Alf Rehn kannustaa kolumnissaan kysymään enemmän ja parempia kysymyksiä. Hän myös rohkaisee ottamaan kysymykset vastaan uudella tavalla – ei haasteena, vaan kutsuna keskusteluun.
Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran 13.3.2019.
Kuten jo ensimmäisessä Duunitori-kolumnissani totesin, uudessa työpaikassa aloittaminen on herkullista siksi, että silloin on vapaus kysyä vaikka kuinka tyhmiä. Haluan jälleen muistuttaa, että kysymykset ovat hemmetin tärkeitä!
Kyseleminen, kyseenalaistamisesta puhumattakaan, ei ole helppoa. Se voi näyttää helpolta, mutta älykkään kyselemisen ja tyhmän inttämisen välimaasto on valtava.
Vaikka kaikki kysymykset ovat yhdellä tasolla saman arvoisia, toisella ne ovat kuin tuli ja jää. Tai älykkäitä ja tosi typeriä, jos ei tykkää kielikuvista.
Työpaikalla kyseleminen on erityisen vaikeaa. Uudelle työntekijälle kyseleminen sallitaan. Sama ei kuitenkaan koske heitä, jotka ovat olleet edes vuoden verran organisaatiossa töissä. Kun vanhat työntekijät kyselevät, pidämme sitä usein ongelmana.
Mitä nuo nyt taas kyselevät? Eivätkö he voisi jättää inttämistä vähemmälle?
Tässä tiivistyy kyselemisen ongelma. Koemme kysymyksen haasteena, kun meidän pitäisi nähdä se kutsuna. Kysymys kutsuu meidät keskusteluun, joka voi viedä organisaatiota tai projektia eteenpäin.
Se, miten kysymyksiin vastataan, kertoo paljon meistä ja organisaatioista, joita edustamme. Oikea tapa lähestyä kysymystä on nähdä se lahjana, joka voi viedä meitä ja projektejamme eteenpäin. Jos haluamme kehittyä, kysymykset ovat yksi parhaista tavoista. Siksi meidän tulisi kiittää kysyjää.
Lue alta 5 tärkeää huomiota kysymyksistä, niiden esittämisestä ja niihin vastaamisesta.
1. Paras kysymys on se, johon et voi vastata
Kysymyksen perimmäinen tehtävä ei ole vastauksen saaminen. Päinvastoin, kysymys on vahvimmillaan, kun se osoittaa, että sinun on ajateltavat uudella tavalla. Kysymykset ovat ennen kaikkea tapoja avata ajatteluamme ja osoittaa meille, miten rajoittuneesti usein katsomme maailmaa.
2. Jos ihmiset kyselevät, he välittävät
Kysyminen ei tarkoita, että kysymyksen esittäjä haluaa tuhota sen, mitä olet rakentamassa. Meidän tulisi nähdä kysymykset tapana osoittaa välittämistä ja rakkautta.
Ilman haastamista hyväkään idea ei saa tuulta siipiensä alle, ja ilman kyselyjä et ole aidosti kehittänyt ideaasi. On luonnollista toivoa, että ideasi on niin uskomaton, että kaikki kysymykset ovat vain vanhan järjestelmän heikkoja tapoja puolustautua.
Oikeassa elämässä kysymykset ovat kuitenkin tapa löytää ideasi seuraava, vahvempi muoto.
3. Hyvä kysymys vaatii toisen
Kysymykset eivät ole yksikköjä, vaan jatkumo. Kysymys johtaa toiseen, kolmanteen ja neljänteen. Tämä prosessi jalostaa ideoita ja tekee niistä vahvoja.
Oikeassa elämässä ideat kasvavat ja kehittyvät jatkuvassa kritiikin ristipaineessa. Kehittymishaluinen organisaatio ei voi odottaa vain sitä yhtä oikeaa kysymystä, vaan sen on sitouduttava kysymysten jatkumoon ja jatkuvaan haasteeseen.
Tämä on monimutkainen tapani sanoa, että kyseleminen on taito, jota voi kehittää. Ei riitä, että osaa toistaa muutamaa peruskysymystä (”Will it scale?”) tai että käyttää kysymyksiä oman kilven kiillottamiseen. Hyvään kysymiseen kuuluu taito löytää ongelmakohdat ja asiat, jotka ovat epäselviä tai monitulkintaisia.
Hyvä kysyminen ei haasta väittämää, vaan ajattelua sen takana. Mutta miten voimme harjaannuttaa kysymystaitojamme?
4. Etsi uusia kysymyksiä tietoisesti
On helppoa jäädä kiinni vanhoihin tuttuihin kysymyksiin, joita on kysynyt jo kymmeniä kertoja. Tämä voi olla hyvä asia, jos vanhat kysymykset ovat hyviä, mutta se voi myös kaventaa kysymystesi skaalaa. Pyri löytämään aina vähintään yksi uudenlainen kysymys joka kerta, kun joku esittää uuden idean. Näin treenaat taitojasi ja tuot keskusteluun uutta näkökulmaa.
5. Kysy tavalla, joka kutsuu keskusteluun
”Ei kai toi voi mitenkään toimia?” on mahdollisimman huono kysymys. Se ei kutsu vuoropuheluun, vaan esittää ehdottoman väittämän kysymyksen muodossa.
”Voitko kertoa lisää siitä, miten X toimisi?” on paljon parempi kysymys, koska se mahdollistaa sen, että sinä ja idean esittäjä voitte aloittaa luovan ja rakentavan keskustelun.
Ennen kaikkea: jatka kysymistä. Itsesi vuoksi, mutta myös näyttääksesi esimerkkiä. Älä pelkää ”tyhmiä” kysymyksiä, koska ne ovat usein parhaita avaamaan uusia keskusteluja.
Lue myös:
Näin teet itsestäsi korvaamattoman työelämässä – Alf Rehniltä tyhjentävä neuvo
Mitä ”hyvä fiilis” työpaikalla tarkoittaa? Alf Rehn kehottaa nostamaan tunteet työpöydälle
Miksi työpaikkaan sitoudutaan kuin avioliittoon? Vaihtamalla paranee, uskoo Alf Rehn
The post Tyhmiä kysymyksiä ei kannata pelätä, mutta yksi kannattaa jättää kysymättä – Alf Rehn: ”Tämä on mahdollisimman huono kysymys” appeared first on Duunitori.