Jochum Wilen menestyi urallaan viinien maahantuonnissa, mutta kaipasi elämäänsä uusia haasteita. Hän vaihtoi alaa koodariksi aikuisena ja toivoo nyt, että koodilla voi muuttaa maailmaa.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 1.8.2020.
Viinit ja niiden mahantuonti ovat olleet Jochum Wilenin elämää viimeiset 20 vuotta. Toimitusjohtajana hän on ehtinyt työskennellä 12 vuotta.
Vuosien saatossa ala kävi Wilenille hyvin tutuksi. Hänestä alkoi tuntua, että hiljalleen hän oli tehnyt kaikki ne asiat, joita varsin pienellä viinien maahantuonnin alalla vain pystyi saavuttamaan.
”Tässä on vielä parikymmentä vuotta työelämää jäljellä. Aloin miettiä, että nyt tiedän mitä tämä ala on, mutta voisiko tuolla olla jotain muutakin saavutettavaa?”
Kun Wilen kuuli Suomeen rantautuneesta Hive-koodikoulusta, heräsi hänen kiinnostuksensa.
Koodariksi aikuisena – koodikoulu mahdollisti alanvaihdon
”En minä tiennyt koodaamisesta juuri mitään”, Wilen kertoo nyt. ”Tuttavat ihmettelivät, miten tuttu työ oli vaihtumassa alaan, josta ei ole mitään kokemusta.”
Syksyllä 2019 käynnistynyt Hive Helsinki on ollut monen alanvaihtajan väylä koodauksen pariin, sillä aiempaa kokemusta tai edes pääsykoekirjojen pänttäystä ei kouluun pyrkiviltä odoteta.
Jos hakija läpäisee haastavan, netissä tehtävän, sisäänpääsykokeen, on Hiven mukaan hakijalla riittävä oppimiskyky omaksua koulun tarjoamat työkalut ongelmien ratkomiseen – eli koodaamiseen.
Pääsykoetta seuraa intensiivinen neljän viikon piscine-jakso, jonka aikana selviää, onko kokelaasta opiskelemaan Hivessa. Tyypillisesti noin kolmasosa piscine-jaksolle selvinneistä nappaa koulupaikan.
Investointi tulevaisuuteen
Wileniä koodaajan työssä puhutteli sen monipuolisuus ja rajattomuus. Jopa niin paljon, että hän ei säikähtänyt tulojen merkittävää putoamista.
”Joillekin meille, jotka tulevat työelämästä, tämä on kova investointi. Jos lasken, että minulla menee tähän kouluun kaksi tai kolme vuotta, niin onhan se miltei puolen miljoonan investointi minun puoleltani, sillä tulen verrattain hyvätuloisesta työstä.”
Rahan sijaan Wilen pitää alanvaihdossaan merkittävänä mahdollisuutta työskennellä mielekkäiden asioiden parissa vielä vuosikymmeniä.
”Jos haluan nostaa omaa motivaatiotani työelämässä ja tehdä vielä kaksikymmentä vuotta työtä hyvällä innolla, niin sillä on jonkinlainen hinta. Mutta sen hinnan maksamalla saa jotain, mitä ei voi rahassa mitata.”
Wilen muistuttaa, että Hivestä lähdetään palkalliseen työharjoitteluun jo alle vuoden opiskelun jälkeen. Näin ollen taloudellisesti vaikeimmat kuukaudet ovat alussa, jonka jälkeen opiskelun ja työelämän yhteensovittamisen pitäisi onnistua.
”Miettisin myös sitä, että onko omalla työpaikalla ja alalla huolta töiden jatkumisesta. Monilla on tiedossa esimerkiksi YT-neuvotteluita. Uskon vahvasti, että koodaajilla on tulevaisuudessa aina töitä. Lopulta voi olla taloudellisesti järkevääkin investoida omaan opiskeluun aikuisiällä, jos opiskeltava ala parantaa tulevaisuuden työnäkymiä”, Wilen pohtii.
Haaveilu ei maksa mitään
Wilen uskoo, että jokainen pystyy melkein mihin tahansa, kunhan vain uskaltaa ottaa ensimmäisen askeleen. Ensimmäinen askel on Wilenin mukaan ajatus siitä, että ”minusta voi tulla jotain muuta”.
Siitä ajatuksesta voi syntyä haave, johon voi sopivan elämäntilanteen tullen tarttua.
”Se haave on ikään kuin kipinä, josta saadaan jonkinlainen tuli syttymään sitten myöhemmin. Se ei maksa mitään, että antaa itsensä haaveilla. Kirjoittaa unelmia vaikka paperille ylös ja alkaa siitä miettiä, mitä tämän haaveen toteuttaminen vaatii taloudellisesti, mitä ongelmia siitä voisi syntyä, ja kuinka voisin ne ongelmat ratkaista.”
Wilen ei vielä tiedä, minne ura koodaamisen parissa vie. Hän uskoo, että opiskelun saatossa ja esimerkiksi työharjoittelun kautta urasuunnitelmat selkiytyvät.
”Tiedän, että olen hyvä toimimaan ihmisten parissa. Ajattelen niinkin, etten välttämättä tule työskentelemään koodaajana, vaan ehkä johtotehtävissä tällä alalla. Mutta voidakseni toimia johtotehtävissä, minun on tärkeää ymmärtää ja tietää, mitä koodarit tekevät ja millaista heidän arkensa on, jotta voin rakentaa heille hyvän ympäristön toimia.”
Koodilla voi tehdä parempaa maailmaa
Wilen myös uskoo, että koodaus tarjoaa mahdollisuuden tehdä elämässään jotain merkittävää – ei vain itselleen, vaan koko yhteiskunnalle.
Wilenillä itsellään on kehitysvammainen lapsi, mikä on saanut hänet pohtimaan, kuinka erityistarpeisia lapsia ja aikuisia voisi auttaa koodilla.
Hän on saanut seurata läheltä, miten paljon hyötyä erilaisista teknisistä apuvälineistä on apua lapselle jo nyt. Koodaajana olisi mahdollista suunnitella uusia sovelluksia, jotka helpottaisivat erityistä apua ja tukea tarvitsevien arkea.
”Aiemmin sitä oli mukana tuhoamassa ihmisiä, mutta nyt voi tehdä jotain hyvääkin”, Wilen sanoo naurahtaen ja viittaa uraansa viinien parissa.
”On mielenkiintoista nähdä, mihin tämä koneoppiminen vie meidät. Katsotaan, josko koodilla voisi pelastaa tämän maailman.”
Lue myös:
Jasmin löysi oikoreitin IT-alalle – lastenhoitajan työt vaihtuivat sovellusasiantuntijan tehtäviin
The post Jochum vaihtoi toimitusjohtajasta koodariksi – näin alanvaihto nelikymppisenä onnistui: ”En tiennyt koodaamisesta mitään” appeared first on Duunitori.