Mari Helenius toimii johtavassa asemassa alalla, jonka ei perinteisesti mielletä liittyvän erityisen tiiviisti dataan. Hän haluaa muuttaa tilanteen ja tehdä samalla edustamastaan yrityksestä, Compass Groupista, datankäytön edelläkävijän. Tehtävässä apuna toimii Duunitorin uusi työkalu.
Human Resources (vapaasti suomennettuna henkilöstöhallinto).
Sanaparista ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen data tai tieto – pikemminkin inhimillisemmät asiat kuten vaikkapa vuorovaikutus, motivaatio ja tunteet.
Compass Groupin HR Business Partner Mari Helenius tekee töitä laajentaakseen tätä näkemystä. Hän liputtaa rohkeasti datan puolesta työskennellessään henkilöstöhallinnon johtotehtävissä yli 230 miljoonan euron liikevaihtoa tekevässä suuryrityksessä.
Tässä mielessä Helenius edustaa varsin tuoretta ja modernia ajattelua omalla alallaan.
Nyt hän kertoo näkemyksensä siitä, miksi data on tärkeää yhdistää juuri inhimillisten resurssien johtamiseen ja erityisesti näiden resurssien hankkimiseen, eli rekrytointiin.
Lisäksi Helenius valottaa, miten dataa on ryhdytty hyödyntämään Compass Groupilla.
Enemmän dataa rekrytointimaailmaan
Heleniuksen mukaan data ei ole uusi asia rekrytointimaailmassa. Sitä käytetään hänen kokemuksensa mukaan melko laajasti ja vakiintuneesti esimerkiksi hakijamäärien ja vaihtuvuuden mittaamisessa yritysten jokapäiväisessä arjessa.
Samalla Helenius kuitenkin toivoisi nykyistä syvempiä ja systemaattisempia toimintatapoja alalle datan hyödyntämiseen. Mahdollisuuksia hänen mukaansa olisi tarjolla paljon.
Helenius mainitsee erityisesti kolme tavoitetta, joissa data voisi auttaa yrityksiä nykyistä paremmin.
- Osaajamarkkinan ymmärtäminen: ”Data lisää tuntemusta kohderyhmästä. Se kertoo, onko osaajia saatavilla ja missä heitä on.”
- Taloudellisen tehokkuuden lisääminen: ”Data kertoo esimerkiksi, mitä osaajat maksavat ja milloin he pystyvät keskimäärin aloittamaan.”
- Hakijakokemuksen parantaminen: ”Data näyttää, miten yritys onnistuu hakijan näkökulmasta rekrytointiprosessissa ja -päätöksissä.”
Hetken puhuttuaan datan tarjoamista mahdollisuuksista Helenius palaa vielä lähtöpisteeseen.
Hän muistuttaa, että datan kerääminen ja hyödyntäminen ei tarkoita, että ihmisiä tarvitaan jatkossa henkilöstöhallinnon tai rekrytoinnin tehtävissä vähemmän. Datan ja ihmisen välinen suhde ei ole hänelle nollasummapeliä, vaan pikemminkin nämä täydentävät toisiaan.
Vaikka dataa hyödynnettäisiin kuinka paljon, Heleniuksen mukaan rekrytoinneissa säilyy jatkossakin tarve päätöksille, jotka perustuvat kokemuksen tuomaan tunteeseen.
”Ihan väistämättä rekrytoivien henkilöiden osaaminen, alan tuntemus ja kandidaattien kanssa käytävä vuorovaikutus säilyvät arvokkaina. Näitä asioita ei löydy manuaaleista.”
Dataa käyttävät etulyöntiasemassa
Tärkein datan tuoma etu, joka korostuu Mari Heleniuksen vastauksissa, on varsin ilmeinen: data auttaa löytämään oikeat tekijät oikeisiin paikkoihin tehokkaasti.
Mutta missä käytännön arjen työssä datasta on rekrytoinnin ja henkilöstöhallinnon ammattilaiselle hyötyä?
Helenius käy läpi ajatuksiaan muutamista käytännön sovellutuskohteista.
Työnantajamielikuvan määrittäminen
Heleniuksen mukaan vetovoimaisen työnantajamielikuvan suunnittelussa data auttaa ensinnäkin tunnistamaan organisaation sisäisiä vahvuuksia.
”Vain tarkan sisäisen tilannekuvan varaan voi syntyä aitoja ja rehellisiä työnantajamielikuvia, jotka myös työntekijät allekirjoittavat ja tunnistavat.”
Toisaalta data avaa mahdollisuuden peilata näitä sisäisiä vahvuuksia myös ulkoisten kohderyhmien mielenkiinnon kohteisiin.
”Datan avulla löydetään niitä asioita, jotka erottavat meitä muista ja mitkä ovat tärkeitä kohderyhmälle. Konkreettisesti löydetään ne viestit, joilla juuri meidän kannattaa erottua markkinasta hakijoiden suuntaan.”
