Työtä hakiessa mieli kannattaa pitää avoimena kaikille mahdollisuuksille, eikä lokeroitua liikaa. Neuvon antaa pätkätöiden todellinen ammattilainen, YKL:n valtuuston ja hallituksen pitkäaikainen jäsen Jaana Gustafsson. Hänelle on vuosien varrelta kertynyt omia työsopimuksia reilusti yli kolmekymmentä, vaikka nykyinen virka Turun kaupungin ympäristötarkastajana on kestänyt jo kymmenen vuotta.
Tämä artikkeli on julkaistu Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton YKL:n jäsenlehdessä 1/15. Artikkelin on kirjoittanut Harriet Öster. Tutustu ammattiliittoon Duunitorilla.
Elämä vie ja paljon on sattumasta kiinni. Harrastuksestakin voi syntyä työura, ja kaikki hieman erikoiset osaamisalueet saattavat olla eduksi työpaikan saannin kannalta. Kannattaa tehdä sitä, mitä eteen tulee, Gustafsson sanoo. Jaana Gustafsson on koulutukseltaan biokemisti, Åbo Akademista vuonna 1980 valmistunut FM. Ympäristöasioista hän kiinnostui jo opiskeluaikana, ja niiden ympärillä hänen työuransa on pääosin rakentunut. Ne ovat olleet taustalla myös hänen lukuisissa kunnallisissa luottamustoimissaan vihreiden edustajana Turussa. Biokemistin töitä hän teki vain lyhyen aikaa opiskelujen jälkeen sekä pari vuotta vuosikymmen myöhemmin.
Pätkätyö stressaa ja vaatii sopeutumista
Vaikkakin Gustafsson arvioi pöytälaatikosta löytyvän työsopimus- ja virkamääräyspapereita noin 35 erilaista, hänen työurallaan ei ole ollut pitempiä katkoja. Uran alkuun kertyi paljon lyhyitä tutkimus- ja opetustöitä, myöhemmin viransijaisuuksia. Eri työnantajia ei ole ollut niinkään paljon – usein työsopimukset ovat ketjuuntuneet samalla työnantajalla, tai sitten palkanmaksaja on vaihtunut, vaikka itse työ on jatkunut. Töiden lyhytjänteisyys ja palkkatulon ainainen epävarmuus ovat vaatineet sopeutumista.
– Varsinkin alussa stressi kyllä tuntui taustalla, mutta vähitellen opin suhtautumaan, että kun aina ennenkin on jotakin työtä löytynyt, niin miksi ei tälläkin kerralla. Vuosien varrella on myös kehittynyt verkostoja, joiden kautta voi tulla vinkkejä työpaikasta.
– En olisi halunnut olla 30 vuotta samalla työnantajalla. Mutta mieluummin olisin kuitenkin itse halunnut etsiä haasteita työelämästä, kuin aina välillä jäädä ilman työtä, hän myöntää.
Gustafssonin työhistoria sisältää muunmuassa järjestötyötä SLL:n Luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtajana, valtion hallintoa lääninhallituksessa, aikuiskoulutuksen suunnittelua Turun yliopiston täydennyskoulutus- keskuksessa sekä kunnan hallintoa Turun kaupungilla jo kertaalleen ennen nykyistä virkaa.
Olen työelämässä nähnyt kaikenlaista ja tunnen tuskaa kasvavasta pätkätyöläisyydestä.
Kakola ja telakka teettävät työtä
Turun kaupungin ympäristötarkastajana Gustafssonille kuuluu muun muassa pilaantuneita maita koskevien ilmoitusten käsittely sekä ympäristölupien käsittely ja niiden velvoitteiden valvonta.
– Pilaantuneita maita koskevat asiat kuuluvat yleensä ELY-keskuksille – kunnalle ne kuuluvat vain Helsingissä ja Turussa. Neljä vuotta sitten Turun kaupunki otti tehtävän itselleen, koska kunnalla on omaa alan asiantuntemusta ja kunta pystyy joustavampaan käsittelyyn kuin kiireinen ELY-keskus.
Turussa on Gustafssonin mukaan kaksi pilaantuneiden maiden isoa kohdetta. Toinen on entisen korjaustelakan ranta-alue ja toinen rakenteilla oleva Kakolan alue, missä on aikoinaan käytetty melko epämääräistä täyttömaata.
