Quantcast
Channel: Duunitori
Viewing all articles
Browse latest Browse all 1445

Kuinka tuleva hallitus ratkaisee työttömyyden kovan ytimen? Jari Korkki: ”Voi huoletta ennakoida, että puheet aktiivimallista jatkuvat”

$
0
0
Miten otetaan seuraava harppaus työllisyyden parantamisessa, kysyy Jari Korkki kolumnissaan.

Vaalijulisteet saapuvat vihdoinkin kadunkulmiin ja vaalikojut toreille. Kun ennakkoäänestys lähestyy, pääsevät myös ehdokkaat päätoimiseen äänten kalasteluun. Samalla äänestäjä pääsee ihan nokikkain kysymään, miten otetaan seuraava suuri työllisyysharppaus, kirjoittaa Jari Korkki kolumnissaan.

Vielä hetki ja feissarit saavat seuraa myös Helsingin Narinkkatorilla. Moni vaalikahvin suurkuluttaja ehti jo hädissään kysyä, missä on kaikki pöhinä, kun perinteiset vaalimökit ovat loistaneet poissaolollaan parhailta ottipaikoilta.

Hätä ei ole tämännäköinen, sillä Kuntaliiton suosituksen mukaisesti säpinä vaalitoreilla alkaa tasan viikkoa ennen ennakkoäänestystä. Keskiviikosta alkaen itse kukin pääsee tenttaamaan ehdokkailta, miten juuri nämä panisivat maan työllisyyden kuntoon.

Sillä ihan valmiiksi ei maailma vielä tullut, vaikka toimitusministeristöksi muuttunut Juha Sipilän (kesk.) hallitus monista epäilyistä huolimatta ylittikin työllisyystavoitteensa 72 prosenttia. Rehdin pelin hengessä oletamme, että tätä kaikki myös toivoivat. Miksi muuten liki jokaisen puolueen seuraava tavoite olisi asetettu 75 prosenttiin?

Tavoite on oikeansuuntainen, mutta ei riittävä. Jos joltain on vielä jäänyt huomaamatta, Suomi velkaantuu yhä, eikä velanotto oikein pysähdy, jos veronmaksajia ei saada jostain lisää.

Kannattaa kysäistä, josko sillä kahvia kaatavalla hymynaamalla olisi tarjolla jotain konkreettisempaakin lisuketta. Siis työllisyyteen, ei kahviin.

Yksittäiselle ehdokkaalle vastaaminen voi olla helpompaakin kuin puolueille, jotka tietävät, että seuraava harppaus vaatii väistämättä myös ikäviä konsteja. Siksi puolueiden vaaliohjelmat pitävät perinteisesti sisällään jargonia veronkevennysten dynamiikasta ja työllistämisen täsmätoimista. Kannattaa kysäistä, josko sillä kahvia kaatavalla hymynaamalla olisi tarjolla jotain konkreettisempaakin lisuketta. Siis työllisyyteen, ei kahviin.

Sipilän hallitusta siivitti suotuisa kansainvälinen taloustilanne, joka auttoi työllistämään ainakin ne, joille hyvinä aikoina löytyisi töitä muutenkin. Nyt pitäisi sitten vähän heikommassa suhdanteessa työllistää nekin, jotka eivät edelliseen lähtöön ehtineet. Pitäisi päästä poliitikkokielellä kiinni työttömyyden kovaan ytimeen. Voi huoletta ennakoida, että puheet aktiivimalleista varmasti jatkuvat, oli hallituksen väri mikä hyvänsä. Tuskin kuitenkaan enää samalla nimellä.

Voi huoletta ennakoida, että puheet aktiivimalleista varmasti jatkuvat, oli hallituksen väri mikä hyvänsä. Tuskin kuitenkaan enää samalla nimellä.

Pari huomiota. Jostain käsittämättömästä syystä työllisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaista. Tässä ei näe järkeä edes moni ekonomisti. Jos kerran tarkoitus on hankkia kaikille toisen asteen koulutus, eikö 17-vuotiaan pitäisi olla koulussa eikä töissä? Kun kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että koulutus parantaa työnsaantimahdollisuuksia.

Toisaalta työllisyyslukuihin laskettavien ikäluokkien pienentyminen kohentaa työllisyystilastoja väkisinkin, jos ajatellaan, että työpaikkojen määrä pysyisi edes ennallaan. Nyt vain pitäisi huolehtia siitä, että työtä riittäisi niin ikähaitarin alku- kuin loppupäähänkin. Kuluneen neljän vuoden suotuisa työllisyyskehitys on perustunut juuri näiden ikäluokkien työllistymiseen.

Bestsellereitä kirjoittavan populaarin ihmiskuntahistorioitsijan Yuval Noah Haririn mukaan metsästyksellä, kalastuksella ja keräilyllä itsensä elättäneet esi-isämme paiskivat töitä keskimäärin kolme tuntia päivässä. Lopun aikansa he kuluttivat muun muassa tarinoimalla mukavia leirinuotion äärellä. Sitten tuli maatalous ja pilasi kaiken, kun lehmän ja pellon väliin vangittu talonpoika alkoi raataa hommissa kukonlaulusta auringonlaskuun.

Narinkkatorin äänenkalastajalle kolmekin tuntia putkeen käy kyllä työstä. Ellei osaa siitä lasketa tarinoinniksi.

Jari Korkki
Kirjoittaja on politiikan toimittaja, jonka ensimmäiset duunivaali koittivat 1987.

Lue myös:

Mitä Sipilän hallitus lopulta sai aikaan? Työllisyystavoitteisiin päästiin – mutta siitä saa kiittää isolta osin muita tekijöitä

Sopisiko paikallinen? Jari Korkki ei tiedä, kuka paikallisesta sopimisesta saa puhua – siksi hän avaa keskustelun itse

Oma ehdokas vielä hukassa? Tee Duunitorin työhön keskittyvä vaalikone »

The post Kuinka tuleva hallitus ratkaisee työttömyyden kovan ytimen? Jari Korkki: ”Voi huoletta ennakoida, että puheet aktiivimallista jatkuvat” appeared first on Duunitori.


Viewing all articles
Browse latest Browse all 1445

Trending Articles