Psykologisesti turvallinen työpaikka ei ole itsestäänselvyys, mutta sen pitäisi olla. Asiantuntija kertoo, miksi psykologinen turvallisuus on tärkeää ja miten sitä voidaan lisätä.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 2.12.2022. Julkaisemme uudellen suosituimpia artikkeleitamme.
Tekisi mieli kertoa mahtavasta ideastasi muille kokoustajille, mutta pelkäät lyttäämistä ja pidät idean omana tietonasi. Kahvitauolla kuuntelet, kun työkaverit juoruilevat kollegan tekemästä virheestä. Kun pomo soittaa, hiki alkaa virrata ja mietit kuumeisesti, missä olet mokannut.
Kuulostavatko nämä yleiset tilanteet tutuilta? Työyhteisössäsi saattaa piillä ongelma, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, tuottavuuteen ja luovuuteen.
Valmennustoimisto Sitomon perustaja, toimitusjohtaja ja valmentaja Nina Rinne tietää, mikä olisi avuksi: psykologisen turvallisuuden ja rohkeuden lisääminen.
”Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä voi vapaasti ilmaista itseään, kertoa epäonnistumisista ja keskeneräisistä ideoista ja ajatuksista pelkäämättä, että joku puukottaa selkään, hyökkää sosiaalisesti kimppuun tai nolaa” Rinne selittää.
Psykologisesti turvallisen työyhteisön tunnistaa esimerkiksi siitä, että työkavereita tervehditään, kiitetään ja katsotaan silmiin. Kollegoita kannustetaan, kuunnellaan ja arvostetaan.
Sen sijaan muutamat työpaikoilla turhan yleiset toimintatavat saavat Rinteeltä tyrmäyksen:
”Juoruilu tai valta-aseman käyttäminen muiden jyräämiseen eivät kuulu psykologisesti turvalliseen ympäristöön.”
Rohkeus näkyy kassassa
Kuulostaa ihanalta! Työpaikka, jossa kaikki viihtyvät, voivat hyvin ja saavat toteuttaa itseään. Kukapa ei haluaisi työskennellä sellaisessa paikassa?
Mutta mitä hyötyä psykologisesti turvallisesta ilmapiiristä on yrityksen liiketoiminnan kannalta? Paljonkin, sanoo Nina Rinne.
”Kun ympäristö koetaan turvalliseksi, työssä viihdytään paremmin, siellä uskalletaan ottaa enemmän riskejä, tehdä rohkeampia päätöksiä ja esittää villejäkin ideoita. Se lisää luovuutta, innovatiivisuutta ja tuottavuutta.”
Lisäksi psykologisella turvallisuudella on merkitystä työntekijöiden sitoutumisen eli yrityksen pitovoiman kannalta. Tutkimusten mukaan 78 prosenttia milleniaaleista aikoo vaihtaa työpaikkaa, jos se muuttuu vähemmän empaattiseksi. Vanhemmasta sukupolvesta työpaikkaa vaihtaisi 66 prosenttia.
Rinne alkoi miettiä psykologisen turvallisuuden ja rohkeuden teemoja omassa työssään myynnin johtotehtävissä jo toista kymmentä vuotta sitten. Kun hän pohti, mikä saa työntekijät loistamaan, tiimin puhaltamaan yhteen hiileen ja myynnin kasvamaan, avuksi tulivat Amy Edmondsonin psykologisen turvallisuuden ja Brené Brownin rohkean johtajuuden teoriat.
Hän päätyi opiskelemaan Brownin johdolla Leadership Coachiksi, ja perusti 12 vuotta sitten oman yrityksen, psykologista turvallisuutta ja rohkeaa johtamista kouluttavan Valmennustoimisto Sitomon. Viime vuonna hän julkaisi aiheesta myös kirjan Rohkea Organisaatio – Turvallinen työyhteisö menestyy (Alma Talent 2021).
Tavoitteena psykologisesti turvallinen työpaikka? Muutos näkyy jo viikoissa
Rinteen kokemuksensa mukaan psykologisen turvallisuuden lisääntymisen vaikutuksia ei voi sivuuttaa. Usein muutoksia rohkeamman toiminnan suuntaan tapahtuu jo muutamassa viikossa. Ensimmäisenä tulee yleensä helpotuksen ja voimaantumisen kokemus.
