Arjen metatyö tarkoittaa suunnittelu- ja organisointityötä, jota vaaditaan paljon etenkin lapsiperheissä. Usein keskustellaan siitä, kenen kontolle metatyö perheissä jää. Lue, kuinka metatyöstä saa tehtyä näkyvää.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 2.5.2019.
Pyöriikö mielessäsi jatkuvasti muistettavien ja järjestettävien asioiden loputon lista? Et ole ainoa. Etenkin moni pienen lapsen äiti uhkaa uupua arjen pyörittämiseen ja sen vaatimaan metatyöhön.
Työn ja perheen yhdistämiseen liittyvissä keskusteluissa puhutaan usein arjen metatyöstä. Metatyöllä tarkoitetaan näkymätöntä, mutta välttämätöntä suunnittelu-, järjestely- ja organisointityötä, jonka merkitys huomataan usein vasta silloin, kun se on jäänyt tekemättä.
Aihetta on käsitellyt filosofian tohtori ja projektipäällikkö Anna Moring kirjoituskokoelmassaan Sinua on petetty – kirjoituksia sukupuolten tasa-arvosta (Like (2019) sekä Laura Hannola, Julia Isoniemi ja Johanna Kalliomäki kirjassaan Ruuhkavuosiopas (Tuuma-kustannus 2019).
Arjen metatyö kaatuu usein äitien niskaan
Metatyö on läsnä jokaisessa elämäntilanteessa, mutta usein sen kuormittavuus pulpahtaa pinnalle kotitöiden ja perhe-elämän pyörittämisen yhteydessä – erityisesti silloin, kun perheessä on pieniä lapsia.
Kodin, perheen ja vanhemmuuden ylläpitäminen edellyttävät merkittävää määrää arjen metatyötä, joka kasaantuu tyypillisesti sille, joka on viettänyt pidemmän ajan kotona lasten kanssa – eli useimmiten äideille.
Juuri siksi metatyö nousee Moringin mukaan lapsiperheiden tasa-arvokysymykseksi. Siinä missä lapsettomien pariskuntien kesken metatyö jakautuu yleensä tasaisesti, kaatuvat lapsiperheissä lapsen myötä tulevat vastuut suurelta osin äidin harteille.
Tämä paitsi kuormittaa äitejä, myös jättää isän helposti syrjään perhettä koskevista asioista ja siten myös vallasta.
Metatyö uuvuttaa salakavalasti
Toimittaja Jenny Lehtinen teki metatyön käsitteestä tunnetun ja nosti ilmiön keskusteluun Marja Hintikka Live -ohjelman blogissa jo vuonna 2015.
”Ja kuten jäävuoresta näkyy vain huippu, myös lapsiperheiden todellisesta työtaakasta näkyviä kotitöitä on vain osa. Vähintään yhtä suuri osa on työtä, jota on vaikea havaita”, kirjoittaa Jenny Lehtinen blogitekstissään.
Käytännössä lapsiperhearjen metatyö on esimerkiksi ruokaostosten suunnittelua, lomien koordinointia, syntymäpäivien järjestämistä, yhteydenpitoa päiväkotiin, vanhempainiltoja tai vaatteiden ostamista ja myymistä oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.
Synttärijuhlien, vaatehankintojen tai ruokaostosten suunnittelu ei välttämättä itsessään kuulosta tasa-arvon tai jaksamisen kannalta merkittävältä, mutta metatyön kuormittavuutta ei tule vähätellä.
”Metatyö on uuvuttavaa juuri siksi, että se saapuu elämään salaa ja on vaikeasti tunnistettavissa”, Lehtinen kuvailee.
”On helppo katsoa, kuka on imuroinut ja kuka tiskannut. Mutta sen jäljittäminen, kumpi vanhempi joutuu kantamaan loputonta projektipäällikköyttä koko perheen asioissa, voi olla vaikea tunnistaa.”
Työelämässä metatyön arvostus näkyy myös palkassa – kotona päinvastoin
Moringin mukaan työelämässä metatyön arvo tunnistetaan, ja siksi sitä kasaantuukin eniten johtavissa asemissa oleville. Suurten linjojen vetäjän paikka on työpaikoilla paitsi tavoiteltu, myös asianmukaisesti palkittu.
Siinä missä työelämässä metatyö korvataan palkalla tai muilla eduilla, on tilanne perhe-elämässä päinvastainen. Kodin metatyö ei ole himoittu ja arvostettu vastuutehtävä, vaan se valuu tyypillisesti suoraan äidin harteille.
Ongelmallista tästä tekee se, että kotona tehty metatyö ei vähennä muun työn määrää. Moring muistuttaa, että kotona töitä ei voi työelämästä poiketen useinkaan delegoida alaisille ja omistautua vain metatyölle – eikä siitä makseta korkeampaa palkkaa, vaan äidit tienaavat huomattavasti isiä vähemmän sekä palkka- että pääomatuloja.
Tunnista arjen metatyö ja sen tekijät helpon tehtävän avulla
Ennen kaikkea arjen metatyö turhauttaa ja uuvuttaa tekijäänsä ja aiheuttaa kitkaa perheessä tai parisuhteessa. Siksi marttyyrinomaisen puurtamisen ja organisoinnin sijaan metatyö kannattaa nostaa rohkeasti pöydälle.
Kokeile toteuttaa tämä Ruuhkavuosioppaan tehtävä yksin tai mieluiten yhdessä puolisosi tai lastesi kanssa – ei ole huono idea kokeilla tätä myös töissä oman tiimin kanssa!
1. Listaa
Listaa paperille kaikki sellaiset tehtäväsi, joita muut eivät tunnu huomaavan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ajanvaraukset, vuosihuollot tai pienet arkiaskareet. Tärkeintä on tässä vaiheessa puhdistaa mieli kaikesta siitä näkymättömästä työstä, mitä koet tekeväsi.
2. Kerro ja kuuntele
Kun olet valmis, kerro muille, mitä kirjasit listallesi, ja kuuntele, mitä muiden listoilta löytyy. Löytyikö näkymättömien tehtävien joukosta yllätyksiä itsellesi tai muille?
3. Tunnista ja keskustele
Tunnista itse tai pohtikaa yhdessä, onko listalla jotain, jonka voisi tehdä jatkossa yhdessä, ulkoistaa esimerkiksi palveluntarjoajalle tai jättää kokonaan tekemättä.
Kertokaa myös ääneen, mitä odotatte toisiltanne. Älkää keskittykö vain siihen, mitä pitää tehdä, vaan myös siihen, miten se tulee tehdä. Hyväksykää kuitenkin, että samaan lopputulokseen voi päästä myös eri reittejä.
Lue myös:
Kaisa, 35, haki töitä raskaana ja sai unelmiensa paikan – näin työnantaja reagoi vauvauutiseen
Lähteet:
Anna Moring – Mikä tyttö? Mikä poika? Muu, mikä? Kokoelmateoksessa: Maria Ohisalo & Arno Kotro (toim.): Sinua on petetty – kirjoituksia sukupuolten tasa-arvosta, Like 2019.
Laura Hannola, Julia Isoniemi & Johanna Kalliomäki: Ruuhkavuosiopas, Tuuma-kustannus 2019.
Jenny Lehtinen: Metatyö räjäyttää äidin pään!
The post Uuvuttaako arjen loputon metatyö? Tämä helppo tehtävä mullistaa perheenne arjen appeared first on Duunitori.