puolestaan ovat tasoltaan vaatimattomampia, tavallisesti 6-10 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, toisinaan vähemmänkin.
Eropaketin hyväksyessään työntekijä irtisanoo itsensä työnantajan tarjoamaa rahaa ja muita etuja, esimerkiksi koulutusta tai uudelleensijoituspalvelua, vastaan. Samalla hän saattaa menettää joitain irtisanotuille kuuluvia, lakiin perustuvia etuuksia.
Työnantaja voi tarjota myös yt-menettelyn jälkeen irtisanottaville irtisanomis- ja tukipakettia. Se sisältää nimensä mukaisesti irtisanomisen, mutta potkuja pehmennetään normaalia irtisanomisajan palkkaa suuremmalla korvauksella. Työnantajan yksipuolisesti tarjoama paketti ei yleensä heikennä työntekijän työttömyysturvaa tai muita etuuksia.
Lisäkorvausten ehtona on usein se, että henkilö ei riitauta irtisanomista tai muutenkaan vaikeuta irtisanomisprosessia. Yleensä edellytetään myös yhdeksän kuukauden takaisinottovelvoitteesta luopumista, jolloin työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa irtisanomiaan työntekijöitä takaisin vaikka sille tulisi tarve palkata uutta henkilöstöä. Takaisinottovelvoitteesta luopumisesta ei kuitenkaan voi sopia pätevästi paikallisesti vaan siitä pitää sopia liittotasolla.
Mikäli työsuhde on kestänyt vähintään 12 vuotta, ei juuri puolen vuoden palkkaa pienempää summaa kannata ottaa vastaan, ellei se tule irtisanomisajan palkan lisäksi. Työsopimuslakikin jo takaa pitkään työskennelleille kuuden kuukauden irtisanomisajan, jolta työnantaja maksaa palkan.
Vaikutuksia työttömyysturvaan
Kun työsuhteen päättämissopimukseen sisältyy rahaa tai muuta taloudellista etuutta, se vaikuttaa työttömyysturvaan eri tavoin. Jos rahallisen korvauksen saaminen edellyttää, että työntekijä sanoutuu itse irti, antaa TE-keskus siitä pääsääntöisesti ns. pitkän, kolmen kuukauden karenssin, jolta ei voi saada työttömyyspäivärahaa.
Tällainen korvaus myös jaksotetaan (= katsotaan kuinka pitkän ajan palkkaa se vastaa) jolloin se siirtää työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista useilla kuukausilla. Myös työnantajan yksipuolisesti antama irtisanomispaketti jaksotetaan, mutta kolmen kuukauden karenssia ei yleensä määrätä, koska henkilö on yt-menettelyn päätteeksi työnantajan päätöksellä irtisanottu.
Varo yllättäviä seurauksia
Pakettien hyväksymisellä voi olla muitakin yllättäviä seurauksia lisäeläkkeeseen, verotukseen tai henkilön muuhun taloudelliseen tilanteeseen. Esimerkiksi eropaketti, jonka vastineeksi henkilö itse irtisanoutuu, saattaa mitätöidä asuntolainaa varten otetun lainaturvavakuutuksen. Näin siksi, että vakuutuksen ehtona usein on se, että työntekijä on jäänyt työttömäksi ilman omaa syytään eli joutunut irtisanotuksi työnantajan vähentäessä väkeä tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
Mieti ja vertaile siis tarkkaan irtisanomisen, eropaketin ja irtisanomispaketin etuja ja haittoja. Ja ole ehdottomasti yhteydessä liiton lakimieheen ennen kuin allekirjoitat mitään sopimusta. Työnantajan painostuksesta ei pidä tehdä hätäistä päätöstä vaan on saatava riittävästi harkinta-aikaa ja kaikki paketin kannalta olennainen tieto, jotta vaihtoehtoja voi rauhassa punnita ja selvittää asiaa yhdessä eläkeyhtiön, työvoimatoimiston, verottajan ja pankin kanssa.
