Doron Karavanin Fafa’s-ravintolaketju on huima menestystarina, mutta matkan varrelle on mahtunut myös epäonnistumisia. Niitä Karavani pitää tärkeinä oppeina.
Doron Karavani päätyi nuorena Suomeen sattuman kautta, ihastui maahan ja perusti menestysyrityksen.
Ravintola-alan yrittäjyys oli hänelle selkeä valinta, mutta ravintolaketju Fafa’s olisi voinut jäädä perustamatta ilman periksiantamatonta luonnetta ja ystävien tukea.
Doron Karavani kertoo nyt tarinansa neljän elämän risteyskohdan kautta:
1. Tapasin suomalaisen tytön
”Olin hyvin nuori, 17-vuotias, kun tapasin nykyisen ex-vaimoni, suomalaisen Emman. Matkustelimme yhdessä ympäri maailmaa. Sitten hän tuli raskaaksi.
Se oli valtava muutos. Yhtäkkiä minun oli otettava enemmän vastuuta ja alettava ajatella uraani. Muutimme Israeliin Tel Aviviin.
Pian tyttäremme syntymän jälkeen Emma päätti, että hän haluaa muuttaa Suomeen. Minä tulin Suomeen tyhjätaskuna ja aloin miettiä, mitä haluan tehdä.
Tulen perheestä ja kulttuurista, jossa ollaan hyvin avoimia erilaisille asioille. Olen luova persoona ja hyvä keksimään uusia asioita. Sen sijaan, että olisin aloittanut suomen kielen opinnot tai muun koulutuksen, päätin ryhtyä yrittäjäksi. Tiesin, että keksisin jonkin hyvän idean.”
2. Perustin ja lopetin yrityksen
”2000-luvun alkuvuosina pohdin ja pohdin, mitä haluan tehdä. Tuntui, että vaihtoehtoja oli loputtomasti ja kaikki oli mahdollista.
Kasvoin ruuan ympäröimänä. Rakastan syömistä ja kokkaamista.
Jos olisin halunnut perustaa ravintolan, olisin tarvinnut ainakin 100 000 euroa, mikä vaikutti mahdottomalta. Sen sijaan sain idean yhtiöstä, joka toimittaisi ihmisille ruokaa monesta eri ravintolasta.
Perustin Gastronautin, jonka perusidea on sama kuin vaikkapa Woltin tai Foodoran. Gastronautti oli helpompi perustaa kuin ravintola, koska en tarvinnut kuin toimiston ja auton.
Gastronautti oli logistiikkayhtiö, jossa kulut olivat isoja. Työntekijöille piti maksaa, ja autot olivat kalliita. Asiakkailta piti laskuttaa sen mukaisesti. Vasta yhtiön loppuaikoina yrityksen tulorakenteessa alkoi olla järkeä, mutta silloin asiakkaalta veloitettava maksu oli kymmenien eurojen luokkaa. Siinä vaiheessa palvelu oli jo kallis.
Yritys ajautui konkurssiin vuonna 2007, mutta minulla oli hauskaa sitä tehdessä. Kaiken liiketoiminnan pitäisi olla hauskaa. Ei yrittämisen pidä kuluttaa loppuun. Silloin et tee sitä oikein.
Yrittämisessä on kyse asenteesta. Ihmiset pelkäävät epäonnistua. Minulla ei ollut mitään menetettävää. Jos olisin epäonnistunut, pahimmillaan olisin tippunut lähtöpisteeseen. Olen se tyyppi, joka ei koskaan lopeta. Jos epäonnistun, nousen uudestaan.”
3. Löysin menestysreseptin
”Minä en tule yrittäjäperheestä. Minulla ei ole liiketalouden tutkintoa tai korkeakoulututkintoa. Sen sijaan olen aina tiennyt, mitä kohti haluan kulkea.
Gastronautin aikana opin paljon ja pääsin sisään ravintolamaailmaan. Seuraavaksi pyysin ystäviäni sijoittamaan minuun. Ei minulla ollut diaesityksiä tai mitään sellaista. He sijoittivat, koska uskoivat minuun.
Jos haluaa menestyä yrittäjänä, ei kannata tehdä sellaista, mitä muut jo tekevät. 15 vuotta sitten Suomessa oli lähinnä erilaisia kebab-paikkoja, jotka kopioivat toisiltaan. Minulla oli visio tuoreista raaka-aineista ja ainutlaatuisista annoksista. Ensimmäisestä Fafa’s-ravintolasta tuli heti suosittu. Ihmiset jonottivat sisään.
Pian kasvatimme ravintoloiden määrää. Moni ajattelee, että siinä vaiheessa elämästäni tuli hektistä, mutta ei se niin ollut. Alkuperäisen vision rakentaminen, rahoituksen varmistaminen, työntekijöiden löytäminen ja kaikki se muu oli hektistä aikaa. Toiminnan skaalaaminen oli vain konseptin kopioimista.
Enimmillään meillä oli 42 ravintolaa, ja ennen koronaa avasimme ravintolat esimerkiksi Lontooseen ja Kööpenhaminaan. Korona lopetti laajentumissuunnitelmat.”
4. Löysin jotain uutta
”Ravintola-ala on yksi kilpailuimmista aloista, eikä suurin osa yrittäjistä onnistu. Syy ei ole siinä, että he eivät valmistaisi hyvää ruokaa. Useimmiten heillä ei vain ole osaamista yrityksen pyörittämisestä, hankinnasta tai neuvottelusta yhteistyökumppaneiden kanssa. Siksi olen mukana noin 50 eri ravintolassa omistajana. Tuon heille osaamista, jota heillä ei ole.
On tylsää tehdä samaa asiaa uudestaan ja uudestaan. Minä haluan luoda uutta. Kriisin keskellä on hyvä miettiä seuraavaa vaihetta. Ja pandemian aikaan oli paljon aikaa, sillä olin jo jäänyt sivuun Fafa’sin operatiivisesta työstä.
Kehittelin yhdessä minua fiksumpien ihmisten kanssa uuden konseptin, jossa tarjoamme mahdollisuutta yrittää turvallisemmalla tavalla. Konseptin ytimessä on tila, jossa on useita keittiöitä.
Sinne tulee kuusi ravintolayrittäjää ja yksi yhteinen ruokailutila. Asiakkaat voivat tilata ruuan pöytiinsä puhelinsovelluksella. Tämä on intohimoprojektini juuri nyt.”
Lue myös:
The post Fafa’sin perustaja Doron Karavani aloitti Suomessa nollasta – kertoo nyt, mikä asia ratkaisee yrityksen menestyksen appeared first on Duunitori.