Pääsitkö vahingossa opiskelemaan, valmistuit hyvällä tuurilla, ja nyt kaikki työpaikallasi luulevat, että olet oikeasti pätevä tyyppi? Vai olisiko kenties mahdollista, että kärsit huijarisyndroomasta?
Kävipä tuuri. Siinä on mantra, johon moni turvautuu silloin, kun rekrytoija soittaa ja onnittelee uudesta työpaikasta. Onnenpotkusta iloitsemista seuraa kuitenkin pakokauhu: apua, pystynkö minä tähän?
Voisi kuvitella, että luotto rekrytointia suorittaviin ammattilaisiin olisi kova. He ovat lukeneet parhaimmillaan satoja hakemuksia, haastatelleet lukuisia kandidaatteja ja valinneet mielestään sopivimman. Mutta kuinka helppo heitä on vetää nenästä? Monen huijarisyndroomaa potevan mielestä liiankin helppoa.
Huijarisyndrooma on ilmiö, jossa kaikin tavoin pätevä ihminen kokee perusteetonta, mutta kokonaisvaltaisen ahdistavaa tunnetta omasta osaamattomuudesta. Psykologi ja psykoterapeutti Tiina Ekman on avannut huijariuden ja huijarisyndrooman mekanismeja kirjassaan Huijarisyndrooma – Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä).
Epäonnistumisen pelko musertaa
Huijarisyndroomasta kärsivä ei ilmiön nimestä huolimatta huijaa tai valehtele oman etunsa vuoksi. Huijari on tyypillisesti osaava ja tunnollinen työntekijä, jonka usko omiin kykyihin ei ole realistisella tasolla. Hän itse uskoo, että on saavuttanut paikkansa työelämässä sattuman tai erehdyksen kautta ilman omaa osaamista.
Ulospäin sosiaaliselta ja menestyvältä vaikuttava huijari odottaa sydän syrjällään, että muiden silmät aukeavat, ja hänen osaamattomuutensa tulee julki. Huijarin elämää varjostaakin jatkuva paljastumisen pelko, joka kuluttaa kohtuuttomasti henkisiä voimavaroja. Jo ajatus paljastumisen aiheuttamasta häpeästä on musertava.
Tästä syystä huijari pyrkii viimeiseen asti välttämään epäonnistumisen mahdollisuutta, mikä voi johtaa ylisuorittamiseen, uupumiseen tai urakehityksen pysähtymiseen.
Tavallisesti huijarisyndrooma liitetään korkeasti koulutettuihin nuoriin naisiin, mutta edes ikä tai sukupuoli ei takaa suojaa huijari-ajatuksilta. On kuitenkin havaittu, että miehet saavat naisia enemmän tukea voittaakseen pelkonsa ja epävarmuutensa.
Huijarisyndrooma ei ole sairaus
Erityisherkkä, narsisti, huijari. Monen mielestä diagnooseja isketään tänä päivänä turhankin helposti. Huijarisyndrooma ei kuitenkaan ole sairaus, psyykkinen häiriö tai edes diagnoosi, vaan pikemminkin haitallisten ajattelu- ja toimintatapojen kokoelma.
Huijariajattelu on yleistä, sillä peräti 70 prosenttia ihmisistä kokee elämässään ainakin yhden jakson, jonka aikana huijariuden tunne on voimakas. Huijari-ilmiön saaman huomion myötä moni onkin tunnistanut itsessään huijarin piirteitä, vaikka ei varsinaisesta syndroomasta kärsisikään.
Myös moni julkisuuden henkilö on tunnustautunut huijariksi, ja ilmiö on suosittu puheenaihe etenkin nuorten naisten keskuudessa. Oli kyseessä trendidiagnoosi tai ei, ilmiö on todellinen, ja moni siitä kärsivä saa helpotusta jo siitä, että oireilla on nimi.
Tunnistitko itsesi? 5 vinkkiä huijariajattelun selättämiseen
Tunnistitko itsesi huijariksi? Se on hyvä uutinen, sillä nyt voit alkaa muokkaamaan ajatusratojasi rehellisempään ja lempeämpään suuntaan. Vertaistuki ja terapia voivat olla toimivia apukeinoja huijariajattelun selättämiseen, mutta myös itsehoito on mahdollista.
Kokeile esimerkiksi seuraavia Tiina Ekmanin suosittelemia harjoituksia:
- Etsi haitallisten ajatusten rinnalle kannustavia. Pyri muuttamaan ajatuksista seuraavaa toimintaa – älä siis anna pelon ja epävarmuuden estää sinua tarttumasta uusiin mahdollisuuksiin.
- Tunnista tilanteet, joissa huijariajattelu tulee esiin, ja kerro itsellesi, mistä on kyse. Anna huijariajatusten tulla, mutta muistuta itseäsi siitä, että kriittiset ajatuksesi eivät ole totta, vaan johtuvat huijarisyndroomasta.
- Kun saat myönteistä palautetta, pysähdy kuuntelemaan sitä. Toista palautetta mielessäsi ja kiitä sen antajaa ajatuksella.
- Kerro läheisillesi peloistasi, vaikka ajatus voi tuntua hävettävältä. Kerro riittämättömyyden tunteistasi sekä vaatimuksista, joita asetat itsellesi. Pohdi yhdessä läheistesi kanssa sitä, mitä on olla riittävän hyvä.
- Opettele nauttimaan menestyksestäsi ja hankkiudu eroon ylisuorittamisesta. Panosta työn suunnittelemiseen ja aikatauluttamiseen ja opettele sietämään keskeneräisyyttä. Harjoittele kieltäytymistä ja pyydä tarpeen tullen apua.
Lähde: Huijarisyndrooma – Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä), Minerva Kustannus, 2017.
Lue myös:
Työnantajasi epärealistiset odotukset voivat olla oma vikasi
Aloitatko uudessa työpaikassa? Lue, mitä ensimmäisten 30 päivän aikana kannattaa tehdä
Pohditko, onko ura valintasi oikea? Kysy itseltäsi nämä 3 kysymystä
The post Huijasitko sinäkin itsellesi työpaikan? Lue, mistä huijarisyndroomassa on kyse appeared first on Duunitori.