Irtisanominen tuotannollisista tai taloudellisista syistä
Irtisanomisaika riippuu työsuhteen kestosta, työsopimuslain mukaan 2 vk–6 kk. Työehto- tai työsopimuksessa on voitu sopia pidemmästä irtisanomisajasta.
Normaali irtisanomisajan palkka.
Työvelvoite riippuu työnantajasta; työ voi loppua heti tai vasta irtisanomisajan päättyessä.
Eläkettä kertyy koko irtisanomisajalta.
Lomaa kertyy työsuhteen loppuun asti. Ansaittu loma korvataan rahana tai vapaana.
Oikeus lakisääteiseen muutosturvaan (työllistymissuunnitelma, korotettu päiväraha).
Irtisanomisajan jälkeen 5 työpäivän omavastuuaika, jonka jälkeen voi saada työttömyyspäivärahaa.
Irtisanomispaketti
Työnantaja irtisanoo työntekijän tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Yt-neuvottelun
kuluessa sovittu irtisanomis- tai tukipaketti ei yleensä heikennä työntekijälle lain mukaan
kuuluvia etuuksia.
Irtisanomisaika: 2 vk – 6 kk. Voidaan sopia myös lyhemmästä irtisanomisajasta, jonka vastineeksi henkilö saa 4-10 kk:n palkkaa vastaavan korvauksen.
Rahakorvauksen ja lomakorvauksen jaksotus siirtää työttömyyspäivärahan maksua. Jaksotus: Rahasumma jaetaan työsuhteesta saadulla päiväpalkalla, ja työttömyyskorvaus siirtyy yhtä monta päivää kuin jakolaskun tulos on. Sen jälkeen on 7 päivän omavastuuaika, jolta työttömyyskorvausta ei makseta.
Karenssia ei yleensä määrätä.
Työvelvoite, eläke, vuosiloma, muutosturva ja karenssi kuten edellisessä kohdassa.
Vapaaehtoinen eropaketti
Työntekijä irtisanoutuu itse tai sopii erosta yhdessä työnantajan kanssa. Työnantaja maksaa kertakorvauksen lähtijälle.
Eropaketti sisältää yleensä 8-18 kk:n palkan. Lisäksi työnantaja saattaa maksaa muita etuja kuten lisäeläkkeen, koulutusta ja/tai uudelleensijoituspalvelun lähtijälle.
Kaikki taloudelliset etuudet ovat veronalaista tuloa.
Jos korvaus vastaa yli vuoden palkkaa, kannattaa hakea verottajalta päätös tulontasauksesta. Usealle vuodelle jaksotettuna se vähentää muuten kovaa verotusta.
Rahakorvaus jaksotetaan, ja se viivästyttää työttömyyspäivärahan maksua (vrt. irtisanomispaketti).
Itse irtisanoutuva saa työvoimatoimistolta 3 kk:n karenssin, jolloin työttömyyspäivärahaa ei makseta. Lisäksi tulee 5 työpäivän omavastuuaika.
Vuosilomien pitämisestä ja vuosilomakorvausten maksusta sovitaan erikseen.
Työnantaja edellyttää yleensä sopimuksen salassapitoa.
Työstä aiheutuva stressi ja kuormitus eivät ole pelkästään kielteisiä asioita, vaan oleellista on niiden kohtuullisuus, kesto ja mahdollisuus palautumiseen. Kohtuullinen, lyhytaikainen stressi saa meidät yrittämään parhaamme, mutta haitallisen stressin riski kasvaa, kun työn vaatimukset
ylittävät kykymme selviytyä niistä.
Haitalliselle työstressille altistavat psykososiaaliset riskitekijät ovat useimmiten seurausta työn puutteellisesta suunnittelusta, organisoinnista ja hallinnasta. Tyypillisiä riskitekijöitä ovat liian suuri työtaakka tai liian tiukat aikarajoitukset, ristiriitaiset vaatimukset, työntekijän epäselvä asema, toimimaton viestintä ja huonosti hoidettu organisaatiomuutos. Myös johdon tai työtovereiden tuen puute, työpaikan huonot ihmissuhteet, työssä koettu häirintä, uhkailu tai väkivalta sekä työhön ja kotiin liittyvien velvoitteiden yhteensovittamisen vaikeus voivat johtaa työntekijän haitalliseen kuormittumiseen.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston vuonna 2013 tekemä tutkimus osoitti, että EU-maissa työperäisen stressin yleisimpiä syitä ovat työn uudelleenjärjestely tai työn epävarmuus, pitkä työaika tai työtehtävien ja vastuualueiden epäselvyys.
