Lakko tarkoittaa työntekijöiden yhteistä päätöstä jäädä pois töistä. Kyseessä on tärkeä työkalu, jolla työntekijät pyrkivät ajamaan oikeuksiaan työnantajien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Mutta voiko kuka tahansa mennä lakkoon koska tahansa? Tässä artikkelissa kokoamme lakkoon liittyvät perustiedot.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 10.10.2022.
Kuvittele itsesi markkinoiden humuun. Kuljet keskellä väenpaljoudesta kuhisevaa toria, jossa kovaääniset myyjät myyvät tuotteitaan ja ostajat tarttuvat tarjouksiin.
Tämä tori poikkeaa hieman normaalista, sillä täällä ei myydä omenoita, vaan työtä.
Olet saapunut työmarkkinoille! Täällä työntekijät myyvät kojuissa osaamistaan ja työnantajat kiertelevät sitä ostamassa.
Kuulet torin eräällä kojulla kiivaan keskustelun, jossa myyjä ja ostaja väittelevät myytävän työn hinnasta, eli palkasta. Lopulta myyjä lyö hanskat tiskiin ja toteaa viimeisenä neuvottelukeinonaan: ”ei sitten tehdä kauppoja ollenkaan!”
Todistat paraikaa työtaistelun alkamista – todennäköisesti lakon ensimmäistä sysäystä. Lakko tarkoittaa, että työtään myyvät työntekijät ilmoittavat yhdessä, etteivät aio tulla töihin.
Miksi lakkoon mennään?
Työntekijät menevät lakkoon, koska työn ehdoista ei ole päästy sopuun työnantajan kanssa. Useimmiten erimielisyydet koskevat palkkaa. Hyvä esimerkki tällaisesta lakosta on vaikkapa vuoden 2022 hoitajien lakko, jossa hoitajat vaativat tuntuvia palkankorotuksia.
Työntekijät neuvottelevat työnantajien kanssa palkan lisäksi monista muistakin työehdoista, kuten työajoista, lisistä, lomista ja työsuhde-eduista. Näistä jokaisessa erimielisyys voi lopulta johtaa lakkoon. Esimerkiksi opettajien lakko vuonna 2022 käsitteli palkan lisäksi vahvasti myös opettajien työoloja.
Myös myötätunto voi olla lakon peruste. Tällöin kyseessä on niin sanottu myötätuntolakko, jossa lakon tarkoituksena on osoittaa tuki toiselle oikeuksistaan taistelevalle ammattikunnalle. Torilla tämä tarkoittaisi, että naapurikojun pitäjä ilmoittaa ostajalle: ”minäkään en muuten myy työtäni, ennen kuin teet kaupat naapurini kanssa.”
Joskus syynä lakkoon on myös epätoivottu poliittinen päätös, jonka lakkoilijat haluavat estää. Kyse on tässä tapauksessa poliittisesta lakosta.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmassa poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä aiotaan rajoitta rajoitetaan enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin.
Kuka voi mennä lakkoon?
Suomen työmarkkinoilla kuka tahansa ei voi mennä lailliseen lakkoon niin halutessaan, sanoo työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.
Tämä johtuu siitä, että suomalaisessa järjestelmässä työntekijät ovat luovuttaneet lakko-oikeutensa ammattiliitoille.
”Yksityisen ihmisen näkökulmasta lakko-oikeutta säätelee työehtosopimuslaki, jonka mukaan työntekijä saa laillisesti osallistua ainoastaan työntekijäjärjestön päättämään työtaisteluun”, Koskinen toteaa.
Järjestöt eivät voi mennä lailliseen lakkoon mistä tahansa syystä. Kuten normaalissa elämässä: kun on paiskattu kättä sovun merkiksi, ei saa enää pyrkiä muuttamaan sopimuksen ehtoja.
”Työtaistelu on laillinen, jos se ei kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen. Lakkoilla saa kyllä esimerkiksi tulevasta sopimuksesta, kun vanha on päättynyt”, Koskinen kertoo.
Milloin lakko alkaa?
Lakko alkaa ja etenee usein seuraavasti:
- Ennen lakkoa ammattiliitolta tulee julkinen lakkovaroitus.
- Lakkovaroituksessa kerrotaan, mitä työnantajaa ja töitä lakko koskee, ja milloin lakko toteutetaan.
- Saat tietoa lakosta ammattiliitoltasi sähköisiä kanavia pitkin, jonka lisäksi lakkoon liittyvät tiedot löytyvät liiton verkkosivuilta ja somekanavista.
- Lakosta tiedottaa myös työpaikkasi pääluottamusmies.
- Itse lakko alkaa ilmoitettuna päivänä ja kellonaikana.