”Huomataan, että asiat ovat muuttumassa parempaan suuntaan. Sellaisetkin, jotka ovat aiemmin vaienneet, alkavat uskaltaa kertoa mielipiteensä.”
Rinteen mukaan monet avoimuuden mukanaan tuomat muutokset ovat konkreettisia ja voivat parantaa urautuneita käytäntöjä.
”Ajatellaan esimerkiksi tiimiä, jossa vain yksi ihminen on vastannut asiakasrajapinnasta ja muut ovat olleet sen suhteen täysin pimennossa. Kun asiasta keskustellaan avoimesti ja asioita uskalletaan rohkeasti muuttaa, asiakas saattaakin kommunikoida suoraan koko tiimin kanssa. Asioiden hoitaminen nopeutuu ja tehostuu.”
”Ei mitään kiva, kiva -kulttuuria”
Psykologisesti turvallisen ympäristön kehittäminen ei tietenkään tapahdu itsestään ja vaatii pitkäjänteistä työtä. Vaikka turvallisuuden luominen lähtee organisaation arvoista, sen täytyy näkyä myös jokaisen työntekijän arkisessa käyttäytymisessä.
”Vaikka organisaation johto olisi kuinka sitoutunut lisäämään psykologista turvallisuutta, työympäristö ei muutu, jos jokainen ei osallistu sen muuttamiseen.”
Johdolta ja esihenkilöiltä psykologisen turvallisuuden ylläpitäminen vaatii silmää huomata turvallisuutta rikkovat rakenteet ja ennen kaikkea rohkeutta puuttua niihin.
”Psykologisesti turvallinen työpaikka ei tarkoita mitään ”kiva, kiva -kulttuuria”. Turvallisuutta romuttaviin asioihin täytyy puuttua, eikä se aina ole helppoa. Esimerkiksi sarkasmiin tai huumoriin kiedottua vähättelyä voi olla vaikea huomata ja siihen voi olla vaikea puuttua, vaikka se aiheuttaa muissa ikäviä tunteita.”
Johdolta tarvitaan myös selkeää viestintää esimerkiksi yhteisistä pelisäännöistä. Kaikki turvallisuutta kaivertavat asiat eivät edes ole selkeästi oikein tai väärin.
”Esimerkiksi vartin myöhästyminen palaverista voi yhden mielestä olla ihan ok, mutta toisen mielestä ärsyttävää ja loukkaavaa. Mielipidekysymyksissä auttavat yhteiset pelisäännöt.”
Apua tunnetaidoista
Jokainen voi myös harjoitella psykologista turvallisuutta. Rinteen mukaan harjoittelun voi aloittaa vaikkapa katsomalla peiliin ja pohtimalla omaa käytöstä ja omia uskomuksia ja arvoja.
”Itseltään voi esimerkiksi kysyä, pystyykö olemaan avoin vai tuomitseeko ihmiset ennalta esimeriksi erilaisen taustan takia. Onko itsellä taipumusta juoruiluun ja pitääkö antamansa lupaukset? Pystyykö olemaan jyräämättä muita omista vahvoista mielipiteistäsi huolimatta?”
Myös positiivisen ajattelun ja itsemyötätunnon harjoittamisesta on apua. Ne auttavat luottamaan hyvään, valavat itseluottamusta ja helpottavat nousemaan koetuista epäonnistumisista.
Tietoista läsnäoloa harjoittamalla taas voi saada rohkeutta ottaa vastaan omat tunteensa ja saa lisää aikaa tunteiden ja niiden aiheuttaman reaktion väliin. Samalla vuorovaikutustaidot paranevat.
Oikeastaan psykologisesta turvallisuudesta tulevat vahvasti mieleen ihan tavalliset hyvät tavat ja arvostava käytös muita ja itseä kohtaan.
”Ei psykologinen turvallisuus tietenkään ole pelkästään työpaikkojen asia, vaan samat asiat koskevat kaikkia elämän aloja, organisaatioita, ihmissuhteita ja vanhemmuutta.”
Lue myös:
Hyvä työilmapiiri vaatii hyvää johtamista – tämä lannistava tapa voi myrkyttää työyhteisön
Aivotutkija: Empatia on työväline, jota kaikki tarvitsevat – hyödynnä sitä näin työelämässä
The post Näistä merkeistä tunnistat psykologisesti turvallisen työpaikan – asiantuntija tyrmää surullisen yleiset toimintatavat appeared first on Duunitori.