Stressi lisää poissaoloja
Haitallista stressiä voi ilmetä millä tahansa työpaikalla, ja se on kohtuullisen yleistä. Eurooppalaisista työntekijöistä noin puolet pitää sitä yleisenä työpaikallaan. Akavan viime keväänä julkaisema selvitys kertoo, että lähes puolet yli 40-vuotiaista korkeasti koulutetuista palkansaajista kokee työssään sellaista kiirettä ja työpainetta, joka häiritsee heidän työhyvinvointiaan. Kiireestä ja työpaineista johtuva kuormittuminen on korkeasti koulutetuilla melkein kymmenen prosenttiyksikköä yleisempää kuin muilla. Akavan selvitys perustuu Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuoden 2013 aineistoon.
Psykososiaalisesti kuormittavalla työympäristöllä voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työntekijän terveyteen. Stressi lisää sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin sekä metabolisen oireyhtymän riskiä ja on yhteydessä moniin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Jatkuva stressi voi altistaa työuupumukselle ja mielenterveyden häiriöille, erityisesti masennukselle. Työperäisen stressin on muiden psykososiaalisten riskien ohella arvioitu aiheuttavan noin puolet menetetyistä työpäivistä. Stressistä johtuvat poissaolot ovat yleensä pitempiä kuin muista syistä johtuvat poissaolot.
Akavan selvityksen mukaan kuormitusta kokeville koulutetuille työntekijöille kertyy vuodessa keskimäärin 9,5 sairauspäivää. Niillä, jotka eivät koe kiirettä ja työpaineita, sairauspäiviä on puolet vähemmän.
Stressin hallinta on yhteistyötä
Liiallisen työkuormituksen ja -stressin haitallisten seurausten vuoksi työperäistä stressiä torjutaan tehostetusti koko Euroopassa. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston vuosien 2014–2015 Terveellinen työ -kampanjan teemana on työperäisen stressin ja muiden psykososiaalisten riskien hallinta. Kampanjan tarkoituksena on osoittaa, että psykososiaalisia riskejä on mahdollista käsitellä yhtä järjestelmällisesti kuin muita työterveys- ja työturvallisuusriskejä. Psykososiaalisia riskejä on kaikilla työpaikoilla, mutta työnantajat ja työntekijät voivat yhdessä onnistua niiden ehkäisyssä ja hallinnassa.
Työperäisen stressin hallinnassa keskeistä on ennaltaehkäisy. Kun liialliseen kuormitukseen puututaan ajoissa, ongelmat eivät muodostu ylivoimaisiksi. Toimenpiteet voivat olla yksilöllisiä, koko työyhteisöön kohdistuvia tai molempia.
Työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki ovat työperäisen stressin ehkäisyn ja hallinnan kannalta työpaikan toimintaa määrittelevät keskeiset säädökset. Ne ohjaavat työnantajan ja työsuojeluhenkilöstön toimintaa. Työyhteisön tilasta antavat kuvaa esimerkiksi kehityskeskustelut sekä säännöllisesti toteutetut työilmapiirin arvioinnit.
Eurooppalaisessa selvityksessä kolmannes suomalaisista työntekijöistä arvioi, ettei stressiä hoideta hyvin heidän työpaikallaan. Koko EU:n alueella näin ajattelee 40 prosenttia työntekijöistä.
On kuitenkin hyvä muistaa, ettei työstressin ehkäisy ja hallinta ole ainoastaan työnantajan asia. Jokainen voi vaikuttaa siihen myös omilla asenteillaan ja teoillaan. Luoko oma käytökseni työpaikalle stressiltä suojaavaa työkulttuuria ja -ilmapiiriä?