– Turku on vanha teollisuuspaikkakunta, joten löytyy paljon pieniä, mahdollisesti saastuneita maakohteita, kuten öljynjakeluasemia ja pienteollisuutta. Toimistomme selvityksessä löytyi toista tuhatta mahdollisesti pilaantunutta kohdetta, joita on vähintään tarkistettava.
– Ne eivät muodosta akuuttia riskiä, mutta jos jonkin kohteen käyttötarkoitus muuttuu vaikkapa asuntoalueeksi, maaperän koostumus on tarkistettava ja maa mahdollisesti puhdistettava. Vuosittain saamme kymmenkunta ilmoitusta tällaisista puhdistamiskohteista.
– Tarkistamme ilmoituksesta, mitä kohteessa on tarkoitus tehdä. Lupapäätöksessä määritämme tarvittavat ehdot, miten työt tulee toteuttaa. Töiden aikana valvomme käymällä paikan päällä tarkistamassa, että ehdot täyttyvät, ja teemme mahdollisen loppuraportin, Gustafsson toteaa.
Eläkettä ja lomaa pätkätyöläisille
Työn ohessa Jaana Gustafsson on ollut yhteiskunnallisesti hyvin aktiivinen. Luottamustoimet vihreiden edustajana alkoivat Turun ympäristönsuojelulautakunnan varajäsenyydellä vuonna 1985. Kunnallispolitiikassa hän on muun muassa istunut kolme kautta Turun kaupunginvaltuustossa ja ollut kaupunginhallituksen jäsen tai varajäsen yhteensä kahdeksan vuotta. Kuntaliiton valtuustossa hän on ollut neljä vuotta.
– Kaupunginhallituksessa olin hallintojaoston jäsen. Olin myös Turun kaupungin yt-toimikunnan jäsen. Niissä olen tutustunut henkilöstöasioiden hoitoon työnantajapuolen näkökulmasta, hän toteaa.
– Luottamuspaikkoja Turun kaupungilla minulla oli yhteen putkeen yli 20 vuotta. Kokouksiin saattoi mennä neljä, viisi iltaa viikossa. Päätin lopettaa, jotta ehtisin tehdä muutakin, enkä enää ollut ehdokkaana vuoden 2008 kunnallisvaalissa.
Samoihin aikoihin Gustafsson lähti YKL:n aktiivijäseneksi ja on istunut valtuustossa vuodesta 2007 sekä hallituksessa vuodesta 2011. YKL:ään hän oli liittynyt siinä vaiheessa, kun huomasi, ettei enää työskennellyt kemistinä.
– Olen työelämässä nähnyt kaikenlaista ja tunnen tuskaa kasvavasta pätkätyöläisyydestä. Toivon, että YKL yhdessä Akavan kanssa ajaa turvaa juuri pätkätyöläisille. Ainakin pitäisi varmistaa, että heidän eläkkeensä karttuu ja että lomaoikeuttakin on. Palkkatöissä oleville nämä asiat ovat itsestään selviä, mutta pätkätöitä tekeville ne eivät todellakaan ole.
Gustafssonin mukaan ay-puolella ollaan kiinnittämässä enemmän huomiota pätkätyöläisten ongelmiin, mutta vielä ei tehdä tarpeeksi. Useimmiten mietitään kuitenkin vakituisten työntekijöiden asemaa ensin.
– Lisäksi nuorille pitäisi entistä enemmän järjestää lyhytaikaisempiakin työpaikkoja, mistä he saavat työkokemusta. Tärkeintä on, että he eivät jää kokonaan työelämän ulkopuolelle.
Kuntien ympäristöasiantuntijoilla on Gustafssonin mukaan erityisongelmia lähinnä pienissä kunnissa, missä ei ole kuin yksi tai kaksi työntekijää hoitamassa kaikki asiat.
– Ympäristökenttä on niin laaja, että kukaan ei pysty hallitsemaan kaikkea; ympäristön- suojelua koskevia säädöksiäkin on jo yli 200. Kuntiakin on hyvin erilaisia – jossakin ympäristöasioiden esille nostaminen saatetaan kokea hankalaksi tai jopa haitaksi kunnan muulle toiminnalle, hän toteaa.