Työnhakijoiden tavoittaminen
Tämän Helenius toteaa napakasti:
”Jos sinulla on oikein paljon tarkkaa dataa, osaat tehdä kohdennetumpaa viestintää. Tiedät siis mistä hakijat löytää ja mikä heitä puhuttelee. Tiedät mikä saa heidät kiinnostumaan ja lähtemään hakemaan. Ymmärrät, millaisella profiililla pitää lähteä etsimään.”
Työn hakeminen on Heleniuksen mukaan monesti raskasta. Tarkkojen tietojen pohjalta on helpompaa tavoittaa hakijat ja saada heidät kiinnostumaan.
Työnhakijakokemuksen kehittäminen
Kolmas tärkeä käytännön kohde, johon datalla voidaan vaikuttaa on Heleniuksen mukaan työnhakijakokemuksen kehittäminen. Tarkka ja laaja tietovaranto kehittää parhaillaan koko rekrytointiprosessia sen alkumetreiltä aina loppuun saakka.
”Kun tiedetään, mikä hakijoita kiinnostaa, osataan antaa nämä tiedot heti kättelyssä esimerkiksi työnantajan urasivuilla.”
Kattava tieto kohderyhmistä auttaa myös työpaikkoja avatessa kohdentamaan oikeat viestit oikeille henkilöille. Heleniuksen mukaan se edesauttaa hakijoiden päätymistä heille sopivien ilmoitusten pariin. Näin turhan työn määrä vähenee kaikilta osapuolilta.
”Kun hakemus sitten tulee, niin tutkitun tiedon pohjalta osataan kysyä oikeita lisäkysymyksiä, pitää hakijan polku riittävän helppona ja päästä nopeasti viestimään heille, jotka eivät tule valituksi.”
Moderni työkalu Compass Groupin kilpailuedun luomisen taustalla
Helenius peilaa mielellään näkemyksiään datan käytöstä myös omaan työympäristöönsä Compass Groupilla. Hän kuvailee datan tuomaa etulyöntiasemaa parhaillaan erittäin merkittäväksi.
”Olemme henkilöstövaltaisella alalla. Meidän yhtiöllemme on äärimmäisen tärkeää, että oikeat ihmiset löytyät mahdollisimman tehokkaasti.”
Hänen mukaansa Compass Group on tästä syystä ryhtynyt vastikään keräämään ja hyödyntämään dataa entistä systemaattisemmin omissa rekrytoinneissaan. Tiedolla johtamisen lisääminen on strateginen linjanveto yrityksen johdolta.
”Meille on tärkeää, että tietoa paitsi kerätään, myös käytetään hyödyksi päätöksenteossa. Olemme ryhtyneet keräämään tietoa itse ja yhdessä kumppaneiden kanssa.”
Employer Attractiveness Index
Yksi viimeisimmistä työkaluista, joita Compass Group on käyttänyt datan keräämisessä, on Duunitorin suunnittelema Employer Attractiveness Index (EAI).
Työkalulla pystytään tuottamaan monipuolisesti dataa työnantajien houkuttelevuudesta työnhakijoiden keskuudessa. Työkalun tuottama data ei perustu kyselyihin tai mielipiteisiin, vaan työnhakijoiden todelliseen käyttäytymiseen ja valintoihin Duunitorin laajalla alustalla.
Heleniuksen mukaan yhtiö päätyi valitsemaan EAI:n, koska se vastaa moniin tarpeisiin ja tavoitteisiin, joita yrityksellä on dataan liittyen.
”Halusimme päästä olettamuksista faktoihin. Siksi valitsimme EAI:n tarjoaman puolueettoman ja kliinisen tutkintalinjan. Tämä oli asiakkaan näkökulmasta helppo tapa toteuttaa tavoitteitamme.”
Tiedusteltaessa työkalun tarjoamia etuja Helenius hieman vinkkaa silmää. Hän toteaa, ettei halua valottaa kilpailijoille kaikkia työkalun tarjoamia uusia tietoja, mutta paljastaa niiden kuitenkin olevan merkittäviä.
”Tunnistimme kriittisiä pisteitä, joihin pitää kiinnittää huomiota. Tunnistimme kohderyhmiä ja sanoman, jolla lähestyä. Löysimme tapoja kohdentamiseen. Saimme selville asioita, joita muut eivät ehkä vielä niin kovasti nosta ja jotka erottavat meidät kilpailijoista”, hän luettelee.
Lopuksi Helenius tuumaa, että saadun tiedon pohjalta työtä on helppo viedä käytännön toimenpiteiksi yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
”Oli ihana löytää konkreettista tietoa, joilla päästään erottautumaan markkinasta. Saadun tiedon pohjalta osaamme nyt myös kohdentaa taloudellisia resurssejamme oikeisiin asioihin.”
Lue myös:
Tässä ovat Suomen kiinnostavimmat työnantajat – listalla yllätysnimiä ja tuttuja brändejä
Työnantaja, pitäisikö kurkata peiliin? Näin tutkit työyhteisösi herättämiä mielikuvia – 5 vinkkiä
Miksi houkuttelevaan työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa? Asiantuntija listaa 4 tärkeintä syytä
The post Mari Helenius, Compass Group appeared first on Duunitori.