5 vinkkiä työstressin hallintaan
ASETA TYÖASIAT tärkeysjärjestykseen ja pyri keskittymään yhteen kokonaisuuteen kerrallaan. Uskalla pyytää apua, kun kiire uhkaa saada yliotteen.
OTA LIIALLINEN kuormittuminen puheeksi kollegoiden ja esimiehen kanssa. Voisiko töitäsi jakaa tai organisoida uudelleen?
VEDÄ SELKEÄMPI raja työ- ja vapaa-ajan välille. Nollaa ajatukset työpäivän jälkeen mieluisan tekemisen parissa.
KUN TÖISSÄ on kiire, höllää vapaa-ajalla. Älä aikatauluta vapaa-aikaasi liian täyteen. Harrastuksista ei tarvitse tehdä pakollista suorittamista.
SYÖ MONIPUOLISESTI, liiku säännöllisesti ja nuku riittävästi. Terveet elintavat auttavat sietämään paremmin ajoittaista kiirettä ja stressiä.
YKL:n edunvalvontapäällikkö Arja Varis kertoo, että lisääntynyt stressi näkyy myös lukuisina yhteydenottoina liittoon. Jatkuvat muutokset, toistuvat YT-kierrokset ja henkilöstön vähentäminen aiheuttavat sen, että pahimmillaan työstä on kadonnut kaikki ilo. Jatkuvasti kasvava työmäärä ja vaatimukset suoritusten osalta tuntuvat joidenkin mielestä jo työpaikkakiusaamiseltakin. Paljon kysymyksiä on tullut siitä, kuinka paljon voidaan työntekijän työmäärää lisätä ja miten toimia kun ei enää tehtävistään tunnu suoriutuvan
työajan puitteissa. Olen huomannut, että jo keskustelu liiton lakimiehen tai työpaikan työsuojeluvaltuutetun kanssa rohkaisee stressaantunutta työntekijää hakemaan korjausta tilanteeseen ja ottamaan asian esille esimiehen kanssa, sanoo Arja Varis.
Vakituisten ja määräaikaisten työsuhteiden rinnalle on noussut uusi työn muoto, vuokratyö. Vuokratyöstä on tullut monelle toimialalle ja työntekijälle arkipäivää ja tänä päivänä Suomessa voi rekrytoida jopa vuokrajohtajan. Sana vuokratyö herättää kuitenkin monessa ristiriitaisia mielipiteitä. Onko vuokratyöllä huono maine ja jos on, niin miksi? Päätimme ottaa asiasta selvää.
Vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan vuokratyön tekeminen oli yleisintä tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemusalalla sekä teollisuudessa. Vuokratyöntekijöissä oli yhtä paljon miehiä kuin naisia ja eniten vuokratyötä tekivät nuoret aikuiset.
Tämä artikkeli on osa Duunitorin rekrytointialasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhdessä Rekrytointipalvelu Sihdin kanssa. Katso Sihdin avoimet työpaikat Duunitorilla ja lue sarjan ensimmäinen artikkeli rekrytoijan työnkuvasta.
Vuokratyössä on vapaus valita
Tero Tavi ajaa työkseen kaivinkonetta Talvivaarassa Rekrytointipalvelu Sihdin kautta. Hän on tehnyt alan töitä noin seitsemän vuotta, välillä toisen yrityksen kautta, välillä ”talon kirjoilla”. Tavin mielestä vuokratyön ja tavallisen työsuhteen välillä ei ole paljoa eroavaisuuksia. Vuokratyössä paras puoli on Tavin mielestä se, ettei palkan saapumista ja työn hakemista tarvitse miettiä. ”Henkilöstövuokrausyrityksessä on valmiina sinun tietosi ja he tietävät mitä olet tehnyt ja mitä osaat. Työnantajat eivät yleensä soittele, mutta Sihdiltä aina soitetaan, että olisi taas töitä tarjolla”, Tavi kertoo.