Entä milloin lakko päättyy? Sekin selviää lakkoilmoituksesta, mikäli lakko on määräaikainen. Tieto päättymisestä löytyy samoista lähteistä kuin alkamisajankohta.
Milloin lakko on laiton?
Lakko on laiton, mikäli se kohdistuu voimassa olevaan työehtosopimukseen.
Käytännössä tämän tulkitseminen voi olla vaikeaa, sillä lakkoilun syyt ovat usein moninaisia tai epätarkkoja.
Työmarkkinoilla näkee säännöllisesti kiistoja, jossa työnantajat tuomitsevat lakon laittomaksi, vaikka työntekijät pitävät sitä laillisena. Esimerkkinä tästä on UPM:n lakko vuonna 2016, jossa työnantaja harkitsi jopa oikeustoimia ammattiliittoa kohtaan.
Työoikeuden emeritusprofessorin Seppo Koskisen mukaan epäselvissä tilanteissa vedotaan usein työnantajan yleisiin oikeuksiin.
”Jos lakolle ei pystytä määrittämään kohteeksi tiettyä sopimuskohtaa, monesti katsotaan, että se kohdistuu työnantajan oikeuteen johtaa ja valvoa työtä. Sen perusteella lakko voidaan todeta laittomaksi. Tämä on ollut hätävara sille, että sopimuskauden aikaiset lailliset lakot on saatu pidettyä vähäisinä.”
Miten lakko vaikuttaa?
Lakko on radikaali ja laajasti vaikuttava työtaistelukeino. Suorimmat vaikutukset kohdistuvat työnantajaan, joka menettää lakkoon menneiden työpanoksen ja siitä syntyvän tuloksen.
Epäsuorasti lakko vaikuttaa alasta riippuen koko yhteiskuntaan, koska kyseisiä palveluita ja tuotteita ei synny lakon aikana.
Työntekijöiden kohdalla lakko voi laskea tuloja, sillä lakon aikana työnantaja ei maksa palkkaa. Tätä varten ammattiliitoilla on niin sanottu lakkokassa, josta ne maksavat työntekijöille korvauksia työtaisteluun osallistumisesta.
Työntekijöille lakolla voi olla ratkaisevan positiivinen vaikutus, kun neuvottelun kohteena ovat työehdot. Lakosta saattaa seurata tarvittava paine, jonka myötä yhteisymmärrys lopulta löytyy.
Mitkä ovat lakko-oikeuden rajat?
Työntekijät eivät saa ryhtyä kohtuuttomiin työtaistelutoimiin, jotka esimerkiksi aiheuttavat hengen ja terveyden välitöntä ja vakavaa vaaraa.
”Lisäksi yhteiskunta voi kansainvälisten sopimusten mukaan puuttua elintärkeiden alojen työtaisteluvapauksiin”, Seppo Koskinen sanoo.
Asioiden mennessä oikein pitkälle astuu mukaan myös perustuslaissa määritelty oikeus elämään. Se rajaa pois työtaistelutoimet, jotka vaarantavat ihmishenkiä.
Millaisia seurauksia lakolla voi olla?
Lain mukaan työtaistelun päättänyt järjestö kantaa vastuun työtaistelun seuraamuksista. Mikäli työntekijä osallistuu ammattiliittonsa julistamaan työtaisteluun, työnantaja tai yhteiskunta ei saa siis kohdistaa häneen rangaistuksia tai haitallisia seurauksia. Laillisista lakoista ei luonnollisesti voi rangaista myöskään järjestöjä.
Laittomien lakkojen osalta tilanne on toinen. Tavallisesti ne johtavat järjestöjen hyvityssakkoihin.
Mutta mitä jos lakkoilu aiheuttaisi ihmishenkien menetyksiä? Millaisia seurauksia sillä olisi?
Seppo Koskisen mukaan kysymys on vaikea, mutta ainakin räikeimmissä tapauksissa yleinen lainsäädäntö määrittäisi seuraukset.
”Mikäli jokin järjestö päättäisi mennä lakkoon oikeuden selkeistä kieltopäätöksistä huolimatta, tulisi kuoleman tai vamman tuottamus ilman muuta kysymykseen, jos sellaisia syntyisi.”
Tähän pisteeseen tuskin joudutaan koskaan Suomessa. Esimerkiksi lakko-oikeuden rajoja viime aikoina koetelleet hoitajien ammattiliitot Tehy ja Super peruuttivat teho-osastoihin kohdistuneen lakkouhkansa juuri käräjäoikeuden kieltopäätöksen perusteella.
Lue myös:
The post Milloin voi mennä lakkoon? Asiantuntija kertoo tärkeimmät faktat työtaisteluista appeared first on Duunitori.