Nina Koivumäki tekee töitä rakennussiivoojana työmailla. Koivumäki on ollut Sihdillä jo vuodesta 2009 ja kertoo viihtyneensä todella hyvin. ”Kun on hyvä aika, voin itse päättää mille työmaalle menen ja milloin pidän lomia. Vuokratyöntekijänä en ole sidottu yhteen urakoitsijaan, vaan menen sinne, missä töitä on tarjolla. On todennäköisempää, että töitä löytyy, kun voin mennä mille tahansa työmaalle.”
Henkilöstöpalveluyritysten liiton vuoden 2014 vuokratyöntekijätutkimuksen mukaan jopa 86 prosenttia vuokratyöntekijöistä suosittelisi vuokratyötä myös kavereilleen. 62 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heidän kokemuksensa vuokratyöstä ovat osoittautuneet ennakko-odotuksia positiivisemmaksi työn tekemisen myötä.
Vuokratyöntekijänä en ole sidottu yhteen urakoitsijaan, vaan menen sinne, missä töitä on tarjolla. On todennäköisempää, että töitä löytyy, kun voin mennä mille tahansa työmaalle.
Koivumäki listaa lisää henkilöstövuokrauksen hyviä puolia: ”Meidän rekrytointimme on todella helppoa. Jos sairastumme, toimisto lähettää uuden tilalle jos apua kaivataan. Työntekijän voi myös vaihtaa jos huomaakin, että henkilökemiat eivät pelaa.”
Jos ei jouluna ole töitä
Vuokratyötä on enemmän tai vähemmän tarjolla riippuen sesongeista ja taloustilanteesta eli ala on hyvin suhdanneherkkä. Nina on huomannut alan haasteet työssään: ”Joskus henkilö saattaa olla pari päivää, yhden viikon tai vaikka puolitoista vuotta yhdessä paikassa töissä. Ikinä ei voi tietää onko töitä enää ensi viikolla.” Erityisesti joulu voi olla haastavaa aikaa vuokratyöntekijöille työmarkkinoilla, mutta vuoden alussa yrityksissä huomataan taas tarve uusille työntekijöille.
”Jos firma joutuu tekemään lomautuksia, niin ensimmäisenä lähtee yleensä vuokratyöntekijät”, kertoo Tero Tavi.Tavin mielestä tämäkin ongelma on väistymässä ja yrityksissä huomioidaan nykyään paremmin omien työntekijöiden lisäksi vuokratyöntekijät ja työjaksojen pituudet.
Mainettaan parempi toimiala
Lainsäädäntöä on muutettu ja vuokratyöntekijöiden oikeudet työpaikoilla ovat parantuneet. Toimialasta on silti monella vielä negatiivinen kuva, jota henkilöstövuokrausyritykset ja Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL pyrkivät muuttamaan.
Ei siitä tehdä kauheasti numeroa, kun yritys hoitaa asiat todella hienosti ja juuri niin kuin pitää. Uutinen tehdään vasta, kun jossain epäonnistutaan.
Vaikka mielipiteet vuokratyöstä ovat muuttumassa, ennakkoluulojakin esiintyy. Nina Koivumäki on joutunut kuulemaan kommentteja vuokratyöntekijöistä, kuten esimerkiksi ”olemme työtä vieroksuvia ja olemme vain vuokratöissä, koska emme ole päässeet muualle töihin.” Koivumäen mielestä jokainen vuokratyöntekijä voi itse vaikuttaa alan maineeseen menemällä töihin ja tekemällä työtehtävät huolella. Muuten asiat eivät muutu, Koivumäki painottaa.
Rekrytointipalvelu Sihdin toimitusjohtajan Jukka-Pekka Annalan mielestä mielipiteitä toimialasta voidaan muuttaa tiedottamalla enemmän ja kertomalla avoimesti kaikista yrityksen käytännöistä. ”Ei siitä tehdä kauheasti numeroa, kun yritys hoitaa asiat todella hienosti ja juuri niin kuin pitää. Uutinen tehdään vasta, kun jossain epäonnistutaan.”
HPL pyrkii auktorisoimalla vastuullisia vuokratyöyrityksiä parantamaan henkilöstövuokrauksen mainetta. Auktorisoidut yritykset ovat sitoutuneet noudattamaan liiton sääntöjä sekä toimimaan vastuullisesti tarjoamalla reiluja vuokratöitä. Auktorisoituja yrityksiä on tällä hetkellä Suomessa yli 170 ja ne tunnistaa Reiluja Vuokratöitä -auktorisointitunnuksesta.
Henkilöstövuokraus muuttaa työmarkkinoita
Vuokratyön määrä Suomessa on kasvanut tasaista tahtia ja Sihdillä uskotaan, että ala tulee kasvamaan entisestään. Koivumäen mielestä henkilöstövuokraus on työnantajalle kannattava vaihtoehto. ”Jos tarvitsee työntekijän yhdeksi päiväksi, viikoksi tai kuukaudeksi, niin se on mahdollista. Se ei onnistu jos palkkaa vakituisen työntekijän yritykseen. Siitä ei sitten pääse eroon mitenkään”, sanoo Koivumäki. Työsuhteet muuttuvat tulevaisuudessa entistä projektiluontoisemmiksi ja ihmiset siirtyvät vapaammin toimialalta ja yrityksestä toiseen. Voiko vuokratyö mullistaa Suomen työmarkkinat?
Jos tarvitsee työntekijän yhdeksi päiväksi, viikoksi tai kuukaudeksi, niin se on mahdollista. Se ei onnistu jos palkkaa vakituisen työntekijän yritykseen. Siitä ei sitten pääse eroon mitenkään.
Jukka-Pekka Annalauskoo myös, että tulevaisuudessa henkilöstövuokrausta käytetään yrityksissä entistä enemmän. Vaikkakin vuokratyöntekijän palkkaaminen on yritykselle kalliimpaa, periaatteessa kustannukset ja riskit voivat olla loppujen lopuksi työnantajalle pienempiä. ”Meidän tehtävämmeon tutkia yrityksen puolesta, minkälainen ammattilainen yritykseen tarvitaan ja sitten löytää ja haastatella sopivat henkilöt. Osittain siihen kuuluu myös riskin siirtäminen. Yrityksen on helppo käyttää meidän työntekijöitä, joilla on vakuutukset, verot ja eläkemaksut hoidettu”, Annala sanoo.
Vuokratyö toimii myös monelle nuorelle yhtenä askeleena kohti työelämää. HPL:n mukaan vuokratyön kautta työllistyy jo nyt lähes 50 000 nuorta vuodessa. Vuonna 2012 noin 5 prosenttia nuorista teki vuokratyötä. Annalan mielestä vuokratyö antaa nuorelle tilaisuuden päästä tekemään alan töitä vaikka edes lyhyeksi ajaksi. ”Meidän kauttamme on helpompi saada töitä, verrattuna siihen, että nuori hakisi itse esimerkiksi isoon teollisuusalan yritykseen”, Annala kertoo.
Vuokratyön määrä tulee kasvamaan Suomessa sitä mukaan, kun asenteet alaa kohtaan muuttuvat. Annala on sitä mieltä, että henkilöstövuokraus tulee yleistymään myös muilla toimialoilla. Rekrytointipalvelu Sihti toimii tällä hetkellä pääasiassa viidellä eri alalla: IT, rakentaminen, teollisuus, kaivosala ja talous. Vaikka vuokratyötä tekeviä on Suomessa kaikista työssäkäyvistä vielä pieni osuus, moni yritys ja toimiala ei tulisi enää toimeen ilman vuokratyöntekijöitä.
Etsitkö työvoimaa?
Rekrytointipalvelu Sihti on asiantunteva kumppani johto- ja asiantuntijatason rekrytoinneissa, HR-palvelujen tuottamisessa sekä henkilöstövuokrauksessa.Sihti on kasvanut koko maassa alan 10:n suurimman toimijan joukkoon viidessä vuodessa. Tutustu yritykseen: sihti.fi
